Ollaan seurusteltu melkein kolme kuukautta ja hyvin on mennyt ja parempaan suuntaan, tai no viimeaikaiset tapahtumat ovat ruvenneet mietityttämään.
Asumme eri paikkakunnilla mutta emme ole hirmu paljon erossa toisistamme. Joko minä siellä tai hän täällä. Ystäviä/kavereita ei ole unohdettu ja yhteisiä ystäviä/kavereita on tullut. Ja omaa aikaa on kummallakin ja kaikin puolin kaikki asiat ok.
Nyt on sitten ollut outoa. Ennen sanottiin toisillemme, että rakastetaan ja ikävöidään. Olihan tämä rakkautta ensisilmäyksellä kummankin osalta. Minun kaverini (entinen) suuttui, kun hän seurusteli tämän naisen kanssa ja näin sitten lopulta kävi.
Niin nyt johonkin viikkoon en ole kuullut mitään rakkauden tunnustuksia, enkä mitään muutakaan hellyyttäviä sanoja. En saa keskusteluista mitään irti jos yritän udella. Sanoi yhtenä päivänä kun sanoin tästä asiasti, että rakastaa ja ikävöi ja haluaa olla, mutta siihen se sitten jäikin. Ei kuulema jaksa lällyillä nyt.
Nyt hän on muutaman päivän päästä lähdössä reissuun, ilman minua. Siis haluaa mennä yksin. Voi viipyä reissussa viikon, kaksi. Ei osannut sanoa. Jotenkin hänestä on tullut etäinen. Saan tulla kuulema käymään siellä, koska matkakaan ei ole pitkä.
Olemme puhuneet yhteen muuttamisesta pitkään, kun hänelle on lapsikin tulossa. Ei ole vain tullut sopivaa asuntoa vastaan. Lapsen isä voi olla minä tai hänen entisensä.
Mitä minun pitäisi tehdä. Miten toimia. Ahdistus rinnassa on valtava.
Asumme eri paikkakunnilla mutta emme ole hirmu paljon erossa toisistamme. Joko minä siellä tai hän täällä. Ystäviä/kavereita ei ole unohdettu ja yhteisiä ystäviä/kavereita on tullut. Ja omaa aikaa on kummallakin ja kaikin puolin kaikki asiat ok.
Nyt on sitten ollut outoa. Ennen sanottiin toisillemme, että rakastetaan ja ikävöidään. Olihan tämä rakkautta ensisilmäyksellä kummankin osalta. Minun kaverini (entinen) suuttui, kun hän seurusteli tämän naisen kanssa ja näin sitten lopulta kävi.
Niin nyt johonkin viikkoon en ole kuullut mitään rakkauden tunnustuksia, enkä mitään muutakaan hellyyttäviä sanoja. En saa keskusteluista mitään irti jos yritän udella. Sanoi yhtenä päivänä kun sanoin tästä asiasti, että rakastaa ja ikävöi ja haluaa olla, mutta siihen se sitten jäikin. Ei kuulema jaksa lällyillä nyt.
Nyt hän on muutaman päivän päästä lähdössä reissuun, ilman minua. Siis haluaa mennä yksin. Voi viipyä reissussa viikon, kaksi. Ei osannut sanoa. Jotenkin hänestä on tullut etäinen. Saan tulla kuulema käymään siellä, koska matkakaan ei ole pitkä.
Olemme puhuneet yhteen muuttamisesta pitkään, kun hänelle on lapsikin tulossa. Ei ole vain tullut sopivaa asuntoa vastaan. Lapsen isä voi olla minä tai hänen entisensä.
Mitä minun pitäisi tehdä. Miten toimia. Ahdistus rinnassa on valtava.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.