Apua!!

Epätoivoinen

Moro!

Epäilen, että olen juuri sairastumasa bulimiaan, sillä olen nyt viimeisen kuukauden aikana ahminut keskimäärin 2-3 kertaa viikossa enemmän tai vähemmän ja yhteensä lihonnut noin 1,5 kg.
En tiedä mikä saa minut ahmimaan (ja välillä oksentamaan), mutta sen jälkeen tunnen suurta häpeää, itseinhoa, katumusta ja minulla on tosi paha olo. Ahmimisen jälkeen kun olen saanut koottua itseni lupaan, että en enää ikinä aihmi, mutta pari päivää ja taas...
Kun olen lukenut muiden tarinoita täälä, minulle on tullut olo, että haluan tehdä kaikkeni välttääkseni sen, mitä te jotku olette joutuneen kokemaan. Nyt pelkään, että jos vielä lihoan enemmän, niin tulen kiusatuksi koulussa.

Haluan todella välttää bulimian, jos se on vielä mahdollista!!

Mitä teen?

Kiitos, kaikille jotka jaksoivat lukea ja iso kiitos kaikille, jotka kommentoivat jotain auttaakseen!

Huonoja kommentteja ei ole!

4

196

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kamppailuakamppailua

      oletko laihduttanut? onko ruokarytmi epässäännöllinen? iellätkö kaiken hyvän itseltäsi?

      Itsellä sairaus lähti näin eli anoreksialla. Pienensin ja pienensin ruokamääriä koko ajan, lopulta söin vain iltaisin yhden lämpimän aterian, päivällä ehkä muutaman hedelmän, vähän salaattia tai muuta kevyttä. Myös herkkujen ja "epäterveellisten" ruokien syöminen oli lopulta kokonaan kiellettyä. Painoa tippui. Sitten tuli päivä kun en voinut lopettaa syömistä. Söin, söin ja söin. Etenkin kaikki makea ja rasvainen herätti mielihyvän tunteita. Ahmimisen jälkeen olo oli hirveä, vannoin etten ikinä tee mitään sellaista. Mutta paastoaminen ja syömisestä kieltäytyminen ei onnistunutkaan enää niin helposti. Ahmimispäiviä alkoi tulla yhä enemmän paastopäivien rinnalle. Yllättäen karistetut kilot alkoivat tulla takaisin ja se ei tietenkään ollut mieleeni. Siispä eräänä kauniina päivänä oksensin ensimmäistä kertaa. Se oli kamalaa ja tiesin jo sen tehdessä, että mun ei olisi ikinä pitänyt sitä tehdä. Tiesin, että siihen keinoon turvautuu aina vain helpommin ahmimisen jälkeen. Ja niinhän siinä kävi. Nyt olen sairastanut bulimiaa noin kaksi vuotta ja toivon että jostain löytäisin itsestäni sen sisupussin, joka karistaisi siarauden tipotiehen, sallisi normaali painon ja normaalin ruokailun kaikkine nautintoineen ja herkkuineen.

      Tässä minun sairauteni kulku näin lyhykäisyydessään.

      Itse ajattelen, että säännöllinen ateriarytmi viiden ruokailuhetke kera on aivain asia paranemisessa. Ja se että yhdellä aterialla sallii itselleen yhden pienen herkun joka päivä. Kuulostaa helpolta ja simppeliltä, mutta vaikeaa se on, joskin varmasti paras keino orastavan tai jo päällä olevan bulimian taltuttamiseen.

      Suosittelen lukemaan myös kirjan "Lupa syödä" (toivottavasti muistin kirjan nimen oikein). Se auttaa ymmärtämään omaa kehoa ja signaaleja. Kirjassa on myös 20-vaiheinen opastus, kuinka sairaudesta pääsee eroon. Täytyy kyllä myöntää, etten ole kirjan luettuanikaan päässyt eroon tästä helvetistä, mutta luulen, että siitä on monille apua.

      Toivon, että sinä olet minua sinnikkäämpi ja saisit ahminnan loppumaan, ennen kuin pääset oksennustasolle asti. Vältä sitä viimeiseen asti, siitäkin huolimatta vaikka kiloja tulisikin. Tsemppiä ja voimia!

      P.S. Ja jos tuntuu siltä, että ahminta ei lopu omin voimin, älä epäröi hakea ammattiapua ajoissa. Mitä nopeammin ahminnan ja bulimian saa kuriin, sen helpompi siitä on varmasti päästä eroon. Kannustan myös kertomaan ahminnasta jo nyt jollekin läheiselle, perheenjäsenelle tai lähimmälle ystävälle. Siitä on valtavasti apua!

    • Epätoivoinen

      Joo!
      Meillä kapmppailuakamppailua on selvästi samantyyppinen tarina, nimittäin itse olen sairastanut anoreksiaa nyt noin vuoden. Olen tehnyt suunitelman ravintoterapeutin kanssa mitä syön, mutta en oikein noudata sitä, paitsi jos joku on katsomassa. Käytännössä ruokarytmini ei ole normaali vaan arkisin syön aamiasen, koulussa syön joskus harvoin, mutta yleensä syön välipalan kun pääsen kolusta, sitten päivällisen ja vielä iltapalan. Viikonloppuisin syön 5 kertaa päivässä. Siis aina kun joku ei ole katsomassa, niin joko en syö mitään tai sitten kaapin tyhjäksi.
      Psygologin luona käyn juttelemassa viikoittain, mutta se ei ota mua tosissani ja sanoo, että ahmimiset anoreksian jälkeen on ihan normaaleja. Vanhempani tietävät vain anoreksiasta (tosin ihmettelevät ruuan katoavan) ja sen vuoksi jos olen jo ahminut joudun usein syömään vielä lisää.
      Kaiken hyvän kiellän itseltäni.

      Nyt on pakko yrittää, muuten kadun tätä puol elämääni.
      Tsemppiä sullekin ja kiitos kommentista!

    • mä uskon tähän

      Mä luulen, että järkevin vinkki,jonka olen ikinä saanut ahmimisen välttämiseksi (vaikka kuinka läpikuluneelta kuulostaakin) on täsmäsyöminen..Olen viime tiistaina ollut yhellä bulimia-luennolla (Helsingin syömishäiriöpoliklinikan järjestämä) ni siinä puhuttii just siitä..Uusia asioita luennolla ovat olleet myös mm. että suuri määrä kaloreita palaa jo heti syömisen jälkeen,kun keho alkaa syömisen johdosta tuottaa ja vapautaa lämpöä..siis itse syöminen kuluttaa kaloreita...lisäksi tuli ilmi, että liikunnan osuus energian kulutuksesta on vain 10 prosenttia...eli se yks päivän esim.salitunti ei ole missään tapaukses ratkaiseva laihdutuksen kannalta..ihminen todella voi laihtua ilman liikuntaakin,jos saa kondikseen aineenvaihduntansa ja pitää sen aktiivisena! Täsmäsyömisen ideana on siis (niinku varmaan tiedättekin) syöminen tasatunnein..suositeltava aikaväli n.3-4 tuntia..syöminen alkaa milloin ikinä heräättekin ja siit lähtee noi tunnit..ton mukaan ihminen tulee syömään n.5 kertaa päiväs..jos saatte jokaisen aterian kalorit pysymään n. 400 kalorin rajoissa niin siit tulee 5*400kcal=2000 kcal eli normaali määrä eikä ongelmia pitäis tulla,jos samalla vietätte edes kutakuinkin aktiivista elämää...ja tolla tarkoitan siis ihan tavallisii askareita...shoppailua,kavereiden näkemist,siivoamist...että pysyisitte kuitenkin liikkees ettekä vaan makoilis sohval...Tietenkin jos aineenvaihduntanne on ihan p***na pitkän oksentelun tai laihdutuksen johdosta niin kuluu jonkin aikaa ennen kuin elimistönne alkaa toimia normaalisti ja saa kulutettuu ja käytettyy kaikki tarpeelliset ruoka-aineet..mut kyl se ajan kanssa normalisoituu,jolloin alatte oikeesti laihtua, tai jos ootte normaalipainoisia niin pysytte siinä..ja voihan ne kalorimäärät olla pikkasen pienemmätkin, mutta energiaa pitää saada tarpeeks!!! muuten ei vaan löydy voimia ja innostusta mihinkään..näin tän periaattees pitää toimia...itselläni on ongelmana just pilalle mennyt aineenvaihdunta (vaik oksennellut vain 1,5 vuotta mut siinäkin ehtii paljon mennä sekaisin) ja se, etten heti pääse ahmimisest eroon...varsinkin nyt kun kotona on koko ajan esillä herkkuja..mut pakko myöntää, että nyt NIIN PALJON VÄHEMMÄN tekee mieli ahmia..ja se on täysin totta...välillä kyllä neljäkin tuntia saattaa tuntua tosi pitkältä ajalta,jos on tottunut ajattelemaan ja keskittymään koko ajan ruokaan,mut mä uskon et siitä pikku hiljaa pääsee eroon..tärkeintä on saada itsensä kiinnostumaan muustakin...

    • Älä tee sitä!

      Älä lähe bulimiaan! Jos sen teet se on sun elämäs isoin virhe! Ihan tosi se yksinkertaisesti pilaa kaiken...
      Mieluummin vähennä syömistä kun oksennat.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tärkeä kysymys!

      Haluatko sinä, mies, minut?
      Ikävä
      91
      1485
    2. Asiallinen lähestyminen

      Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk
      Sinkut
      156
      1179
    3. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      104
      1050
    4. Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."

      Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll
      Suomalaiset julkkikset
      15
      927
    5. Mitäs nainen

      Meinaat tehdä viikonloppuna.
      Ikävä
      82
      860
    6. Suhde asiaa

      Miksi et halua suhdetta kanssani?
      Ikävä
      66
      783
    7. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      40
      757
    8. Vedalainen metafysiikka

      Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli
      Hindulaisuus
      289
      733
    9. Ai jaa sinä oletkin ahnas

      Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
      Ikävä
      107
      728
    10. Kirjoita nainen meistä jotain tänne

      tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K
      Ikävä
      57
      706
    Aihe