En vaan voi enää ymmärtää tätä tilannetta. Olen umpikujassa. Lyhyesti kerrottuna;
Olimme miehen kanssa yhdessä melkein vuoden josta asuimme yhdessä muutaman kuukauden. Olin ahdistunut muutamista asioista ja ehdotin ns.taukoa, koska tarvitsin omaa tilaa. Mies ei tätä suvainnut vaan halusi itse miettiä että haluaako jatkaa. Muutimme erikseen, kuukausi meni rajusti riidellen. Puimme samoja asioita moneen kertaan, eikä asiat selvinneet siltikään. Hän jätti minut.
Olin eromme jälkeen toisen miehen luona yötä, jolloin ei tapahtunut mitään intiimiä. Mies sai tietää tästä ja sanoi että olisi halunnut jatkaa kanssani, mutta yöseikkailuni vuoksi luottamus meni täysin minuun. Eikä pysty enää edes harkitsemaan jatkoa kanssani. Nyt näin 2kuukauden jälkeen mies soittelee muutaman kerran viikossa ollakseen mustasukkainen tai kysyäkseen mitä kuuluu. Olemme tavanneet muutamia kertoja eron jälkeen ja harrastaneet seksiä. Hän sanoo että pystyy ja haluaa olla kanssani kun on unohtanut kaikki asiat, haukkumiset,yöseikkailut.. ja tähän voi mennä aikaa 2kk vuoteen..
Kavereita emme pysty olemaan, se on jo nähty. Tänään ilmoitin hänelle etten halua yhteydenpitoa kummaltakaan ainakaan kuukauteen. Vannoi rakkauttaan ja sanoi vielä palaavansa takaisin. Mitäh?! Miten pitäisi reagoida? Haluan odottaa, koska rakastan häntä yli kaiken enkä halua menettää. Odotanko turhaan? Onko tämä jotain miesten logiikkaa, jolla hän pääsee askeleen edelle eron toipumisessa? Tätä on jo kestänyt yli 2kuukautta ja alkaa olla hermot niin riekailena, etten oikein tiedä mitä tehdä..
Olimme miehen kanssa yhdessä melkein vuoden josta asuimme yhdessä muutaman kuukauden. Olin ahdistunut muutamista asioista ja ehdotin ns.taukoa, koska tarvitsin omaa tilaa. Mies ei tätä suvainnut vaan halusi itse miettiä että haluaako jatkaa. Muutimme erikseen, kuukausi meni rajusti riidellen. Puimme samoja asioita moneen kertaan, eikä asiat selvinneet siltikään. Hän jätti minut.
Olin eromme jälkeen toisen miehen luona yötä, jolloin ei tapahtunut mitään intiimiä. Mies sai tietää tästä ja sanoi että olisi halunnut jatkaa kanssani, mutta yöseikkailuni vuoksi luottamus meni täysin minuun. Eikä pysty enää edes harkitsemaan jatkoa kanssani. Nyt näin 2kuukauden jälkeen mies soittelee muutaman kerran viikossa ollakseen mustasukkainen tai kysyäkseen mitä kuuluu. Olemme tavanneet muutamia kertoja eron jälkeen ja harrastaneet seksiä. Hän sanoo että pystyy ja haluaa olla kanssani kun on unohtanut kaikki asiat, haukkumiset,yöseikkailut.. ja tähän voi mennä aikaa 2kk vuoteen..
Kavereita emme pysty olemaan, se on jo nähty. Tänään ilmoitin hänelle etten halua yhteydenpitoa kummaltakaan ainakaan kuukauteen. Vannoi rakkauttaan ja sanoi vielä palaavansa takaisin. Mitäh?! Miten pitäisi reagoida? Haluan odottaa, koska rakastan häntä yli kaiken enkä halua menettää. Odotanko turhaan? Onko tämä jotain miesten logiikkaa, jolla hän pääsee askeleen edelle eron toipumisessa? Tätä on jo kestänyt yli 2kuukautta ja alkaa olla hermot niin riekailena, etten oikein tiedä mitä tehdä..
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos ei pysty olemaan kavereita niin ei pysty seurustelemaankaan.
Mulla vähän sama tilanne, tosin riidoissa ei olla - päinvastoin. On erottu, mutta kuitenkin on ollut säpinää. Olen ihan umpikujassa, kun rakastan, mutta en tiedä toisesta, kun hän sanoo olevansa omista tunteistaan epävarma. Tunteita hänellä kuitenkin täytyy olla, kun on kissahiirileikkiä menty useampi kuukausi. Olen henkisesti ihan loppu ja täysin neuvoton, joten tein sen ainoan mitä keksin ja päätin olla ottamatta yhteyttä. Toisaalta toinen on ollut se selvästi aktiivisempi osapuoli yhteydenpidossa, mikä taas hämmentää vielä entisestään.
Tiedän tunteesi, ja olen miettinyt että tässä tilanteessa ainoa mahdollisuus on vain unohtaa. Kyllä se takaisin tulee jos oikeasti rakastaa. Eikö vaan?
Mies olisi halunnut olla ystävä, mutta itse tein sen päätöksen ettei olla yhteydessä.
Tämä tilanne todella raastoi niin ettei ollut enää muuta tehtävissä. Nyt ollaan oltu vasta pari päivää puhumatta, ja tiedän ettei mies tule ottamaan yhteyttä.. mutta toivoo kuulemma että itse otan yhteyttä. En tosiaan tiedä mitä pitäisi tehdä.
Hän sanoo että haluaa muttei pysty olemaan kanssani vielä. Pystyyköhän koskaan? Tuntuu vaikealta jatkaa elämää.. vaikka erosta onkin jo 2kk.
Epäkypsä mies, muka ei luota sinuun, jätä hänet, kirjoita lista paperille kaikista seikoista mistä et pidä hänestä ja lue paperi ystävätteren silmin niin näet että tyssää jo tuohon määräysvaltaan koko homa. Hänkö muka määrää jos olette yhdssä, saatko sinä sanoa mielipiteesi?
Tottahan on että tuollaset miehet pitäis vaan unohtaa ja lähteä kävelemään kohti tulevaa. Elämä liian lyhyt tuollaiseen sättäämiseen. Olen tässä päivien aikana miettinyt ja miettinyt ja olen tullut siihen tulokseen ettei tämä on/off suhde lopu ennen kuin itse lopetan sen. Mies voisi jatkaa sitä vaikka elämän loppuun, minä en. On oikeus olla tasapainoisessa parisuhteessa ja vieläpä onnellinen.
liian aikaisin ei kannata muuttaa yhteen. Eihän vuosi ole mikään kunnon aika tutustumiseen edes. Joku 5 vuotta kannattaa ensin seurustella ja siinä ajassa jo näkee et minkälainen mies on kyseessä. Ja 5 vuoden seurustelun jälkeen kannattaa vasta muuttaa yhteen. Monet ei edes 4 vuoden seurustelun jälken tajua et mitä sitoutuminen tarkoittaa
Toisen matkaan lähti tämä mies.. Sen ainakin opin ettei toista kannata jäädä odottelemaan. Valehteli 2,5kk rakastavansa ja lopullisen eronkin jälkeenkin jaksaa vannoa rakkauttaan. Huoh, kyllä elämä potkii päähän.
tää on tätä.
Kukaan ei tiedä vastauksia noihin oikeasti. Sun pitää itse antaa ajan kulua...