Olemme keski-ikäinen aviopari. Mieheni jäi noin 7 vuotta sitten kiinni uskottomuudesta, ja hän lupasi silloin lopettaa suhteen. Niin ei tapahtunut, vaan hän jäi samasta suhteesta kiinni noin vuoden kuluttua siitä. Tässä välillä on ilmennyt, että hän on aina silloin tällöin ollut yhteydessä ko. naiseen ja nyt uudelleen hän jäi kiinni siitä juhannuksena. Mieheni on hokenut, että meidän perheessä kaikki on hyvin ja olen ollut itsekin sitä mieltä ( useiden vaikeiden vuosien jälkeen) . Romahdin täysin eilen, kävin mieheni kimppuun ja löin häntä. Sanoin hänelle, että seksi hänen kanssaan on ollut jo useita vuosia huonoa ja luuleeko hän, että hän on minun ihannemieheni. Annoin tulla kaiken mikä mielessäni sillä hetkellä liikkui. Nyt olen aivan masentunut,kaduttaa että menetin täysin itsehillintäni. Kaikella tällä mieheni sai tilanteen näyttämään siltä että minä olenkin kaikkeen tähän syyllinen. Inhoan itseäni nyt ja inhoan kyllä miestänikin. En vain voinut itselleni siinä tilanteessa mitään, tuntui että hitaasti mielessäni rakentamani luottamus elämään meni mieheni uskottomuuden paljastuttua.Keskustelu uskottomuudesta mieheni kanssa on sula mahdottomuus, hänellä on sata selitystä menettelylleen.
minäkö väkivaltainen
mieheni on uskoton jatkuvasti
61137
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sitä saa mitä tilaa.
Sitä ns. palaa loppuun kun tulee tarpeeksi loukatuksi. Jossain ne paineet tulee ulos.
Ei muuta kuin ukko kiertoon ja parempi tilalle. Ei kannata katsella pettäjää. Se kovertaa itsetuntoa... Tai sitten teet saman tempun hänen parhaan kaverin kanssa..... jos siltä tuntuu.....
Älä kuitenkaan jää moisen pellen kanssa liittoon. Maailmassa on hyviäkin miehiä....
Juuri tällaiset norsunluutornista annetut ihmissuhdetuomiot saavat niskakarvat pystyyn ja kylmän palan kurkkuun.
Luuletko, Åsa, tosiaan olevasi parin netistä luetun rivin perusteella pätevä antamaan vieraille ihmisille neuvoja heidän koko elämänsä suunnasta?
Ja uskotko todella suosittelemasi "kostopettämisen" tuoneen mitään hyvää yhteenkään parisuhteeseen?
Säälittävää.
Ensinnäkin alkup. kirjoittaja kirjoitti enemmän kuin pari riviä. Hän oli ns tiivistänyt tuskansa näinkin lyhyeen tekstiin.
Henkilö jonka kanssa hän eläää liitossa on pettäjä-mustis tyyppi. Samaa lääkettä vaan niin hän tietää mistä on kyse.
Jos sinulla on niskakarvat pystyssä, niin laitappa gilletteä ja ajele karvat pois. Saat nätin pehmeän niskan... ja mitä kurkussa olevaan palaan tulee... huuhtele se pois kuumalla rommitotilla.
Kolmanneksi. Täällä moni kommentoi toisten tekstejä, se on jokaisen oma mielipide. Vastauksia satelee pitkiä rimpsuja. Oletan että alkuperäinen kirjoittaja on ns. aikuinen ja osaa päätää mitä tekee elämällään. Hullumpiakin ehdotuksia satelee apua hakeville ihmisille. Netti on vapaa kanava kirjoitella asioista...
Eli nyt voisit ottaa jo vähän isoman rommitotin ja rauhoittua.
Terveisiä timanttitornista ;-)
Ei ihme, että menetit itsehillintäsi, sinulla oli
purkaukseesi täysi oikeus. Lyöminenkin vaikka onkin haitallista, oli silti inhimillistä tuossa tilanteessa. Varmaan kannattaa miettiä asiaa ja yrittää keskustella. Pettämisen kyllä voi antaa anteeksi, mutta siitähän on miehellesi tullut tapa. Minä ainakin harkitsisin tosissani eroa,
tuollaisten jälkeen luottamus on vaikea juttu.
Hankala tilanne...jaksamisia Sinulle !
Olen nuori nainen ja olen seurustellut nyt n.1,5 vuotta. En siis ole mikään ihmissuhteiden ammattilainen... Kuitenkin haluan kertoa sinulle mielipiteeeni. Mielestäni sinun EI pitäisi hävetä tunteenpurkaustasi. Usein sanotaan, että miehet eivät puhu tunteistaan, mutta mielestäni naisia pitäisi myös kehottaa useammin puhumaan pettymyksistään eikä aina NIELLÄ niitä. On miesten omaa heikkoutta jos he eivät jaksa kuulla naistensa negatiivisia tunteita. Miten helposti sellainen tuomitaankaan nalkutuksesksi... Myös naiset ovat aggressiivisia, älä kiellä näitä tunteita itseltäsi! Miehesi käytöksen jälkeen en ihmettele ollenkaan tunteittesi voimakkuutta. Itsehillinnän pettäminen on aina nolostuttavaa, mutta miehelläsi on myös osansa tunteissasi.
Jos miehesi on sinua jatkuvasti pettänyt ja luvannut parantaa tapansa siinä kuitenkaan onnistumatta, tulee mieleen että petätkö itseäsi kun annat hänen tehdä sinulle toistuvasti samanlaisia temppuja... En halua syyllistää sinua enkä neuvoa jättämään miestäsi, mutta mieti onko hän SINUN arvoinen.
Ja kuten aiempi kommentoija sanoi, mihesi uskottomuus nakertaa sinun itsetuntoasi...