Onko olemassa naisia, joille voi avata sydämensä täysin? Minusta parisuhde jää etäiseksi, ellei voi kertoa aivan kaikkea ilman pelkoa siitä, että naisen kaverit tietävät samat asiat myöhemmin. Minulla on yksi miespuolinen kaveri, joka juoruaa kaikki jutut eteen päin ja se on todella ahdistavaa. En siksi hänen kanssaan juttele mistään henkilökohtaisista asioista.
Naiseen luottaminen
epäilevä
16226
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Miehet juoruavat kaikki henkilökohtaisimmatkin asiat. Jos ei muuta niin kirjoittelevat tänne ne kaikki.
Täällä tapahtuu lähes kaikki anonyymisti, joten mitään oikeaa paljastusten vaaraa ei ole olemassa. En ole vakiokirjoittajilta lukenut mitään exän kyykyttämistä.
Minä olen lukenut.
Onko asioiden juoruilu jotenkin jalompaa ja hyväksytympää, jos ne joille juoruillaan eivät ehkä tunne juoruilun kohteena olevaa? Yhtä selkärangatonta touhua on juoruilla anonymiteetin takaa täällä, kuin muuallakin. Oikeastaan vielä raukkamaisempaa se, että kirjoittaa kaiken koko suomen suosituimmalle keskustelusivustolle kaikkien luettavaksi.
Täällä ei kukaan puhu nimillä, vaan lähinnä purkaa patoutumiaan.
Sittenhän sinulla ei varmaankaan ole mitään sitä vastaan, että juoruiltaisiin kaikki sinun asiasi, myös ne kaikkein henkilökohtaisimmat, kun ei kerran nimiä mainitse? Tuskimpa näin. Vain typerys ajattelee, ettei nimettömänä juoruilussa olisi mitään väärää.
Miehet vasta juoruilevat kavereilleen, ei olisi uskonut mutta näin on. Minä olen pitänyt asiat itselläni, ehkä olen fiksumpi kuin tapaamani miehet, eikä tarvetta kaunailla tai kehuskella. Toki muutama fiksukin joukoon mahtui.
Eiköhän tuo riipu siitä, mitä ne henkilökohtaiset asiat mahtavat olla joista haluaa kertoa mutta mistä ei sitten halu muiden tietävän toisen kautta. Aivan kaikki kuulostaa epärealistiselta...
Mulla on kaveri joka aina joskus sanoo, että älä kerro tästä sitten muille, kun kyseessä on mielestäni jostakin ihan aivan elämän normaalista häneen liittyvästä henkilökohtaisesta asiasta, esim. vaihtanut uuteen työpaikaan, mennyt kihloihin, muuttanut, tms. Kiva siinä on sitten joskus ollut tavallaan "valehdella" vielä kuukausien päästä muille ja esittää ettei tietäisi mitään, jos joku on sattunut kysymään mitä XXXX:lle kuuluu nykyään, mitä tekeen, tms. Koskaan hän ei ole jälkeenpäin sanonut, ettei sinun tarvitse salailla kyseistä asiaa enää muilta, ja olen myöhemmin kuullut joltakin muilta asiasta, eli kertonut muillekin (eli ei ilmeisesti niin kovin henkilökotainen asia sittenkään). Sitten hän taas kertoilee juorun kaltaisia asioita muista, mutta eipäs silloin olekkaan sanonut jostain syystä, ettei asiasta saisi kertoa,
On siis myös melko ahdistavaa jos joku pitää lähes kaikkia itseensä liittyvää henkilökohtaisena, tai jos keskusteltavat asiat on jo lähtökohdaltaan aina jotenkin salaisia tai sellaisia ettei niitä sovi muille puhua, (sehän on juuuri juoruja synnyttävä maaperä, koska silloin voi puhua ilman kiinni jääntiä).
Se on vähän kun luottaisi mieheen. Menee käsille tai sitten ei.
voit luottaa naiseen,sen 32 min ja sen jälkeen salaisuutesi on kaikkien huulilla...mutta kohtuuden nimissä...on niitä räkättirastaita miestenkin puolella , mut niin tai näin,niin todella ärsyttävää
Minusta pitää ajatella niin, että onko se henkilön kannalta hyödyllistä, jos menee toiselle puhumaan toisen asioista. Minusta fiksu ihminen tietää, mitä sopii puhua ja mitä ei. Molemmissa sukupuolissa on ihan yhtä lailla juoruämmiä, sille ei voi mitään. Kerran menetettyä luottamusta on vaikea saada takaisin. Vähän sama pätee moniin muihinkin ihmisten välisiin asioihin.
Erästä ystävääni luonnehditaan avoimeksi, mutta olen minkäin huomannut hänen olevan avoin, mutta aina joittenkin muitten asioista. Näin kun on, en koskaan minä ainakaan puhu hänelle mitään omista "aremmista" asioistani.
Helpommalla pääsee kun ei kenellekään paljasta itsestään mitään, vaikkakin silloin ei mistään ihmissuhteesta oikein mitään saakaan. Yksinäisenä olet ja pysyt, kun et oikein missään asiassa luota keneenkään. Mistä sitten mahtavatkaan monenlaiset mielenterveyden ongelmat syntyä? Elämä on helppoa ja voi olla kaikille kaikista asioista avoin, kun kaikki sujuu niin kuin asiaan kuuluukin. Ei ole mitään salattavaa ja hirveän helppo olla avoin toisten ihmisten murheista ja lisätä heidän taakkojaan, kun on vaan sellainen avoin ja mutkaton ihminen. Mää nyt vaan olen tällainen hölösuu.
Minusta jos ei parisuhteessa voi toiseen luottaa ja vuodattaa sydäntään puolin ja toisin, voi sen jutun unohtaa ja elää mielummin ilman sitä suhdetta.
Sen olen elämässä jo oppinut, että riittävän "hurja" juttu, niin kaikenlaiset sopimiset ja lupaamiset vaikenemisesta voi unohtaa. Asia kerrotaan varmsti eteenpäin, jos uutisoitavaa on ja sitä suuremmalla todennäköisyydellä , mitä vähemmän toinen toista tuntee. Niin se vaan menee ja sille ei voi mitään.
Ilmeisesti yleistä kun minäkin olen tähän törmännyt. Naisen kaverit tietää VlTTU ihan kaiken taas kerran. Ja se logiikka "turhaan huudat, enhän mä kertonut niille sun henk.koht. asioita, mä sanoin vaan et MUN suhteessa on seksiä ehkä neljä kertaa viikossa!"
Kyllähän se naisen logiikka tuossa kuitenkin jokseenkin oikein menee.
No ap tässä hei! Pyydän anteeksi sukupuolisesti latautuneesta otsikosta ja viestistä, olisi pikemminkin täytynyt käyttää ilmaisua "Ihmisiin luottaminen".
Kiitos kommenteista ja hyvää yötä!
Riippuu ihan henkilöstä.
On olemassa meitä naisia joille voit kertoa kaikki synkimmät salaisuutesi ja me pidämme sen omana tietonamme, jopa silloin erotilanteessa.
Itse olen aina mennyt siinä ajatuksessa, että muita kohdellaan niin kuin haluttaisiin itseämme kohdella. Jos minä kerron salaisuuden, niin haluan että sinä pidät sen myös salaisuutena. Jos tosin sinä menet kertomaan minun salaisuuksiani eteenpäin,niin on turha ajatella, että minä pidän yhtään sinun asioita salaisuutena.
jaa en mä niitä tollaseksi kauppatavaraksi koe