Yhteiset rahat

Niin ja mies ei tuhlaa tietämättä elektroniikkaan ja muuhun humpuukkiin.

iipod kirjoitti:

Niin ja mies ei tuhlaa tietämättä elektroniikkaan ja muuhun humpuukkiin.

Heh, osui ja upposi. =)

Ainakin mulle syntyy pakonomainen tarve elektroniikan tai muun sähkönhajuisen ostoon, jos tilillä on enemmän kuin 500e. Kummasti sitä tarvii vaikka mitä kun sille päälle sattuu.

Meillä homma toimii niin, että mulla on omat rahat ja avokilla omat. Sitten on yhteisiä ostoksia esim. jääkaappipakasti, pesukone, sänky, sohvat, kirjahyllyt ynnämuut isommat jutut. Hyvin ollaan pärjätty tähän asti - mä ostan ylijäämärahoilla elektroniikkaa ja ilmastointikoneita ynnä muuta, avokki vuorostaan vaatteita, pesuaineita, keittiötarvikkeita, lamppuja, verhoja, ...

timse_82 kirjoitti:

Heh, osui ja upposi. =)

Ainakin mulle syntyy pakonomainen tarve elektroniikan tai muun sähkönhajuisen ostoon, jos tilillä on enemmän kuin 500e. Kummasti sitä tarvii vaikka mitä kun sille päälle sattuu.

Meillä homma toimii niin, että mulla on omat rahat ja avokilla omat. Sitten on yhteisiä ostoksia esim. jääkaappipakasti, pesukone, sänky, sohvat, kirjahyllyt ynnämuut isommat jutut. Hyvin ollaan pärjätty tähän asti - mä ostan ylijäämärahoilla elektroniikkaa ja ilmastointikoneita ynnä muuta, avokki vuorostaan vaatteita, pesuaineita, keittiötarvikkeita, lamppuja, verhoja, ...

Lue lisää

Höh.. avokki ostaa omillaan pesuaineita, keittiötarvikeita jne. Varmaan tiedät että ne kuuluu samaan joukkoon kun ruokakin. Eli yhteisistä rahoista ostettaviin. Siis yleensä. Jos avokki ei ostaisi niin olisitte sitten ilman pesuaineita?

? kirjoitti:

Höh.. avokki ostaa omillaan pesuaineita, keittiötarvikeita jne. Varmaan tiedät että ne kuuluu samaan joukkoon kun ruokakin. Eli yhteisistä rahoista ostettaviin. Siis yleensä. Jos avokki ei ostaisi niin olisitte sitten ilman pesuaineita?

Lue lisää

No näin se melko usein menee. Naisella on pienet tulot mutta nekin se laittaa kotiin ja yhteiseen hyvään. 500 egen elektroniikasta voi olla montaa mieltä, mutta kysyttäessä nekin on tietysti tuiki tarpeellisia ja yhteisiä vaikkei toinen piittaisi niistä ollenkaan... ;-)

timse_82 kirjoitti:

Heh, osui ja upposi. =)

Ainakin mulle syntyy pakonomainen tarve elektroniikan tai muun sähkönhajuisen ostoon, jos tilillä on enemmän kuin 500e. Kummasti sitä tarvii vaikka mitä kun sille päälle sattuu.

Meillä homma toimii niin, että mulla on omat rahat ja avokilla omat. Sitten on yhteisiä ostoksia esim. jääkaappipakasti, pesukone, sänky, sohvat, kirjahyllyt ynnämuut isommat jutut. Hyvin ollaan pärjätty tähän asti - mä ostan ylijäämärahoilla elektroniikkaa ja ilmastointikoneita ynnä muuta, avokki vuorostaan vaatteita, pesuaineita, keittiötarvikkeita, lamppuja, verhoja, ...

Lue lisää

Meillä ostaa se joka konetta tarvitsee eli naiseni ostanut perukoneen,imurin ja minä miehnä ostanut kaikki perheen kännykät ja maksan myös kulut, kaiken elektroniikan tv, stereot, videot, tallentava dvd ja tietokoneet niin aika tasapuolsita ja tietenkin kevarin lapselle että sillen. omaakin mp harrastukseen rahaa menee ja kun on eri tilit niin kukaan ei vahdi mihin omat rahani laitan että silleen. Puoliksi ei kannata mitään ostaa koska jos joskus ero tulee niin se ottaa tavaran joka on maksanut.

mk kirjoitti:

Meillä ostaa se joka konetta tarvitsee eli naiseni ostanut perukoneen,imurin ja minä miehnä ostanut kaikki perheen kännykät ja maksan myös kulut, kaiken elektroniikan tv, stereot, videot, tallentava dvd ja tietokoneet niin aika tasapuolsita ja tietenkin kevarin lapselle että sillen. omaakin mp harrastukseen rahaa menee ja kun on eri tilit niin kukaan ei vahdi mihin omat rahani laitan että silleen. Puoliksi ei kannata mitään ostaa koska jos joskus ero tulee niin se ottaa tavaran joka on maksanut.

Lue lisää

No varmasti sinulla menee enemmän rahaa. Nainen kun ei vuoden sisään keksi että pitää alkaa katselemaan uutta pesukonetta koska malli alkaa olla vanha eikä se osaa pyörittää erästä uutta huippuhienoa pesuohjelmaa joka uusissa koneissa on. Eikä keksi kahdessa vuodessa että imuri oikeastaan tarvitsisi pari sadan euron lisäosaa tai sitten pitäisi vaihtaa koko malli. Kylän isoin taulu-tv ja lapsen kevari jne. ovat toki hienoja asioita, ja kun et hoida siivousta ja vaatehuoltoa niin sinulla on varmasti selvä mielipide siitä että ostamasi asiat ovat tarpeellisempia kuin naisen ostamat. Ehkä mielesi muuttuisi jos veivaisit puoli vuotta kaikki pyykit käsin ja nyppisit matosta koirankarvoja vaateharjalla pari kertaa viikossa ja joka kerta siivotessa veisit kaiken irtilähtevän tomutettavaksi ulos ja lakaisisit lattiat käsipelillä. Jos haluaisit pölyt pois runkopatjasta niin roudaa koko sänky ulos hakattavaksi. Kakarakin ehkä selviää ihan niukin naukin ilman kevaria mutta selviääkö ilman vaatteita? Kuka ne on ostanut silloin kun kakara ei ollut vielä kevari-iässä? Hieman jännä jos ihminen ei tarvitse nykypäivänä pyykkikonetta tai imuria, tai niitä pesuaineita, tai patalappuja ja astioita jne jne. Harrastuksia olla pitää...?

Mikä on oikeudenmukainen tapa jakaa kulut perheessä? Pitääkö kaikki kulut laittaa puoliksi tai kenties jakaa tulojen suhteessa vai pitäisikö molemmille jäädä saman verran sukanvarteen – yhteisyrityshän perhe on.

Onko asuntolaina kulu vai omaisuuden kerryttämistä – maksetaanko laina omistusosuuksien suhteessa? Miten jaetaan asunnon ylläpitokulut? Auto ei ainakaan ole sijoitus. Toinen omistaa auton, mutta koko perhe siitä yleensä nauttii. Kenelle kuuluvat auton kulut? Entä pitäisikö puolison sponsoroida ylellisyystavaroihin ja kalliisiin harrastuksiin mieltynyttä siippaansa?

Pitäisikö vanhempainvapaan aikana kotona olevalle jäädä saman verran säästöön tai tulla yhtä paljon velkaa kuin töissä käyvälle? Jos kotonaolon syy onkin työttömyys, niin riittääkö suurempi vastuu kodinhoidosta panokseksi vai pitääkö työttömän maksaa osansa säästöillään tai velkarahalla?

Tarvittaisiin avioliittosopimus, joissa nämä periaatteet sovittaisiin ja allekirjoituksilla vahvistettaisiin. Myös avioehtosopimus eron varalle pitäisi olla pakollinen, jotta vältettäisiin turhia riitoja omaisuuden jaossa.

Avioliittosopimus kirjoitti:

Mikä on oikeudenmukainen tapa jakaa kulut perheessä? Pitääkö kaikki kulut laittaa puoliksi tai kenties jakaa tulojen suhteessa vai pitäisikö molemmille jäädä saman verran sukanvarteen – yhteisyrityshän perhe on.

Onko asuntolaina kulu vai omaisuuden kerryttämistä – maksetaanko laina omistusosuuksien suhteessa? Miten jaetaan asunnon ylläpitokulut? Auto ei ainakaan ole sijoitus. Toinen omistaa auton, mutta koko perhe siitä yleensä nauttii. Kenelle kuuluvat auton kulut? Entä pitäisikö puolison sponsoroida ylellisyystavaroihin ja kalliisiin harrastuksiin mieltynyttä siippaansa?

Pitäisikö vanhempainvapaan aikana kotona olevalle jäädä saman verran säästöön tai tulla yhtä paljon velkaa kuin töissä käyvälle? Jos kotonaolon syy onkin työttömyys, niin riittääkö suurempi vastuu kodinhoidosta panokseksi vai pitääkö työttömän maksaa osansa säästöillään tai velkarahalla?

Tarvittaisiin avioliittosopimus, joissa nämä periaatteet sovittaisiin ja allekirjoituksilla vahvistettaisiin. Myös avioehtosopimus eron varalle pitäisi olla pakollinen, jotta vältettäisiin turhia riitoja omaisuuden jaossa.

Lue lisää

Tuollainen on olemassa, sitä kutsutaan avioliittolaiksi ja se pätee kaikkiin jotka menevät avioon.

Kiva, ikioma raha?

Varmaankin joku tunneperäinen asia?
En oikein tavoita ideaa.
Saisinko valaistusta tai edes valistusta.

Mikä tekee siitä rahasta kivaa verrattuna yhteisestä kassasta maksettuun, olkoon kuinka henkilökohtainen meno tahansa?

laiska-lasse kirjoitti:

Kiva, ikioma raha?

Varmaankin joku tunneperäinen asia?
En oikein tavoita ideaa.
Saisinko valaistusta tai edes valistusta.

Mikä tekee siitä rahasta kivaa verrattuna yhteisestä kassasta maksettuun, olkoon kuinka henkilökohtainen meno tahansa?

Lue lisää

siis joskus haluaisi hankkia jotain ilman että vaimo tietää

yksmiesvaan kirjoitti:

siis joskus haluaisi hankkia jotain ilman että vaimo tietää

Kuten veljeni seximatkat ja läheisen ystäväni eron valmistelu.

Jos tarve on niin silloin se täytyy hoitaa!

Pelkkään salaiseen hankkimistarpeeseen ei mielikuvitukseni riitä.

yksmiesvaan kirjoitti:

siis joskus haluaisi hankkia jotain ilman että vaimo tietää

no esim. jos haluaa käydä maksullisissa naisissa, on hankala kun on yhteinen tili.

laiska-lasse kirjoitti:

Kuten veljeni seximatkat ja läheisen ystäväni eron valmistelu.

Jos tarve on niin silloin se täytyy hoitaa!

Pelkkään salaiseen hankkimistarpeeseen ei mielikuvitukseni riitä.

Lue lisää

Jos vaikka haluaa ostaa puolisolleen yllätyksenä jotain. Meillä on myös yhteiset rahat ja omat tilit, eikä kummallakaan ole tietoa toisen oman tilin saldosta. Omalta tililtä ostetaan sellaiset asiat, mihin ei ole välttämättä toisen hyväksyntää. Jos minä vaikka näen kaupassa uuden sohvan erittäin halvalla viimeisen kappaleen ja haluan se, mutta mies ei ehdi vastata puhelimeen, niin ostan sen omalta tililtäni, koska en halua "tuhlata" yhteisiä rahoja asiaan, mihin mieheni ei välttämättä olisi valmis rahojaan pistämään. Mies taas ostelee kaikenlaisia harrastuksiinsa liittyviä, aivan turhia (koska ei niitä todellisuudessa kuitenkaan käytä) asioita, joten ostelkoot omalta tililtään, niin ei tunnu siltä, että on minunkin rahoista poissa.

Kelpaako esimerkit?

Meilläkin on yritetty samaa jo 7 vuotta, mutta vaimo valittaa aina että nyt on ollut niin vähän töitä, ettei voi maksaa. Itse olen jo usean vuoden ihan lasten takia maksanut kaikki asumis-, ruoka, puhelin, TV ja autokulut. Itselle ei jää montaa satasta jäljelle.
Vaimo on tietämättäni säästänyt jo melkeen 20K tilille, josta en tiennyt mitään.
En varmaan olis saanut tietääkään, mutta sattui unohtamaan nettipankkinsa sivun auki ja näin tilillä olevan summan.
Siitä on nyt taisteltu pari päivää ja nyt on mitta täysi! Eihän tollaseen ihmiseen voi luottaa puupennin vertaa.

laiska-lasse kirjoitti:

Kiva, ikioma raha?

Varmaankin joku tunneperäinen asia?
En oikein tavoita ideaa.
Saisinko valaistusta tai edes valistusta.

Mikä tekee siitä rahasta kivaa verrattuna yhteisestä kassasta maksettuun, olkoon kuinka henkilökohtainen meno tahansa?

Lue lisää

"Mikä tekee siitä rahasta kivaa verrattuna yhteisestä kassasta maksettuun"

Minun kohdallani eniten se, että voi hemmotella toista ja todellakin kyse silloin on _lahjasta_ toiselle.

Jos vien mieheni hänen syntymäpäivänään esim. syömään hyvin ja sitten luksushotelliin yöksi, niin mikä lahja, yllätys ja hemmottelu se on jos ne 500 euroa sitten menevät hänen(kin) tililtään? Sehän on ihan sama kuin hän ostaisi itse itselleen lahjan! Ei se juhla tunnu samalta.

Minulle se paras asia siinä että on oma tili ja OMAA rahaa on että sitä voi sitten käyttää toisen iloksi.

Myönnän että tämä käytäntö toimii parhaiten jos tulot ovat suunnilleen samansuuruiset. Jos toinen tienaa huomattavasti vähemmin kuin toinen, on yhteinen rahatalous varmaankin varteenotettava ratkaisu.

kuöflcdv kirjoitti:

Jos vaikka haluaa ostaa puolisolleen yllätyksenä jotain. Meillä on myös yhteiset rahat ja omat tilit, eikä kummallakaan ole tietoa toisen oman tilin saldosta. Omalta tililtä ostetaan sellaiset asiat, mihin ei ole välttämättä toisen hyväksyntää. Jos minä vaikka näen kaupassa uuden sohvan erittäin halvalla viimeisen kappaleen ja haluan se, mutta mies ei ehdi vastata puhelimeen, niin ostan sen omalta tililtäni, koska en halua "tuhlata" yhteisiä rahoja asiaan, mihin mieheni ei välttämättä olisi valmis rahojaan pistämään. Mies taas ostelee kaikenlaisia harrastuksiinsa liittyviä, aivan turhia (koska ei niitä todellisuudessa kuitenkaan käytä) asioita, joten ostelkoot omalta tililtään, niin ei tunnu siltä, että on minunkin rahoista poissa.

Kelpaako esimerkit?

Lue lisää

Tämä voisi olla minulta; juuri täsmälleen noin se meilläkin toimii. Ja toimii hyvin.

tosiäijä kirjoitti:

no esim. jos haluaa käydä maksullisissa naisissa, on hankala kun on yhteinen tili.

Niin tai nainen maksullisissa miehissä.

Motherfucker... kirjoitti:

Meilläkin on yritetty samaa jo 7 vuotta, mutta vaimo valittaa aina että nyt on ollut niin vähän töitä, ettei voi maksaa. Itse olen jo usean vuoden ihan lasten takia maksanut kaikki asumis-, ruoka, puhelin, TV ja autokulut. Itselle ei jää montaa satasta jäljelle.
Vaimo on tietämättäni säästänyt jo melkeen 20K tilille, josta en tiennyt mitään.
En varmaan olis saanut tietääkään, mutta sattui unohtamaan nettipankkinsa sivun auki ja näin tilillä olevan summan.
Siitä on nyt taisteltu pari päivää ja nyt on mitta täysi! Eihän tollaseen ihmiseen voi luottaa puupennin vertaa.

Lue lisää

Saat erossa vaimosi säästöistä puolet kun sinä oelt menot maksellut ja laitappa nyt vaimosi makselemaan puolet menoista äläkä anna periksi.

Motherfucker... kirjoitti:

Meilläkin on yritetty samaa jo 7 vuotta, mutta vaimo valittaa aina että nyt on ollut niin vähän töitä, ettei voi maksaa. Itse olen jo usean vuoden ihan lasten takia maksanut kaikki asumis-, ruoka, puhelin, TV ja autokulut. Itselle ei jää montaa satasta jäljelle.
Vaimo on tietämättäni säästänyt jo melkeen 20K tilille, josta en tiennyt mitään.
En varmaan olis saanut tietääkään, mutta sattui unohtamaan nettipankkinsa sivun auki ja näin tilillä olevan summan.
Siitä on nyt taisteltu pari päivää ja nyt on mitta täysi! Eihän tollaseen ihmiseen voi luottaa puupennin vertaa.

Lue lisää

Ei muutak un avioehtoa tekemään el iasunot auto ja muu mitä olet ostanut on sinun ja vaimosi saa pitää säästönsä niin pääset tasoihin raha-asioissa. Jos vaimosi ei suostu niin hänen on annettava sinulle puolet säästöistään niin voitte olla tasoissa.

yksmiesvaan kirjoitti:

siis joskus haluaisi hankkia jotain ilman että vaimo tietää

yksmiesvaan.ota ero siitä kantturasta! eipä enää kyttää tiliäsi.aika on kypsä...

mk kirjoitti:

Ei muutak un avioehtoa tekemään el iasunot auto ja muu mitä olet ostanut on sinun ja vaimosi saa pitää säästönsä niin pääset tasoihin raha-asioissa. Jos vaimosi ei suostu niin hänen on annettava sinulle puolet säästöistään niin voitte olla tasoissa.

Lue lisää

Meillä on alusta asti ollut avioehto, koska vaimo on thaikku ja ne on tunnetusti fyffen perään. Nyt kun ollaan eroomassa, niin ei se ainakaan saa mun asuntoa eikä muuta arvokasta, jotka olen omalla työlläni maksanut.

CadillacMan kirjoitti:

Meillä on alusta asti ollut avioehto, koska vaimo on thaikku ja ne on tunnetusti fyffen perään. Nyt kun ollaan eroomassa, niin ei se ainakaan saa mun asuntoa eikä muuta arvokasta, jotka olen omalla työlläni maksanut.

Lue lisää

Toi nyt on silkkaa yleistämistä? Mun taikku-vaimoni ei ole näiden neljän vuoden aikana ollut koskaan rahan perään. Opiskeli eka suomen ja meni töihin ja nyt tienaa omat rahansa, joista osan lähettää perheelleen Thaimaaseen.

Eikä meillä muutenkaan ole koskaan ollut ainoatakaan riitaa rahasta.

Motherfucker... kirjoitti:

Meilläkin on yritetty samaa jo 7 vuotta, mutta vaimo valittaa aina että nyt on ollut niin vähän töitä, ettei voi maksaa. Itse olen jo usean vuoden ihan lasten takia maksanut kaikki asumis-, ruoka, puhelin, TV ja autokulut. Itselle ei jää montaa satasta jäljelle.
Vaimo on tietämättäni säästänyt jo melkeen 20K tilille, josta en tiennyt mitään.
En varmaan olis saanut tietääkään, mutta sattui unohtamaan nettipankkinsa sivun auki ja näin tilillä olevan summan.
Siitä on nyt taisteltu pari päivää ja nyt on mitta täysi! Eihän tollaseen ihmiseen voi luottaa puupennin vertaa.

Lue lisää

fuck that bitch..... health and wealth first, then pussies.

Motherfucker... kirjoitti:

Meilläkin on yritetty samaa jo 7 vuotta, mutta vaimo valittaa aina että nyt on ollut niin vähän töitä, ettei voi maksaa. Itse olen jo usean vuoden ihan lasten takia maksanut kaikki asumis-, ruoka, puhelin, TV ja autokulut. Itselle ei jää montaa satasta jäljelle.
Vaimo on tietämättäni säästänyt jo melkeen 20K tilille, josta en tiennyt mitään.
En varmaan olis saanut tietääkään, mutta sattui unohtamaan nettipankkinsa sivun auki ja näin tilillä olevan summan.
Siitä on nyt taisteltu pari päivää ja nyt on mitta täysi! Eihän tollaseen ihmiseen voi luottaa puupennin vertaa.

Lue lisää

kannattaa laittaa pennit jonoon! Kai sulla on kuitit ja muut! Kiertoon vaan moinen tuhlari!

mk kirjoitti:

Ei muutak un avioehtoa tekemään el iasunot auto ja muu mitä olet ostanut on sinun ja vaimosi saa pitää säästönsä niin pääset tasoihin raha-asioissa. Jos vaimosi ei suostu niin hänen on annettava sinulle puolet säästöistään niin voitte olla tasoissa.

Lue lisää

Mä huomasin noin parin vuoden päästä häistä, että vaimo ei halua osallistua yhteisen elämän kustannuksiin, vaan haluu matkustella yksin ja shoppailla mun kustannuksella.
Kun se tuli kotiin eka matkaltaan, niin mulla oli jo valmiiks kirjotettu avioehto, jota se ei halunnu allekirjottaa. Sanoin...tai oikeesti valehtelin päin naamaa, et ok. mut mulla on entisestä liikeyrityksen konkasta melkein puoli miljoonaa velkaa, joista puolet tulee sulle. Halusin vaan, että sun ei tarvi maksaa mun velkoja.

Sillon se alko ettiin netistä onko se mitä sanoin totta. Ja kohta tuli itse ehdottaan että kirjoitettais avioehto. Ja mä kirjotin sen heti ja annoin seuraavana päivänä lakimiehelleni. Nyt se ei ainakaan vie lapsilta sitä, mikä niille kuuluu.

Vaimoni on Aasialainen, mutta ei Thaimaasta.

yksmiesvaan kirjoitti:

siis joskus haluaisi hankkia jotain ilman että vaimo tietää

Puolisolle pitää tottakai kertoa kaikki

mk kirjoitti:

Ei muutak un avioehtoa tekemään el iasunot auto ja muu mitä olet ostanut on sinun ja vaimosi saa pitää säästönsä niin pääset tasoihin raha-asioissa. Jos vaimosi ei suostu niin hänen on annettava sinulle puolet säästöistään niin voitte olla tasoissa.

Lue lisää

Ei avioehtoa voi yksin tehdä, sehän on sopimus ja molemmat hyväksyy ja allekirjoittaa sen, ja kuka nyt tuossa vaiheessa tekee avioehtosopimuksen.

Motherfucker... kirjoitti:

Meilläkin on yritetty samaa jo 7 vuotta, mutta vaimo valittaa aina että nyt on ollut niin vähän töitä, ettei voi maksaa. Itse olen jo usean vuoden ihan lasten takia maksanut kaikki asumis-, ruoka, puhelin, TV ja autokulut. Itselle ei jää montaa satasta jäljelle.
Vaimo on tietämättäni säästänyt jo melkeen 20K tilille, josta en tiennyt mitään.
En varmaan olis saanut tietääkään, mutta sattui unohtamaan nettipankkinsa sivun auki ja näin tilillä olevan summan.
Siitä on nyt taisteltu pari päivää ja nyt on mitta täysi! Eihän tollaseen ihmiseen voi luottaa puupennin vertaa.

Lue lisää

Ole ukko hiljaa! Meillä ei jää (opiskelijapariskunta) edes muutamaa kymppiä jäljelle, kun on autokulut, vuokra ja ruoka maksettu!

Lainaa ei ole, eikä oteta!

Motherfucker... kirjoitti:

Mä huomasin noin parin vuoden päästä häistä, että vaimo ei halua osallistua yhteisen elämän kustannuksiin, vaan haluu matkustella yksin ja shoppailla mun kustannuksella.
Kun se tuli kotiin eka matkaltaan, niin mulla oli jo valmiiks kirjotettu avioehto, jota se ei halunnu allekirjottaa. Sanoin...tai oikeesti valehtelin päin naamaa, et ok. mut mulla on entisestä liikeyrityksen konkasta melkein puoli miljoonaa velkaa, joista puolet tulee sulle. Halusin vaan, että sun ei tarvi maksaa mun velkoja.

Sillon se alko ettiin netistä onko se mitä sanoin totta. Ja kohta tuli itse ehdottaan että kirjoitettais avioehto. Ja mä kirjotin sen heti ja annoin seuraavana päivänä lakimiehelleni. Nyt se ei ainakaan vie lapsilta sitä, mikä niille kuuluu.

Vaimoni on Aasialainen, mutta ei Thaimaasta.

Lue lisää

Ainoa huono puoli on että vaikka on naimisisa niin erossa velat ovat sen kenen nimissä ne ovat ja jos takaajana ole niin ne evät mene puoliksi mutta aika hyvin onnistuit huojaamaan että silleen.

eheiii.... kirjoitti:

Ei avioehtoa voi yksin tehdä, sehän on sopimus ja molemmat hyväksyy ja allekirjoittaa sen, ja kuka nyt tuossa vaiheessa tekee avioehtosopimuksen.

Jos toinen osapuoli on osoittanut että ei osallistu, avioliitosta huolimatta, yhteisen arjen maksamiseen, niin en itse näkisi sitä kovinkaan raskauttavana jos onnistuu saamaan avioehdon, jolla voidaan taata, että lapset saavat ainakin jonkinlaisen taloudellisen perinnön. Jos toinen osapuoli matkustelee ja shoppailee, niin silloin on kyllä vikaa muussakin, kuin vain tuhlaavassa osapuolessa.
Itse en kyllä hyväksyisi tuollaista käytöstä omalta puolisoltani.

23v. naimisissa kirjoitti:

Jos toinen osapuoli on osoittanut että ei osallistu, avioliitosta huolimatta, yhteisen arjen maksamiseen, niin en itse näkisi sitä kovinkaan raskauttavana jos onnistuu saamaan avioehdon, jolla voidaan taata, että lapset saavat ainakin jonkinlaisen taloudellisen perinnön. Jos toinen osapuoli matkustelee ja shoppailee, niin silloin on kyllä vikaa muussakin, kuin vain tuhlaavassa osapuolessa.
Itse en kyllä hyväksyisi tuollaista käytöstä omalta puolisoltani.

Lue lisää

Onko muka elämän tarkoitus kerätä mammonaa ja rahaa perillisille ja ite kitkuttaa et peskat saa mahdollisimman paljon perintöä?
Ei sa****a kyllä minä ainaskin pidän hauskaa ite tienaamilla rahoilla ja puolisoni myös ja,jos jotain jää, no talo ny ainaskin niin, kakrut saa sitte siitä tapella.
Minun mutsini ja faijani on näitä nuukailijoita ja koko elämäs tehny raskasta työtä ja nyt sairaita ja vanhoja, nyt voivottelevat et olis sitä voinu joskus vaikka ulkomaillakin käydä ja panostaa itseensä, kun rahaa ainaski oli.

ei näin.. kirjoitti:

Onko muka elämän tarkoitus kerätä mammonaa ja rahaa perillisille ja ite kitkuttaa et peskat saa mahdollisimman paljon perintöä?
Ei sa****a kyllä minä ainaskin pidän hauskaa ite tienaamilla rahoilla ja puolisoni myös ja,jos jotain jää, no talo ny ainaskin niin, kakrut saa sitte siitä tapella.
Minun mutsini ja faijani on näitä nuukailijoita ja koko elämäs tehny raskasta työtä ja nyt sairaita ja vanhoja, nyt voivottelevat et olis sitä voinu joskus vaikka ulkomaillakin käydä ja panostaa itseensä, kun rahaa ainaski oli.

Lue lisää

Ettet vain nyt yrittäisi täyttää isoa kokonaisuutta pienellä osatekijällä?
Elämän tarkoituksen määrittelee jokainen itse kohdallaan. Perintö on tuossa isossa kokonaisuudessa yksi osatekijä, jolla voi olla jälkipolvelle suuri merkitys.

Jos perinnöstä joutuu "tappelemaan" niin se lienee seurausta siitä, mitä on kotoaan oppinut.

Ihmisen rikkautta kun voi mitata myös muulla kuin rahalla ja materialla. Itse toivon että suurin perintöni kuolemani jälkeen on se, että lapseni olisivat henkisesti ja hengellisesti vahvoja yksilöitä sen seurauksena,miten olen ohjannut ja kasvattanut heitä.

Martsarin Make kirjoitti:

Toi nyt on silkkaa yleistämistä? Mun taikku-vaimoni ei ole näiden neljän vuoden aikana ollut koskaan rahan perään. Opiskeli eka suomen ja meni töihin ja nyt tienaa omat rahansa, joista osan lähettää perheelleen Thaimaaseen.

Eikä meillä muutenkaan ole koskaan ollut ainoatakaan riitaa rahasta.

Lue lisää

rahaa lähettää perheelleen, eikös te ole perhe montako teitä sitten onkaan, eikä suku? mitä enemmän hän lähettää sitä vähemmänhän hällä on maksettavaa ja sulla enemmän johonkin isoon yhteiseen

Täällä myös varakas mies.
Enpä vielä tähän päivään saakka ole tavannut naista joka ei olisi fyffen perään.

Olen varakkaasta suvusta ja varsinkin teini-ikäisenä tämä oli hauskaa, seksiä sai yllin kyllin kun toiset joutuivat kärvistelemään ilman.
Joskus oli suorastaan tylsää kun tytöissä ei ollut mitään haastetta.

19 kirjoitti:

Täällä myös varakas mies.
Enpä vielä tähän päivään saakka ole tavannut naista joka ei olisi fyffen perään.

Olen varakkaasta suvusta ja varsinkin teini-ikäisenä tämä oli hauskaa, seksiä sai yllin kyllin kun toiset joutuivat kärvistelemään ilman.
Joskus oli suorastaan tylsää kun tytöissä ei ollut mitään haastetta.

Lue lisää

Etpä kovin paljon naisia ole sitten tavannut. Minua ei ainakaan kiinnosta miehen rahat. Jos nainen on niin bimbo että juoksee rahakkaan miehen perässä niin sääliksi käy kumpaakin, hengen köyhyys on kauheampaa kuin rahattomuus.

19 kirjoitti:

Täällä myös varakas mies.
Enpä vielä tähän päivään saakka ole tavannut naista joka ei olisi fyffen perään.

Olen varakkaasta suvusta ja varsinkin teini-ikäisenä tämä oli hauskaa, seksiä sai yllin kyllin kun toiset joutuivat kärvistelemään ilman.
Joskus oli suorastaan tylsää kun tytöissä ei ollut mitään haastetta.

Lue lisää

Saan naisia halutessani ihan ilman rahaakin. Sääli sinua.

19 kirjoitti:

Täällä myös varakas mies.
Enpä vielä tähän päivään saakka ole tavannut naista joka ei olisi fyffen perään.

Olen varakkaasta suvusta ja varsinkin teini-ikäisenä tämä oli hauskaa, seksiä sai yllin kyllin kun toiset joutuivat kärvistelemään ilman.
Joskus oli suorastaan tylsää kun tytöissä ei ollut mitään haastetta.

Lue lisää

"Enpä vielä tähän päivään saakka ole tavannut naista joka ei olisi fyffen perään."

Ehkä sinun otoksesi kaikista maailman naisista on kuitenkin vielä kuitenkin melko suppea. Ja sen lisäksi ehkä sinun houkuttelevin puolesi on raha, joten sinusta kiinnostuvat ne naiset, joille varallisuus on erittäin tärkeää.

19 kirjoitti:

Täällä myös varakas mies.
Enpä vielä tähän päivään saakka ole tavannut naista joka ei olisi fyffen perään.

Olen varakkaasta suvusta ja varsinkin teini-ikäisenä tämä oli hauskaa, seksiä sai yllin kyllin kun toiset joutuivat kärvistelemään ilman.
Joskus oli suorastaan tylsää kun tytöissä ei ollut mitään haastetta.

Lue lisää

No jo on, etpä ole pahemmin naisia sitten tavannut.

Itse olen työtön, saan työmarkkinatukea ja tulen sillä toimeen, maksan vuokrani,laskuja ja koirani sekä minun ruokani. Mies taas on työssäkäyvä, omistaa oman asunnon ja tulee hyvin toimeen. Minua ei kiinnosta mieheni varallisuus pätkän vertaa ja olen jopa kieltänyt miestä hemmottelemasta minua, koska minulla ei työttömänä ole varaa antaa samanlaista hemmottelua takaisin. Ja ei, en osaa nauttia siitä, että joku hyvää hyvyyttään pyyteettömästi haluaa hemmotella. Mieheni on sellainen mutta en halua ottaa vastaan tätä hemmottelua sillä kaikki vain sanoo, että elät ukkos rahoilla koko ajan. Nyt meillä oikeastaan meneekin huonosti kun olen kieltänyt hemmottelun, kun en halua muiden koko ajan sanovan siipeilijäksi eivätkö suostu uskomaan etten sellainen ole.
Ajatteles, minun täytyy muuttaa miehestäni epäromanttinen kusipää että ihmiset lakkaisivat haukkumasta minua.

19 kirjoitti:

Täällä myös varakas mies.
Enpä vielä tähän päivään saakka ole tavannut naista joka ei olisi fyffen perään.

Olen varakkaasta suvusta ja varsinkin teini-ikäisenä tämä oli hauskaa, seksiä sai yllin kyllin kun toiset joutuivat kärvistelemään ilman.
Joskus oli suorastaan tylsää kun tytöissä ei ollut mitään haastetta.

Lue lisää

jaa oot ostanut seksiä
taidat olla niin ruma ettet muuten ole saanut
niinhän täällä suomessakin on paljon noita rumia miehiä jotka ei saa naista kuin rahalla
.v.k h.h ym rumia
mä saan vaikka ei oo rahaa

Säälittävää? kirjoitti:

Saan naisia halutessani ihan ilman rahaakin. Sääli sinua.

Miksi minua säälit? Minulla on hyvä mies ja olemme molemmat tyytyväisiä. Kyllä tuo mitä nimimerkki 19 sanoi: "Olen varakkaasta suvusta ja varsinkin teini-ikäisenä tämä oli hauskaa, seksiä sai yllin kyllin kun toiset joutuivat kärvistelemään ilman." viittaa siihen että juuri rahalla naisia saa ja sai etenkin nuorena. Hyvä jos jollekulle kelpaa rikkaatkin miehet, rahan takia tai siitä huolimatta. Itse olen oman onneni seppä enkä mistään hinnasta alentuisi miehen elätettäväksi. Säälittäviä rikkaat miehet todellakin ovat jos heillä ei ole naiselle muuta tarjottavaa kuin pelkkä raha.

OnnetonTyötönN24 kirjoitti:

No jo on, etpä ole pahemmin naisia sitten tavannut.

Itse olen työtön, saan työmarkkinatukea ja tulen sillä toimeen, maksan vuokrani,laskuja ja koirani sekä minun ruokani. Mies taas on työssäkäyvä, omistaa oman asunnon ja tulee hyvin toimeen. Minua ei kiinnosta mieheni varallisuus pätkän vertaa ja olen jopa kieltänyt miestä hemmottelemasta minua, koska minulla ei työttömänä ole varaa antaa samanlaista hemmottelua takaisin. Ja ei, en osaa nauttia siitä, että joku hyvää hyvyyttään pyyteettömästi haluaa hemmotella. Mieheni on sellainen mutta en halua ottaa vastaan tätä hemmottelua sillä kaikki vain sanoo, että elät ukkos rahoilla koko ajan. Nyt meillä oikeastaan meneekin huonosti kun olen kieltänyt hemmottelun, kun en halua muiden koko ajan sanovan siipeilijäksi eivätkö suostu uskomaan etten sellainen ole.
Ajatteles, minun täytyy muuttaa miehestäni epäromanttinen kusipää että ihmiset lakkaisivat haukkumasta minua.

Lue lisää

Anna miehsi hemmotella ja sina taas annat miehllesi sekiä riittävästi ja plajon ja kaikissa muodoissa niin se on tasapuolista ja älä välitä muiden jutuista vaan teet niinkuin itse parhaaksi näet. Vaikka itselläni olisi varaa ajaa uudehkolla autolla mutta kun se on niin huono sijoitus niin ajan kohtuuhintaisella käyttöautolla mutta muuten pidän elintason matkustelun ja hauskanpidolla elintason korkealla että silleen.

19 kirjoitti:

Täällä myös varakas mies.
Enpä vielä tähän päivään saakka ole tavannut naista joka ei olisi fyffen perään.

Olen varakkaasta suvusta ja varsinkin teini-ikäisenä tämä oli hauskaa, seksiä sai yllin kyllin kun toiset joutuivat kärvistelemään ilman.
Joskus oli suorastaan tylsää kun tytöissä ei ollut mitään haastetta.

Lue lisää

Vai että oikein teininä... :-D Se on selvää että herätät huomiota jos ajelet mopolla siinä missä kaverit joutuvat sotkemaan fillarilla, mutta ei ne teinipimut ole tajunneet että mopo ja bensa maksaa ja että sulla on rahaa. Ne on tajunneet vaan sen että sulla on jotain erilaista. Teininä haaveillaan ja valitaan urasuuntauksia kertaakaan kyselemättä paljonko saa palkkaa ja onko alalla töitä, ilman minkäänlaista käsitystä paljonko maksaa edes viikon ruuat saati vuokra, omakotitalosta puhumattakaan. Joten eivät ne kaikki tytöt ole rahojesi perässä olleet koska eivät rahasta mitään ymmärrä, ainoastaan ne ymmärtävät joille on rahan ja suvun arvoa päähän paukutettu vaippaikäisestä alkaen. Itse kuulun niihin joita toisten, esimerkiksi vanhempien tai suvun, rahoilla ratsastelu lähinnä sylettää. Mitähän rahaa SINULLA on muka murkkuna ollut....

tää on yks syy miksen ymmärrä yhteisiä tilejä! Miks mä raadan ahteri ruvella ja sitten joku toinen kerää potin!
(tulipa huono esimerkki...ahteri...mut silleenhän se sanotaan...heh)

Rikas rakas kirjoitti:

Miksi minua säälit? Minulla on hyvä mies ja olemme molemmat tyytyväisiä. Kyllä tuo mitä nimimerkki 19 sanoi: "Olen varakkaasta suvusta ja varsinkin teini-ikäisenä tämä oli hauskaa, seksiä sai yllin kyllin kun toiset joutuivat kärvistelemään ilman." viittaa siihen että juuri rahalla naisia saa ja sai etenkin nuorena. Hyvä jos jollekulle kelpaa rikkaatkin miehet, rahan takia tai siitä huolimatta. Itse olen oman onneni seppä enkä mistään hinnasta alentuisi miehen elätettäväksi. Säälittäviä rikkaat miehet todellakin ovat jos heillä ei ole naiselle muuta tarjottavaa kuin pelkkä raha.

Lue lisää

Kannattaa opetella katsomaan mihin viestiin mikäkin vastaus kuuluu...

mk kirjoitti:

Anna miehsi hemmotella ja sina taas annat miehllesi sekiä riittävästi ja plajon ja kaikissa muodoissa niin se on tasapuolista ja älä välitä muiden jutuista vaan teet niinkuin itse parhaaksi näet. Vaikka itselläni olisi varaa ajaa uudehkolla autolla mutta kun se on niin huono sijoitus niin ajan kohtuuhintaisella käyttöautolla mutta muuten pidän elintason matkustelun ja hauskanpidolla elintason korkealla että silleen.

Lue lisää

Kaikissa muodoissa? Eli peppuseksiä, ryhmäseksiä, tms? Et tullut ajatelleeksi, ettei kaikki pidä kaikista mahdollisuuksista. Luulet varmaan, jokaisen miehen olevan seksinhimosia petoja ja kaikki tykkää 'kaksi naista ja minä'-ajatuksesta? Ehei, ei se seksi ole kaikille kaikki kaikessa ja ei, kaikki ei halua peppua naiseltaan eikä halua kolmatta pyörään parisuhteeseen.
Ja tuosta vastauksestas saa vaan käsityksen, että nainen olis jonkin sortin huora joka saa palkkioks hemmottelua ja sen eteen pitää vaan antaa kaikenlaista seksiä.
Parisuhteeseen kuuluu muutakin kuin seksi. Esim minun mieheni tykkää joskus vain olla ja maata kanssani sohvalla, suudella ja halailla ilman että se johtaisi seksiin. Ei sen tarvitse aina siihen johtaa.

mk kirjoitti:

Anna miehsi hemmotella ja sina taas annat miehllesi sekiä riittävästi ja plajon ja kaikissa muodoissa niin se on tasapuolista ja älä välitä muiden jutuista vaan teet niinkuin itse parhaaksi näet. Vaikka itselläni olisi varaa ajaa uudehkolla autolla mutta kun se on niin huono sijoitus niin ajan kohtuuhintaisella käyttöautolla mutta muuten pidän elintason matkustelun ja hauskanpidolla elintason korkealla että silleen.

Lue lisää

-miehsi
-miehllesi
-sekiä
-plajon
-Opettele kirjoittamaan.

35vits kirjoitti:

jaa oot ostanut seksiä
taidat olla niin ruma ettet muuten ole saanut
niinhän täällä suomessakin on paljon noita rumia miehiä jotka ei saa naista kuin rahalla
.v.k h.h ym rumia
mä saan vaikka ei oo rahaa

Lue lisää

just ruma ja ääliö.

mk kirjoitti:

Anna miehsi hemmotella ja sina taas annat miehllesi sekiä riittävästi ja plajon ja kaikissa muodoissa niin se on tasapuolista ja älä välitä muiden jutuista vaan teet niinkuin itse parhaaksi näet. Vaikka itselläni olisi varaa ajaa uudehkolla autolla mutta kun se on niin huono sijoitus niin ajan kohtuuhintaisella käyttöautolla mutta muuten pidän elintason matkustelun ja hauskanpidolla elintason korkealla että silleen.

Lue lisää

oletko joku bi-seksuaali, vai kaappihomo ?????

Rikas rakas kirjoitti:

Etpä kovin paljon naisia ole sitten tavannut. Minua ei ainakaan kiinnosta miehen rahat. Jos nainen on niin bimbo että juoksee rahakkaan miehen perässä niin sääliksi käy kumpaakin, hengen köyhyys on kauheampaa kuin rahattomuus.

Lue lisää

Enpä minäkään rahan perään ole. Miehen kanssa yhteiset rahat ja hyvin on pärjätty. Kumpikaan ei valita toisen ostoksista, koska ymmärtää, ettei raha taivaalta tule. Mieheni ansaitsee enemmän kuin minä, mutta siitäkään ei ole tarvinnut tapella. Hän muistaa muistuttaa, että jos jotain tarvitaan, se hankitaan.

OnnetonTyötönN24 kirjoitti:

No jo on, etpä ole pahemmin naisia sitten tavannut.

Itse olen työtön, saan työmarkkinatukea ja tulen sillä toimeen, maksan vuokrani,laskuja ja koirani sekä minun ruokani. Mies taas on työssäkäyvä, omistaa oman asunnon ja tulee hyvin toimeen. Minua ei kiinnosta mieheni varallisuus pätkän vertaa ja olen jopa kieltänyt miestä hemmottelemasta minua, koska minulla ei työttömänä ole varaa antaa samanlaista hemmottelua takaisin. Ja ei, en osaa nauttia siitä, että joku hyvää hyvyyttään pyyteettömästi haluaa hemmotella. Mieheni on sellainen mutta en halua ottaa vastaan tätä hemmottelua sillä kaikki vain sanoo, että elät ukkos rahoilla koko ajan. Nyt meillä oikeastaan meneekin huonosti kun olen kieltänyt hemmottelun, kun en halua muiden koko ajan sanovan siipeilijäksi eivätkö suostu uskomaan etten sellainen ole.
Ajatteles, minun täytyy muuttaa miehestäni epäromanttinen kusipää että ihmiset lakkaisivat haukkumasta minua.

Lue lisää

Siivellä elävä lutka oot, kai tajuut et sun täytyy erota ukostas et se sais tasosensa naisen eikä tuollasta lypsäjää. Kuhan täällä esität, nyyh nyyh-juttuasi ja olet muka niin pyhimys.
Työttömät naiset on aina lutkia ja lypsää kaikki mitä saa hyväuskosilta miehiltä.

Säälittävää..

En osaisi tuota selkeämmin sanoa!

Kannattaa huomioida että yhteisen tilin käyttöoikeus loppuu, kun toinen osapuolista kuolee ja tili avataan käyttöön vasta kun ositus on tehty. Siksi kannatta olla myös oma tili, jossa rahaa pahan päivän varalle.

täysin samaa mieltä ja myöskin meillä asiat hoituu noin

Jep, teillä näyttää tuo homma olevan tasapainossa, eihän siinä silloin mitään.

Mutta jos vaimo jo alkuaan on persaukinen ja itse on varakkaasta suvusta niin homma ei vain pelaa kuten teillä.
Silloin toisella on paljon pelissä ja toisella ei mitään.

5 kirjoitti:

Jep, teillä näyttää tuo homma olevan tasapainossa, eihän siinä silloin mitään.

Mutta jos vaimo jo alkuaan on persaukinen ja itse on varakkaasta suvusta niin homma ei vain pelaa kuten teillä.
Silloin toisella on paljon pelissä ja toisella ei mitään.

Lue lisää

No me ei olla kumpikaan mitenkään varakkaasta suvusta, mutta mies kuitenkin varakkaammasta, tienaa myös enemmän, omistaa enemmän, siis lähinnä irtainta ym. romua. Ja sanalla sanoen hassaa myös enemmän, eli löytää niitä leikkikaluja. Siinä missä minä aina tilipäivänä ensimmäisenä mietin mitä laskuja on odottamassa ja tulossa ja saisiko säästöön rahaa isompia menoja varten ja millaisia menoja on odotettavissa ennen seuraavaa tilipäivää. Naiselliset turhuudet kuten vaatteet (molemmille) ja kodintekstiilit ym. kodin tarpeet tulee shoppailtua kirppiksiltä ja alennusmyynneistä, hoidan myös ruokaostokset useinmiten. Mies miettii etsii kokoajan kaikkea kivaa ja turhaa ja jos jotain löytyy niin sitten lasketaan kyllä innoissaan riittääkö rahat, ja kaikki menee mitä tuleekin, pahan päivän varalle ei ole mitään. Joten olisi kiva kuulla mitä tässä nyt sitten mielestäsi on kenelläkin pelissä? Niinkuin kaikkien muidenkin mielestä, että koska palkkakuittimme saldon kaikki pystyy suurinpiirtein päättelemään niin minä olen hirvittävä verenimijäloinen? Lisäksi ihmetyttää minkä takia mielestäsi juuri nimimerkin "yhteisomat" syteemi ei kohdallanne toimi koska itse olet niin kovin varakas ja nainen persaukinen. Miten sinä sen sitten haluat, maksaa kaiken? Vai siitä salailustako tässä on kyse? Vai onko sinustakin mukava elellä ilman huolta huomisesta ja antaa vaimon murehtia ja venyttää penniä, sinuahan moinen ei kosketa kun itse tiedät että sinulla on rahaa pahan päivän varalle?

5 kirjoitti:

Jep, teillä näyttää tuo homma olevan tasapainossa, eihän siinä silloin mitään.

Mutta jos vaimo jo alkuaan on persaukinen ja itse on varakkaasta suvusta niin homma ei vain pelaa kuten teillä.
Silloin toisella on paljon pelissä ja toisella ei mitään.

Lue lisää

Miksi sitten menit naimisiin, jos raha tärkein asia? Mitä menetät, jos vaimollasi tai perheelläsi on hyvä olla?

5 kirjoitti:

Jep, teillä näyttää tuo homma olevan tasapainossa, eihän siinä silloin mitään.

Mutta jos vaimo jo alkuaan on persaukinen ja itse on varakkaasta suvusta niin homma ei vain pelaa kuten teillä.
Silloin toisella on paljon pelissä ja toisella ei mitään.

Lue lisää

Tulipahan vain mieleen, että Rakkaus ei ole rahasta kiinni. Rakkaus ja rahat eivät kulje käsi kädessä eli musta olis erikoista ajatella, että niin paljon kuin saa rahaa niin paljon rakastaa tai niin paljon "laittaa itseään peliin". Aivan kuin hän joka ei tienaa, ei laittaisi itseään ollenkaan peliin, vaikka todellisuudessa hän voi laittaa itseään jopa enemmän peliin, jotta teillä yhdessä olis hyvä olla ja teidän parisuhde toimii. Painotukset voivat olla hyvin erilaiset, miten itseään peliin laittaa. Oletko nimimerkki 5 kenties oikean puolison kanssa kun noin mollaat ja ajattelet? Rakkaus tekee omat valintansa eikä siinä raha-asiat paina. Kun rakastaa, niin rakastaa, so simple.

Mukava päätelmä. Että jos toiseen ei voi raha-asioissa luottaa niin tottakai se toinen varmistaa vaan OMAA hyvinvointiaan. Ei niinku silleen että varmistaisi ettei toinen laita koko yhteistä omaisuutta epähuomiossa ulosottoon ja ihan molempia kuseen. Se ei ole sitä elämänsä jakamista että varmistaa toisen luonteenpiirteistä huolimatta ettei hänellekään tule luottohäiriöitä. Vaan ihan omaa napaa tuijotellen jemmaillaan säästöjä eikä hyväksytä toista sellaisena kuin se on kun ei anneta kaikkia talouden rahoja kouraansa.

Meillä on erilliset tilit,mutta ei se johdu mistään luottamuspulasta. Meillä on ollut omat pankkitilit nuoruusvuosilta asti ja vaikka olemme seurustelleet nuoresta saakka,avoliiton aloitimme vasta hyvinkin aikuisina,kolmekymppisinä. Yhteiset menot maksetaan puoliksi ja omat menot maksetaan itse. Toimii vallan mainiosti. Minä en tarkalleen tiedä paljonko miehellä rahaa on pankkitileillään eikä hän minun tilisaldoani. Pitäisikö sen kiinnostaa?? Menin avoliittoon miehen,en pankkitilin kanssa. Ja koska olemme avoliitossa,ja aiomme pysyäkin,erilliset pankkitilit on järkevä ratkaisu. Tunnustan auliisti miehen hankkivan minua paremmin,mutta so what? Maksan omat kuluni,puolet yhteisistä menoista ja mies saa tehdä omilla rahoillaan mitä haluaa. Koska emme ole naimisissa,en ole perimässä häntä vaan suon perinnön mielihyvin kokonaisuudessaan tyttärellemme. Minä jaan kyllä koko elämäni mieheni kanssa,mutta pankkitilit pysyy erillisinä koska se toimii meillä. Minun puolestani kuitenkin jokainen,jolle yhteiselon perusta on ehdottomasti yhteinen pankkitili,saa niin tehdä.

mutkat suoriksi kirjoitti:

Mukava päätelmä. Että jos toiseen ei voi raha-asioissa luottaa niin tottakai se toinen varmistaa vaan OMAA hyvinvointiaan. Ei niinku silleen että varmistaisi ettei toinen laita koko yhteistä omaisuutta epähuomiossa ulosottoon ja ihan molempia kuseen. Se ei ole sitä elämänsä jakamista että varmistaa toisen luonteenpiirteistä huolimatta ettei hänellekään tule luottohäiriöitä. Vaan ihan omaa napaa tuijotellen jemmaillaan säästöjä eikä hyväksytä toista sellaisena kuin se on kun ei anneta kaikkia talouden rahoja kouraansa.

Lue lisää

No mutta juuri niinhän se on.

Avioliitossa, voit voittaa eniten vain sijoittamalla kaiken peliin. Sama pätee pokerissa, ja vaikka en näitä kahta haluakaan verrata sinänsä toisiinsa, on se kuitenkin yleismaailmallinen fakta monessa asiassa.

Eli jos luotat toiseen, ja tiedät (ei siis:toivot) että haluat jakaa hänen kanssaan koko elämäsi, ja tiedät (ei siis:toivot) että hän aina tekee kaiken sinun eduksesi, silloinhan jokainen valitsisi jakaa koko elämänsä, eli myös elämisensä, eli myös rahansa.

Mutta edelleen, kuten pokerissa tai vaikkapa yrityselämässä, parhaimpaankin käteen tai yritysideaan liittyy riski, ja jos pelkää riskiä niin sitten vain kuoppaa käden tai pitää sitä ideaansa vain omassa mielessään, koskaaan toteuttamatta sitä, samalla voimatta koskaan tietää olisko se tuonut voiton.

On kahdenlaisia ihmisiä, ja kahdenlaisia pareja tässä suhteessa. Toiset yksilöt pelkäävät riskejä; heistä ei yleensä tule yrittäjiä, heistä ei yleensä tule suuren potin voittajia, heistä ei yleensä myöskään tule suuren voiton tai epäonistumisen kohtaajia koska he kaikessa pyrkivät suojaamaan oman hyvinvointinsa - yli sen mitä toinen tarvitsee.

Toiset taas ovat valmiita antautumaan kokonaan riskeille sen toivossa, että vain sen kautta on mahdollisuus voittaa pääpalkinto. Toisaalta, voi menettää kaiken.

On naurettavaa arvostella toista ryhmää toista huonommaksi. Kyse on omista valinnoista, ja parisuhteessa (toivottavasti) yhteisistä valinnoista..

Varmaa on ainoastaan se tosiasia, että ne parit, joilla oma etu ja sen vaaliminen on tärkeämpää kuin yhteinen etu, ei voi koskaan olla sitä iloa ja riemua jota kaiken jakaminen (siis: kaiken sisältää paljon muiutakin kuin raha-asiat) voi tuottaa.

Pieni riski = pieni tuotto. Suuri riski = mahdollinen isompi tuotto, tai ehkä pienempi... tai ehkä jopa tappio.

Toiset sijoittavat korkotileille, toiset nousuyritysten osakkeisiin.

nainen2x kirjoitti:

Meillä on erilliset tilit,mutta ei se johdu mistään luottamuspulasta. Meillä on ollut omat pankkitilit nuoruusvuosilta asti ja vaikka olemme seurustelleet nuoresta saakka,avoliiton aloitimme vasta hyvinkin aikuisina,kolmekymppisinä. Yhteiset menot maksetaan puoliksi ja omat menot maksetaan itse. Toimii vallan mainiosti. Minä en tarkalleen tiedä paljonko miehellä rahaa on pankkitileillään eikä hän minun tilisaldoani. Pitäisikö sen kiinnostaa?? Menin avoliittoon miehen,en pankkitilin kanssa. Ja koska olemme avoliitossa,ja aiomme pysyäkin,erilliset pankkitilit on järkevä ratkaisu. Tunnustan auliisti miehen hankkivan minua paremmin,mutta so what? Maksan omat kuluni,puolet yhteisistä menoista ja mies saa tehdä omilla rahoillaan mitä haluaa. Koska emme ole naimisissa,en ole perimässä häntä vaan suon perinnön mielihyvin kokonaisuudessaan tyttärellemme. Minä jaan kyllä koko elämäni mieheni kanssa,mutta pankkitilit pysyy erillisinä koska se toimii meillä. Minun puolestani kuitenkin jokainen,jolle yhteiselon perusta on ehdottomasti yhteinen pankkitili,saa niin tehdä.

Lue lisää

on tytär niin et perisikään miestäsi, vaikka olisitte naimisissa. Vain lapseton aviopari perii toisensa.
Näin siis ilman testamenttia.

päätelmiä osa 2... kirjoitti:

No mutta juuri niinhän se on.

Avioliitossa, voit voittaa eniten vain sijoittamalla kaiken peliin. Sama pätee pokerissa, ja vaikka en näitä kahta haluakaan verrata sinänsä toisiinsa, on se kuitenkin yleismaailmallinen fakta monessa asiassa.

Eli jos luotat toiseen, ja tiedät (ei siis:toivot) että haluat jakaa hänen kanssaan koko elämäsi, ja tiedät (ei siis:toivot) että hän aina tekee kaiken sinun eduksesi, silloinhan jokainen valitsisi jakaa koko elämänsä, eli myös elämisensä, eli myös rahansa.

Mutta edelleen, kuten pokerissa tai vaikkapa yrityselämässä, parhaimpaankin käteen tai yritysideaan liittyy riski, ja jos pelkää riskiä niin sitten vain kuoppaa käden tai pitää sitä ideaansa vain omassa mielessään, koskaaan toteuttamatta sitä, samalla voimatta koskaan tietää olisko se tuonut voiton.

On kahdenlaisia ihmisiä, ja kahdenlaisia pareja tässä suhteessa. Toiset yksilöt pelkäävät riskejä; heistä ei yleensä tule yrittäjiä, heistä ei yleensä tule suuren potin voittajia, heistä ei yleensä myöskään tule suuren voiton tai epäonistumisen kohtaajia koska he kaikessa pyrkivät suojaamaan oman hyvinvointinsa - yli sen mitä toinen tarvitsee.

Toiset taas ovat valmiita antautumaan kokonaan riskeille sen toivossa, että vain sen kautta on mahdollisuus voittaa pääpalkinto. Toisaalta, voi menettää kaiken.

On naurettavaa arvostella toista ryhmää toista huonommaksi. Kyse on omista valinnoista, ja parisuhteessa (toivottavasti) yhteisistä valinnoista..

Varmaa on ainoastaan se tosiasia, että ne parit, joilla oma etu ja sen vaaliminen on tärkeämpää kuin yhteinen etu, ei voi koskaan olla sitä iloa ja riemua jota kaiken jakaminen (siis: kaiken sisältää paljon muiutakin kuin raha-asiat) voi tuottaa.

Pieni riski = pieni tuotto. Suuri riski = mahdollinen isompi tuotto, tai ehkä pienempi... tai ehkä jopa tappio.

Toiset sijoittavat korkotileille, toiset nousuyritysten osakkeisiin.

Lue lisää

No aivan älytön päätelmä, ja vielä osa 2. Minun mielestäni kyse on työnjaosta. Ei siitä tule minkäänlaista lottovoittoa vaikka riskeeraisi iloisesti kaiken ja patistaisi ummikon korjaamaan autoa tai ompelemaan juhlapuvun. Satasien kankaat menee vaan pilalle ja autosta ei tule valmista. Sama pätee rahankäyttöön, minun on hyvin vaikea kuvitella minkäänlaista glooriaa siinä että laskuja on pöydät pullollaan, visa vinkuu, jääkaappi ja pyykkikonekin sattuu hajoamaan samaan aikaan ja kummallakaan ei ole kymppiäkään mistä ottaa että saisi edes maitopurkin. Jos joku ei osaa käyttää rahaa niin sinun neuvosi on siis heittäytyä hänen mukaansa iloiseen kulutusjuhlaan, koska vain siten voi voittaa. En ymmärrä oikeastaan koko kuvailemaasi tilannetta, ikäänkuin mentäisiin avioon täysin tuntemattoman kanssa ja sitten jännätään miten sovitaan yhteen. Melko usein nykyään saman katon alla on ennen avioon astumista asuttu jo vuosia, jopa kymmeniä. Kyllä siinä ajassa on tullut selväksi toisen rahankäyttötavat ja se, osaako ommella juhlapuvun tai korjata auton, ei sitä tarvitse enää kokeilla tietääkseen voittaako vai häviää.

mutkat suoriksi kirjoitti:

No aivan älytön päätelmä, ja vielä osa 2. Minun mielestäni kyse on työnjaosta. Ei siitä tule minkäänlaista lottovoittoa vaikka riskeeraisi iloisesti kaiken ja patistaisi ummikon korjaamaan autoa tai ompelemaan juhlapuvun. Satasien kankaat menee vaan pilalle ja autosta ei tule valmista. Sama pätee rahankäyttöön, minun on hyvin vaikea kuvitella minkäänlaista glooriaa siinä että laskuja on pöydät pullollaan, visa vinkuu, jääkaappi ja pyykkikonekin sattuu hajoamaan samaan aikaan ja kummallakaan ei ole kymppiäkään mistä ottaa että saisi edes maitopurkin. Jos joku ei osaa käyttää rahaa niin sinun neuvosi on siis heittäytyä hänen mukaansa iloiseen kulutusjuhlaan, koska vain siten voi voittaa. En ymmärrä oikeastaan koko kuvailemaasi tilannetta, ikäänkuin mentäisiin avioon täysin tuntemattoman kanssa ja sitten jännätään miten sovitaan yhteen. Melko usein nykyään saman katon alla on ennen avioon astumista asuttu jo vuosia, jopa kymmeniä. Kyllä siinä ajassa on tullut selväksi toisen rahankäyttötavat ja se, osaako ommella juhlapuvun tai korjata auton, ei sitä tarvitse enää kokeilla tietääkseen voittaako vai häviää.

Lue lisää

Aivan. Kuulut siis siihen kategoriaan joka ei luota/ei voi luottaa toiseen.

Miksi ihmeessä menet sellaisen ihmisen kanssa naimissin ???

Se, ettet voi ymmärtää sanomaani, johtuu asenteestasi puolisoosi.

Jollet voi ymmärtää sitä, että omaan puolisoon voi myös (aiheellisesti) luottaa, et voi koskaan ymmärtää sitä, että yhteiset rahat voi jakaa.

nainen2x kirjoitti:

Meillä on erilliset tilit,mutta ei se johdu mistään luottamuspulasta. Meillä on ollut omat pankkitilit nuoruusvuosilta asti ja vaikka olemme seurustelleet nuoresta saakka,avoliiton aloitimme vasta hyvinkin aikuisina,kolmekymppisinä. Yhteiset menot maksetaan puoliksi ja omat menot maksetaan itse. Toimii vallan mainiosti. Minä en tarkalleen tiedä paljonko miehellä rahaa on pankkitileillään eikä hän minun tilisaldoani. Pitäisikö sen kiinnostaa?? Menin avoliittoon miehen,en pankkitilin kanssa. Ja koska olemme avoliitossa,ja aiomme pysyäkin,erilliset pankkitilit on järkevä ratkaisu. Tunnustan auliisti miehen hankkivan minua paremmin,mutta so what? Maksan omat kuluni,puolet yhteisistä menoista ja mies saa tehdä omilla rahoillaan mitä haluaa. Koska emme ole naimisissa,en ole perimässä häntä vaan suon perinnön mielihyvin kokonaisuudessaan tyttärellemme. Minä jaan kyllä koko elämäni mieheni kanssa,mutta pankkitilit pysyy erillisinä koska se toimii meillä. Minun puolestani kuitenkin jokainen,jolle yhteiselon perusta on ehdottomasti yhteinen pankkitili,saa niin tehdä.

Lue lisää

Niin... siis, tämä on avioliittopalsta, jollet sattunut huomaamaan.

Avoliitto perustuu yhteiseen sopimukseen, aivan kuten vaikkapa yhteinen yrityskin. Siinä pitää sopia erikseen tulonjaosta.

päätemiä, osa 2b.... kirjoitti:

Aivan. Kuulut siis siihen kategoriaan joka ei luota/ei voi luottaa toiseen.

Miksi ihmeessä menet sellaisen ihmisen kanssa naimissin ???

Se, ettet voi ymmärtää sanomaani, johtuu asenteestasi puolisoosi.

Jollet voi ymmärtää sitä, että omaan puolisoon voi myös (aiheellisesti) luottaa, et voi koskaan ymmärtää sitä, että yhteiset rahat voi jakaa.

Lue lisää

Niin, miksi ihmiset menevät naimisiin? Jospa se raha ei ole minulle se maailman tärkein asia? Jos puoliso on muuten mieluinen niin pitääkö avioliitto unohtaa koska sillä on vasemmassa jalassa sisäänpäin kasvanut pottuvarpaan kynsi? Miksi ihmeessä mennä naimisiin, miksei etsiä ihmistä joka on aivan täydellinen?

Tai jos rahankäytöstä on erilaiset käsitykset mutta muuten voi luottaa kuin kallioon, niin eihän sitä raha-asiaa tokikaan kannata yrittää hoitaa parhain päin, vaan etsiä joku jonka kanssa sen yhteisen tilin voi huoletta ottaa. Sehän on sitten sivuseikka jos puoliso ei muuten ole luotettava mutta onpa hoidettu tämä raha-asia kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti niin että sinunkin kirjoissa ollaan terveitä yksilöitä terveessä suhteessa.

Sumeaa logiikkaa?

Kun kaksi yksinkertaista ihmistä perustaa yhteisen talouden niin heille on helpointa olla olematta selvillä kumpi maksaa mitäkin vaan kaikki maksut, myös henkilökohtaiset, menevät yhdestä, yhteisestä kassasta!

laiska-lasse kirjoitti:

Sumeaa logiikkaa?

Kun kaksi yksinkertaista ihmistä perustaa yhteisen talouden niin heille on helpointa olla olematta selvillä kumpi maksaa mitäkin vaan kaikki maksut, myös henkilökohtaiset, menevät yhdestä, yhteisestä kassasta!

Lue lisää

Yhteinen tili on mukavuudenhalua, kun ei haluta uhrata energiaa rahaneuvotteluihin. Onnistuu jos annetaan toisilleen vapaus päättää omasta rahankäytöstään, ei kytätä eikä kysellä. Eikä moitita. Kaikki eivät pysty olemaan puuttumatta kumppanin rahankäyttöön, ja silloin on parasta että pidetään tilit erillään ja sovitaan kaikki tarkasti.

selkeää logiikkaa kirjoitti:

Yhteinen tili on mukavuudenhalua, kun ei haluta uhrata energiaa rahaneuvotteluihin. Onnistuu jos annetaan toisilleen vapaus päättää omasta rahankäytöstään, ei kytätä eikä kysellä. Eikä moitita. Kaikki eivät pysty olemaan puuttumatta kumppanin rahankäyttöön, ja silloin on parasta että pidetään tilit erillään ja sovitaan kaikki tarkasti.

Lue lisää

"Yhteinen tili on mukavuudenhalua, kun ei haluta uhrata energiaa rahaneuvotteluihin."

Ai siis mihin neuvotteluihin ?

Vai... neuvotteletteko myös ajat yhteisiin hetkiin, ajankohdat seksiin, ja ajankohdat kotitöille, työaika on tietysti varattua aikaa, loppuhan on kummankin omaa aikaa joka kumpikin käyttää miten haluaa ?

Onko molemmilla myös omat lapset ?

Onko molemmilla oma huone jota voi siis käyttää miten haluaa ? Vai onko huoneen käyttö neuvoteltava erikseen ja huoneiden käytölle neuvotellaan molemmile oma aika, jolloin kutakin huonetta voi käyttää omiin tarkoituksiin ?

Anteeksi, olitko siis avioliitossa vai elätkö vain symbioosissa jonkin henkilön kanssa (kunnes neuvotteluissa päädytte toiseen ratkaisuun ) ???

" Ei puoliso voi alkaa natkuttamaan rahankäytöstä jos se pysyy normaalikäytössä."
ja kohta perään:
"Saattaa tuo mies joskus jotain sanoa, mutta entä sitten. "

Ja tälläkö yrität siis perustella sitä, että erilliset tilit antaisivat onnen ja autuuden ?

Miten tämä lause:
"Jos on töissä, on oikeus ostaa mysö jotain omaa."
tai tämä:
" Mitä varten me sitten raadamme ja töissä käymme, jos ei palkalla mitään koskaa voi hankkia."
tai tämä:
" Jos kodin ja perheen menot maksetaan yhteisestä pussista, niin kyllä on oikeus hankkia jotain omaa."

--- muka todistaa sen puolesta ettei yhteinen tili voisi toimia ???

Eihän yhteisellä tilillä olevat rahat voi estää sinua hankkimasta juuri sitä mitä sinun "kuuluukin" voida hankkia.

Itsekin sen sanoit:
" Meillä oli entisen mieheni kanssa yhteinen tili ja se toimi ihan hyvin eikä ollut riitelyä sen puitteissa, vaikka liitto eroon päättykin."

Joten itse todistit juuri, että argumentit, jotka mielestäsi olivat niin tärkeitä yhetiseen tiliin, eivät itse asiassa ole ollenkaan tärkeitä, eikä erilliset tilit tuo mitenkä'än vähemmän ongelmia tai enemmän vapautta.

sama meillä, kyllä sitä maksetaan laskut siltä tililtä mistä on varaa maksaa. omat tilit on ja pysyy. ei tilitetä muita ostoja toisiltamme.

tuli ja vei miehesi!?!
Oletteko tehneet miehesi kanssa rikosilmoituksen?
Jos et saa mieheesi yhteyttä (kidnapattu, mahdollisesti jossain kellarityrmässä kahlittuna!) niin poliisin puheille pikimmiten!

Ajattelemme niin että puolisoiden omaisuus on puolet ja puolet riippumatta siitä kumpi tienaa, joten yhteisestäkin tilistä voi katsoa puolen olevan omaa rahaa. Niinhän kuolintapauksessa tai erossakin omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Siis puolta säästöjen määrästä voi kumpikin pitää omanaan ja käyttää oman harkintansa mukaan, joten tili voi hyvin olla yhteinen tai sitten erikseen niin että kuitenkin kummankin elintaso pidetään samanlaisena. Ei kumpaakaan ratkaisua voi moittia.

Aika kauhee esimerkki olisi pari, joista vain toinen matkustelee varallisuuseron takia, tai toinen syö ja pukeutuu paremmin kuin toinen, kun toisella ei oo rahaa. Onhan nimenomaan yhdessäelämisen ilo matkustaa ja tehdä hankintoja yhdessä.

Kuolemantapauksessa yhteinen tili jäädytetään heti seuraavana päivänä. Etkä saa sieltä omaa osuuttasi ulos vasta kun ositus on tehty. Aika tyhjän päälle siinä jää, jos kaikki munat on samassa kupissa.

kikka... kirjoitti:

Kuolemantapauksessa yhteinen tili jäädytetään heti seuraavana päivänä. Etkä saa sieltä omaa osuuttasi ulos vasta kun ositus on tehty. Aika tyhjän päälle siinä jää, jos kaikki munat on samassa kupissa.

Lue lisää

Ei pidä paikkaansa.

Yhteiseen TAI-tiliin sinulla on toisena omistajan yhtä suuri osuus kuin toisella.

Toisen tili, jossa toisella on "käyttöoikeus", on eri asia.

Jos mielestäsi siinä jää tyhjän päälle, kauhukuvahan on ERILLISET tilit !!!

Jos enemmän (tai ainoana) ansaitseva kuolee, hänen oma tilinsä todella jäädytetään ja siellä on ja pysyy, vaikka ulosottomies hakisi tuhkatkin pesästä, kunnes ositus on kokonaisuudessaan tehty.

Yhdistä tähän vielä riitelevät lapset, niin se osituskin voi viedä paljon kauemmin kuin ikinä uskotkaan.

Erilliset tilit ovat näin ollen kauhukuva vähemmän ansaitsevalle.

No älä nyt hyvä nainen kelpuuta miestä, joka nalkuttaa ja kitisee jos ostat itselles joskus jotain kivaa. Ei sellaisen miehen kanssa kannata elämäänsä jakaa vaikka olisi viisi omaa tiliä.

meillä yhteinen tili, ja molemmat ostavat mitä haluavat, me kun taas voimme luottaa toisiimme, eli ainoa rajoittava tekijä kummallekjaan tilin käytössä ei ole tilin saldo, vaan tavoite yhteiseen etuun oman edun sijaan.

Erilliset tilit eivät mitenkään muuttaisi asiaa, tekisivät vain hankalammaksi. Jos toisen pitäisi vaikka ostaa jotakin yhteistä, eikä omalla tilillä sattuisi olemaan, niin mistä sitten ostaa ???

Ymmärrän, että jos toinen on ihan seko tai vastuuton, eihän siihen voi yhtään luottaa... mutta kuka käskee naida sellaista ??? Itse saa itseään tyhmyydestään syyttää, joka nai rahankäytöltään vastuuttoman.

Jos erilliset tilit ovat siten itsevarjelukeino... voi herran pieksut.

neljässä parisuhteessa 18 vuoden aikana ?

No, hyvin tuntuu toimineen tuo sitoutuminen toiseen.

Eli ei siis "kunnes kuolema teidät erottaa" vaan "toistaiseksi, kunnes tulen toisiin aatoksiin"

meneppäs ja kysy joltain yrittäjältä joka on hetken henkisen hurman vuoksi menettänyt puolet elämäntyöstään, kenties kaikki aikaansaannokset, olisiko avioehto ja sen myötä tuo ajatus omista rahoista ollut epäluottamuslause puolisoa kohtaan. Saattaa olla ettei olisi.
Kyse ei ole epäluottamuksesta, ei itsekkyydestä saati lapsellisuudesta kumppania kohtaan jos talouden tilit pidetään erillään, ihan rehtiä arkirealismia. Jos puolisoa pitää alkaa raha-asioilla pompottamaan ja luetteleloimaan mitä kukin on hankkinut olisi ollut viisaampaa jatkaa sinkkueloa jo alkujaankin. Ehkä vinoutuneet elämänarvot on sopivampi termi kuvaamaan esittelemääsi tilannetta.
Tuntuu jotenkin sille, että tuosta rahasta on tehty yhteiskunnassa rakkauttakin ohjaileva voima. Tiedä olenko vanhoillinen, rahaa ei koskaan ole ylenmäärin ollut, ehkä kuitenkin riittävästi, mutta en ole koskaan edes miettinyt kaupan kassalla maksaako puoliso vai minä ostokset. Elossa on paljon muutakin mietittävää kuin se kumpi maksaa ja mitäkin.

Lasse hyvä, kirjoitti:

meneppäs ja kysy joltain yrittäjältä joka on hetken henkisen hurman vuoksi menettänyt puolet elämäntyöstään, kenties kaikki aikaansaannokset, olisiko avioehto ja sen myötä tuo ajatus omista rahoista ollut epäluottamuslause puolisoa kohtaan. Saattaa olla ettei olisi.
Kyse ei ole epäluottamuksesta, ei itsekkyydestä saati lapsellisuudesta kumppania kohtaan jos talouden tilit pidetään erillään, ihan rehtiä arkirealismia. Jos puolisoa pitää alkaa raha-asioilla pompottamaan ja luetteleloimaan mitä kukin on hankkinut olisi ollut viisaampaa jatkaa sinkkueloa jo alkujaankin. Ehkä vinoutuneet elämänarvot on sopivampi termi kuvaamaan esittelemääsi tilannetta.
Tuntuu jotenkin sille, että tuosta rahasta on tehty yhteiskunnassa rakkauttakin ohjaileva voima. Tiedä olenko vanhoillinen, rahaa ei koskaan ole ylenmäärin ollut, ehkä kuitenkin riittävästi, mutta en ole koskaan edes miettinyt kaupan kassalla maksaako puoliso vai minä ostokset. Elossa on paljon muutakin mietittävää kuin se kumpi maksaa ja mitäkin.

Lue lisää

Yritys- ja yksityistalous ovat käsitteistössäni eri asioita.

Olen nähnyt läheltä muutaman yrittäjän joille tuo raja oli epäselvä.
Toiminnan jatkuvuuden kannalta "kassasokeus" oli tuhoisaa!

Tuossa luetteloinnissa ja pompotuksessa olen samaa mieltä.
Mattojen halkileikkaus vältetään kun niitä ei kudota lainkaan.

Ota nyt huomioon se, että kaikilla ei ole sitä rahaa niin paljon, että siitä voi ostella ihan mitä vain ja milloin vain. Minä en todellakaan halua, että meidän perheen yhteisistä (myös minun siis) rahoista ostellaan minulle jotain, mihin minä en ehkä olisi rahojani halunnut laittaa, koska se raha on myös minun ja minun lasteni normaaleista elinkustannuksista pois. Eli rahaa tulee niin vähän, että vaikka mitään ylimääräistä ei ostella, niin silti saa miettiä mihin ruokaan on varaa, että syödään vielä loppukuusta ja rahat riittävän työmatkoihinkin. Tosiasia kuitenkin on, että emme pysty elämään vuosia siten, ettei KOSKAAN saa mitään muuta kuin sitä ruokaa. Vaatteet ym. ovat jopa pakollisia (vaikka esimerkiksi talvikenkiä en ole omistanut moniin vuosiin), joten ruuasta on useimmiten pakko tinkiä jo tuollaisten pakollisten ostosten takia. Nyt kun molemmilla on muutama kymppi kuukaudessa omaa rahaa, niin minä voin ostaa niillä tarvitsemani käsineet ja toisaalta minua ei harmita, jos mies ostaa omilla rahoillaan itselleen jo toiset käsineet, koska katsoo tarvitsevansa lämpimämmät, vaikka minulla ei ole yksiäkään. Ja toisaalta, sen sijaan, että säästäisin talvikenkiin, voin vaikka joskus ostaa kaupasta ainekset juhla-ateriaan koko perheelle ja yllättää sillä iloisesti miehenikin.

Ai niin. Arvaa vain, onko meillä luottokorttia ja mistäköhän syystä?

Ja ennen kuin alatte arvostella meidän tilannettamme, niin olen akateemisesti koulutettu ja hyväpalkkainen työpaikkakin oli, mutta irtisanouduin siitä siksi, että haluan viettää enemmän aikaa lastemme kanssa ja katsomme, että lasten kanssa vietetty aika on tärkeämpää kuin raha.

---- kirjoitti:

Ota nyt huomioon se, että kaikilla ei ole sitä rahaa niin paljon, että siitä voi ostella ihan mitä vain ja milloin vain. Minä en todellakaan halua, että meidän perheen yhteisistä (myös minun siis) rahoista ostellaan minulle jotain, mihin minä en ehkä olisi rahojani halunnut laittaa, koska se raha on myös minun ja minun lasteni normaaleista elinkustannuksista pois. Eli rahaa tulee niin vähän, että vaikka mitään ylimääräistä ei ostella, niin silti saa miettiä mihin ruokaan on varaa, että syödään vielä loppukuusta ja rahat riittävän työmatkoihinkin. Tosiasia kuitenkin on, että emme pysty elämään vuosia siten, ettei KOSKAAN saa mitään muuta kuin sitä ruokaa. Vaatteet ym. ovat jopa pakollisia (vaikka esimerkiksi talvikenkiä en ole omistanut moniin vuosiin), joten ruuasta on useimmiten pakko tinkiä jo tuollaisten pakollisten ostosten takia. Nyt kun molemmilla on muutama kymppi kuukaudessa omaa rahaa, niin minä voin ostaa niillä tarvitsemani käsineet ja toisaalta minua ei harmita, jos mies ostaa omilla rahoillaan itselleen jo toiset käsineet, koska katsoo tarvitsevansa lämpimämmät, vaikka minulla ei ole yksiäkään. Ja toisaalta, sen sijaan, että säästäisin talvikenkiin, voin vaikka joskus ostaa kaupasta ainekset juhla-ateriaan koko perheelle ja yllättää sillä iloisesti miehenikin.

Ai niin. Arvaa vain, onko meillä luottokorttia ja mistäköhän syystä?

Ja ennen kuin alatte arvostella meidän tilannettamme, niin olen akateemisesti koulutettu ja hyväpalkkainen työpaikkakin oli, mutta irtisanouduin siitä siksi, että haluan viettää enemmän aikaa lastemme kanssa ja katsomme, että lasten kanssa vietetty aika on tärkeämpää kuin raha.

Lue lisää

Niukkuuden aikana yksi, yhteinen kassa on tärkeämpi.
Vähät varat yhdessä paikassa niin käyttö on johdonmukaista ja järkevää.

Sama koskee luottokortin käyttöä maksuaikakorttina.
Kun ei ole käteistä taskussa niin eipä tule tehdyksi impulssiostoksiakaan.

Puotipuksu vaimoni jäi heti ensimmäistä odottaessaan kotiin koska palkka ei olisi riittänyt päivähoitoon eikä meillä ollut mahdollisuutta kunnalliseen.

Tuloja ei vaimollani ollut vuosikausiin lainkaan vaan hallinnoi minun vähäisiä ansioitani harkintansa mukaan.
Päivärahani menivät yhteiseen ja ainoaan kassaan. Käytännössä ne riittivät kattamaan nautintoainekustnnukseni ja hieman jäi ylikin.

Tuolta ajalta suuhuni pantu motto: Vaimo, vaimo! Pane sieniin puolet petäjäistä!

Jaahas-

ja ette siis kai käytä yhteistä asuntoakaan, vaan molemmilla on pakko olla omat ?

Eikä yhteisiä keittiövälineitä ?

Molemmilla on tietysti oltava oma auto, jota ei toiselle muuten lainata !

Vaatteiden käyttö ei ole mitenkään relevanttia, jollette satu olemaan samaa sukupuolta ja samankokoiset.

Jollette ole aivan poikkeus, ne tilien käteisvarat eivät liene merkittävä osa yhteistä omaisuuttanne, joten se tästä selityksestä ?

Tuli vaan mieleen ystäväni, joka kertoi että eivät tiedä toistensa tuloja eikä säästöjä. Kun maksuissa vuorotellaan, hän on saanut säästöön miehensä tietämättä hyvin suuren summan. Eipä se mulle kuulu, mutta ihmettelen mihin hän sen suuren summan käyttää, jos aikoo jatkossakin pitää sen mieheltä salassa? Tai miten hän selittää kun yhtäkkiä riittääkin rahaa johonkin isoon tarpeeseen?

esimerkkitapaus kirjoitti:

Tuli vaan mieleen ystäväni, joka kertoi että eivät tiedä toistensa tuloja eikä säästöjä. Kun maksuissa vuorotellaan, hän on saanut säästöön miehensä tietämättä hyvin suuren summan. Eipä se mulle kuulu, mutta ihmettelen mihin hän sen suuren summan käyttää, jos aikoo jatkossakin pitää sen mieheltä salassa? Tai miten hän selittää kun yhtäkkiä riittääkin rahaa johonkin isoon tarpeeseen?

Lue lisää

millainen summa sillä miehellä on jo sukanvarressa ???
Ja mitä sitten ??

Tietenkin täydellinen luottamus ja saman tapainen suhde rahan käyttöön ovat edellytyksiä.

Tulonjakauman merkitystä en ymmärrä! Mitä väliä sillä on jos luottamus ja asenne toteutuvat?

Vielä tuosta tiliehdosta.
Hra ja Rva niin toisen kuollessa tili on suljettuna ilmeisesti pesän selvitykseen saakka.
Hra TAI Rva niin kumpi tahansa voi yksin tehdä mitä haluaa.
Jos on henkilökohtaiseen pankkineuvojaan luottamista ja tietenkin niin on.

Emme ole leskeytymistä kokeilleet mutta olen täysin varma ettei vaimoni siinä tilanteessa joutuisi tiliehdon kanssa vaikeuksiin.
Jos jostain käsittämätttömästä syystä tiliin ei pääsisi käsiksi niin luottokortti antaa hänelle pelivaraa muutaman kuukauden eläkkeen verran ja jos se osoittautisi rittämättömäksi niin pankin täti järjestäisi asiat halutulla tavalla.

Jos sekin pettäisi niin kävely toiseen pankkiin olisi ratkaisu!

Perhebudjetin hoito on osa arkista elämää ja siten myös osa parin sisäisiä suhteita.

Vaikka miehnä tienaisin paljon niin en minä ainakaan halua yksin mihinkään reisuun lähteä vaikka lappiin viikokosi koska mitä siellä yksin tekee jos ei nainen mukana ole että silleen. Taisi olla omahyväienne mies jos noin käyttäytyy. Keväällä lapppin ja maksan mökin ja matkat ja naiseni kanssa mennään.

Jos mies tienaa enemmän, jaetaan kulut tulojen suhteessa, mutta naisen tienatessa enemmän kulut laitetaan tasan; luulen.

Yrittäjälle kodinhoitajapuoliso voi tehdä perheen ja tienaamisen yhdistämisen mahdolliseksi, mutta miksi tavallisen palkansaajan pitäisi tasata tulojaan puolisonsa kanssa. Eikö naimisiin mennä rakkaudesta eikä rahasta?

mk kirjoitti:

Vaikka miehnä tienaisin paljon niin en minä ainakaan halua yksin mihinkään reisuun lähteä vaikka lappiin viikokosi koska mitä siellä yksin tekee jos ei nainen mukana ole että silleen. Taisi olla omahyväienne mies jos noin käyttäytyy. Keväällä lapppin ja maksan mökin ja matkat ja naiseni kanssa mennään.

Lue lisää

Matkoilla paritellen.

Epätasaisesta tulonmuodostuksesta huolimatta olen aina matkustanut vaimon kanssa.

Vaimo on puolestaan reisunnut minua enemmän.
Ensin, ollessamme työelämässä. minun ollessa estyneenä, hän teki muutaman matkan lastemme kanssa.
Viimeisenä vuosikymmenenä vaimo on tehnyt vuosittain yhden tai kaksi tyttöjen matkaa.
1 - 3 viikkoa.

On hänkin puolestaan uhrautunut.
Ollessani työnhakijana Espanjassa 3kk otti vaimo omaa lomaa ja oli sen ajan mukana sulostuttamassa minun elämääni.

mk kirjoitti:

Vaikka miehnä tienaisin paljon niin en minä ainakaan halua yksin mihinkään reisuun lähteä vaikka lappiin viikokosi koska mitä siellä yksin tekee jos ei nainen mukana ole että silleen. Taisi olla omahyväienne mies jos noin käyttäytyy. Keväällä lapppin ja maksan mökin ja matkat ja naiseni kanssa mennään.

Lue lisää

-miehnä
-reisuun
-omahyväienne
-lapppin
-osta uusi näppis tai opettele oikeinkirjoitusta.

Hyvä analyysi!

Ikäluokkamme tuttavaperheissä on tapauksia äärestä toiseen.

On muutama pariskunta jotka eivät varsinaisesti keskinäisistä raha-asioistaan puhu vaikka muuten keskustelemme kustannuksista, säästöistä eri muodoissaan, kaupungin ja valtion taloudesta, inflatiossta, yms.

Toista laitaa edustaa veljeni salaisine sexi-tileineen josta voi jo jotain päätelläkin.
Myös avioeron ennakointi toisen puolison kootessa rahaa yhteisen tilin ulkopuoliselle, salaiselle "erotilille".
Alkuun pariskunnalla oli vain yksi, yhteinen käyttelytili.

Noiden väliin mahtuu epäbalanssipareja joissa toinen on täysi hulttio.
Jotkut ovat löytäneet heille sopivan toimintatavan.
Joidenkin riitojen takaa heijastuu usein toisen, tai molempien tyytymättömyys kustannusten jakaumaan, tulotasoon tms.