Törmään aika ajoin niin sanottua elämääni ja sen tuuletusta miettiessäni ongelmiin. Tiedostan, että omassa elämässäni on RTL-ongelman lisäksi se, etten käy riittävästi ulkona. Jossain ketjussa oli joku viestikin, jossa joku nainen (?) arvioi omia ATM-tuttujaan, joille yhteistä oli se etteivät he käy missään.
Niinpä aina silloin tällöin istun miettimään, voisinko minäkin tehdä jotain enemmän, mutta loppujen lopuksi minun on aika vaikea keksiä mitään uutta, mitä voisin tehdä. Nykyään kodin ja työn ulkopuolella olevat menoni ovat suunnilleen seuraavanlaiset:
- Käyn silloin tällöin elokuvissa. Joka kerta suututtaa nähdä suutelevia pariskuntia ja ylipäätään havaita, että olen yleensä ainoa, joka käy yksin. Mistään kontaktista keneenkään ei voi puhua, hyvä kun joku nainen hipaisee välillä kun kulkee ohitseni jos olen ehtinyt jo istuutua. Sitä seuraa aina se, että hänen poikaystävänsäkin tulee hipaisseeksi minua, ja ainakin istuu minun ja tytön väliin. Myös elokuvatapahtumissa käyn, vielä koskaan ei ole kukaan tullut juttelemaan, vaan korkeintaan samoissa tapahtumissa käyvien kavereiden kanssa olen sanoja vaihdellut. Eipä niissäkään naiset yksin käy.
- Käyn säännöllisesti kirjastossa. Ihanko oikeasti jotkut ottavat ja saavat kontaktia siellä? En minä ikinä. Scifi-hyllyllä tietysti on muutenkin hiljaista, mutta kierrän minä muutkin kaunokirjallisuuden lajit, eikä silti.
- Käyn muutaman kerran kuussa pubissa, siis hyvätasoisessa olutpaikassa istumassa töiden jälkeen kaverin kanssa. Vielä koskaan ei ole tullut mitään naiskontaktia, ellei lasketa että kerran tai pari muutaman vuoden aikana kaverin joku työtuttu on yrittänyt jutella meille, tai että kaverin puoliso on ollut mukana. Joskus jopa joku puolison naiskavereita, jotka kaikki ovat olleet varattuja, eivätkä tilanteet muutenkaan ole olleet sellaisia, että edes minulla olisi mielessä pariutumisasiat.
- Kavereiden naistuttavista puheenollen; jotkut tuttavat kutsuvat välillä kotiinsa. Ei bileisiin, vaan muuten vaan. Joskus olen tavannut heidän naistuttaviaan. Hekin ovat aina ja poikkeuksetta varattuja, yleensä myöskin asuvat jossain toisella puolella Suomea.
- Pyrin lenkkeilemään säännöllisesti. Vielä kertaakaan en ole joutunut puheyhteyteen kenenkään kanssa, ellei joku ole sattunut kysymään suuntaa ja hävinnyt sitten. Joskus vein roskikset samalla ja samassa taloyhtiössä asuvan vaarin kanssa juttelin hetken. Siinä se.
- Olen joskus käynyt joillain kursseilla. Ne ovat olleet kivaa, mutta koskaan en ole oikein saanut uusia tuttavuuksia sieltä. Viimeksi olin eräänlaisella luovan kirjoittamisen kurssilla, ainoa kurssikaverillinen suhde syntyi erääseen melkein eläkeikäiseen mieheen. Mukava tyyppi, oli kovasti uppoutunut karjalaisiin sukujuuriinsa, mutta jotenkin toivoisin pysyvämpiä kaverisuhteita 25-40 -vuotiaisiin.
Siinä sitten onkin melkein kaikki. En oikein tiedä, mitä muuta voisin tehdä siinä mielessä että voisin kehua palstalla käyneeni ulkona. En ymmärrä, mitä te muut teette. Tai: voisiko joku ehdottaa jotain? Tyrmään varmaan ajatuksen, mutta toisaalta taas voi olla jotain saisi irti. Tarkennan vielä, että vaikka nyt mainitsenkin erityisesti nykyisten aktiviteettieni naiskontaktittomuuden, toivoisin pikemminkin tekemistä, jossa nyt ylipäätään tutustuisi uusiin ihmisiin. Tietysti oli mukava jos se tyttöystäväkin löytyisi. Olen tosin tainnut ennenkin tehdä samansisältöisen aloituksen tänne, ja vähänpä on auttanut.
Elämättömän elämän ehkäisyä
72
535
Vastaukset
- Mies1985
Sanoisin että erilaiset kansalais/työväenopistojen kurssit kannattaa unohtaa koska alle 40-vuotiaita naisia ei juurikaan ole. Yli 60-vuotiaita on paljon enemmän kuin alle 30-vuotiaita.
PAITSI tietysti tanssikurssit jos sinne ylipäänsä ilman naista pääsee...vaikka sieltä ei mitään naista saisikaan niin se on silti ihan kehittävä harrastus josta saa kai jotain miehuuspisteitä. Aikuiselle miehelle ei ole tarjolla paljon kehittäviä urheiluharrastuksia joihin ei liity machoilu ja toisen miehen iholla hikoilu.
-
Lisäksi olen miettinyt myös ammunnan aloittamista koska siinäkin saa olla rauhassa ja kehittyä jopa kisoihin asti. Siellä on varmasti vain vanhoja ukkoja ja jokunen 80-luvulla pariutunut jykeväleukainen nainen. Mutta silti.
Noista harrastuksista voi sitten rakentaa todellisuuteen perustuvaa CV:tä nettideittiä varten vaikkei niistä ikinä livenä pääsisikään kertomaan.
Vapaaehtoistyössä minulla on myös ollut erilaisia mahdollisuuksia menneinä vuosina mutta ne ovat tulleet ja menneet.Tietysti niillä kursseilla käydään niiden aiheen vuoksi, joten en unohtaisi niitä, vaikkakaan kavereita niistä tuskin saa, ja tyttöystävää nyt ei ainakaan. Siltikin, kyllä niissä nuoremmatkin naiset käyvät. He ovat vain varattuja. Mainitsemallani kirjoituskurssilla oli lisäksi vielä sellaisia, jotka vaikuttivat ainakin kirjoitustensa perusteella olevansa nuoria leskiä tai äitejä, jotka käsittelivät traumojaan kirjoittamisen kautta. En heihin joka tapauksessakaan mitään yhteyttä saanut, tai oikeastaan edes yrittänyt (opettaja sen sijaan oli kiinnostava... tosin hänkin puhui paljon poikaystävästään)
- ...
Kyllä se vain niin on, että kun nuori on, niin kannattaa bailaa, nusssia, käydä festareilla yms. Ei sitten vanhempana tarvi ihmetellä kun ei ole tullu elettyä yhtään. Nämä atm:ien jutut lutkitteluineen voi pistää ihan vain kateuden piikkiin.
- Mies1985
Minun mielestä aika kannattaa käydä koneella olemisen lisäksi mahdollisimman kehittäviin harrastuksiin. Tietynlaisten miesten ei yksinkertaisesti kannata käydä roskaväen suosimissa paikoissa eli yökerhoissa ja festareilla jossa ovat känniläisten ja viidakon lakien armoilla. Rahat kannattaa ennemmin käyttää vaikka kirjekurssiin.
- Kyllä juu
Mies1985 kirjoitti:
Minun mielestä aika kannattaa käydä koneella olemisen lisäksi mahdollisimman kehittäviin harrastuksiin. Tietynlaisten miesten ei yksinkertaisesti kannata käydä roskaväen suosimissa paikoissa eli yökerhoissa ja festareilla jossa ovat känniläisten ja viidakon lakien armoilla. Rahat kannattaa ennemmin käyttää vaikka kirjekurssiin.
Jos haluaa päätyä ikuiseksi neitsytpojaksi.
- joobojoobo
Tykkäätkö musiikista? Jos kuuntelet jotain muuta kuin klassista tai kammioonsa sulkeutunutta elektonisen musiikin tuottajaa, voi käydä keikoilla. Siellä näkee ihmisiä yksinkin (musiikki on hyvä "tekosyy"), ja naisiin voi yritellä ottaa kontaktia.
Toinen juttu mikä tuli mieleen: miehenä kontaktit pitää pääsääntöisesti ottaa. Voi lähteä siitä. Naiset tulevat harvoin juttelemaan tuntemattomalle normimiehelle itsenäisesti. Vaikutat sympaattiselta hepulta kirjallisessa ilmaisumuodossa, jos valikoit sopivia naisia juttuseuraksi, vaikka siellä pubissa käydessä, niin jonkun kanssa varmaan keskustelua syntyy.Pidän toki, mutta musiikkimakuni kallistuu rankasti raskaamman metallin puolelle, ja jotenkin olen ollut havaitsevinani, etteivät samanmieliset tytöt sitten oikein muuten tunnu olevan sitä mitä etsin. Tai muutenkaan en oikein tunnu enää sopivan joukkoon, kun elän muuten sellaista tylsän keskiluokkaista elämää, kun niillä keikoilla pitäisi olla nahkatakkiin ja bändipaitoihin ja kasvomaaleihin sonnustauneena metrin mittainen musta letti liehuen.
Se on kai selvää, että miehen on tehtävä aloite (tai oikeastaan olen alkanut ajattelemaan, että yksi lysti kuka sen tekee, mutta käytännössä se tarkoittaa sitä), mutta nekin pubit joissa käyn, niissä ei juurikaan nuoria ole. Joskus on ollut joku pikkujouluporukka, joka on käynyt etkoilla, mutta muuten siellä on sellaista keski-ikäistä ja -luokkaista porukkaa muutaman vanhemman "vakioasiakkaan" ohella.
Onko kaikenlainen politiikkaan vivahtavakin harrastaminen poissuljettu ? Monet nuorisojärjestöt ottavat varmasti halukkaasti uusia jäseniä tai muuten vain aktiivisia ihmisiä mukaan toimintaan, jos löydät mitään omia ajatuksiasi lähellä olevaa ryhmää.
Edelleen suosittelen tanssikursseja, kuten olen aiemminkin tehnyt :) Tanssitaito ei mene koskaan hukkaan ja kohtuuhintaisia kursseja järjestää kansalais-/työväenopistot ja joskus myös tanssiseurat. - Kannattaa soittaa ja kysyä millainen porukka on tulossa kurssille, jos sinne vaaditaan ennakkoilmoittautumista. - Eli että "tarvitaanko" parittomia miehiä. - Yleensä tarvitaan.
Pidätkö lemmikkieläimistä ? Oletko koskaan harkinnut koiran tai kissan ottamista ? Se ei ole hyvä ratkaisu, jos et voi sitoutua sen hoitamiseen, eli ainoastaan "ulkoisten tarkoitusten" perusteella lemmikkiä ei kannata ottaa, mutta olen kuullut, että lemmikkejään ulkoiluttavat ihmiset ottavat helposti kontakteja toisiinsa.
Jatkan jos tulee muuta mieleen :)En ole kovin poliittisesti suuntautunut ihminen (tiedän, mitä puolueita en kannata, mutta en tiedä mitä kannattaisin), joten se on ehkä vähän poissuljettu. Lienee syytä tähdentää, etten tosiaan ole enää nuori.
Tanssikursseja olen joskus harkinnut, mutta pelkään niitä. Häpeän kehoani, ja toisekseen harmittaa ajatella, että jos siellä parittomia miehiä tarvittaisiinkin, niin jäisin parinjaossa viimeiseksi niin kuin ala-asteen liikuntatunneilla monet monituiset kerrat. Olen joskus kylläkin käynyt tanssitunnilla, ongelma oli se että parittomat miehet olivat selvästi ei-toivottua väkeä - siellä oli pelkästään pareja, ja muutama pariton mies, jotka sitten vuorotellen tanssittivat sitä yhtä paritonta seitsemänkymppistä naista.
Ottaisin mielelläni koiran, mutta tiedän ettei minua sitten kuitenkaan huvittaisi hoitaa sitä niin hyvin kuin pitäisi, vaan arvostan vielä vähän vapautta, että voin lähteä vaikka matkalle tai muuten vain olla myöhään jossain. Lähisuku asuu useiden satojen kilometrien päässä että voisin heille viedä tarvittaessa hoitoonkaan.- miehenkuvotus
LordBoredom kirjoitti:
En ole kovin poliittisesti suuntautunut ihminen (tiedän, mitä puolueita en kannata, mutta en tiedä mitä kannattaisin), joten se on ehkä vähän poissuljettu. Lienee syytä tähdentää, etten tosiaan ole enää nuori.
Tanssikursseja olen joskus harkinnut, mutta pelkään niitä. Häpeän kehoani, ja toisekseen harmittaa ajatella, että jos siellä parittomia miehiä tarvittaisiinkin, niin jäisin parinjaossa viimeiseksi niin kuin ala-asteen liikuntatunneilla monet monituiset kerrat. Olen joskus kylläkin käynyt tanssitunnilla, ongelma oli se että parittomat miehet olivat selvästi ei-toivottua väkeä - siellä oli pelkästään pareja, ja muutama pariton mies, jotka sitten vuorotellen tanssittivat sitä yhtä paritonta seitsemänkymppistä naista.
Ottaisin mielelläni koiran, mutta tiedän ettei minua sitten kuitenkaan huvittaisi hoitaa sitä niin hyvin kuin pitäisi, vaan arvostan vielä vähän vapautta, että voin lähteä vaikka matkalle tai muuten vain olla myöhään jossain. Lähisuku asuu useiden satojen kilometrien päässä että voisin heille viedä tarvittaessa hoitoonkaan.Hieman samoja kokemuksia tanssikursseilta, pariton mies on toivomaton vieras. Kurssit suunniteltu niin, että sinne tulee parit opettelemaan tanssimista. Itsellä on vielä olematon rytmitaju, niin tanssimisen oppiminen on lähes mahdotonta. Tai ainakin tarvittaisiin pitkähermoinen opettaja...
LordBoredom kirjoitti:
En ole kovin poliittisesti suuntautunut ihminen (tiedän, mitä puolueita en kannata, mutta en tiedä mitä kannattaisin), joten se on ehkä vähän poissuljettu. Lienee syytä tähdentää, etten tosiaan ole enää nuori.
Tanssikursseja olen joskus harkinnut, mutta pelkään niitä. Häpeän kehoani, ja toisekseen harmittaa ajatella, että jos siellä parittomia miehiä tarvittaisiinkin, niin jäisin parinjaossa viimeiseksi niin kuin ala-asteen liikuntatunneilla monet monituiset kerrat. Olen joskus kylläkin käynyt tanssitunnilla, ongelma oli se että parittomat miehet olivat selvästi ei-toivottua väkeä - siellä oli pelkästään pareja, ja muutama pariton mies, jotka sitten vuorotellen tanssittivat sitä yhtä paritonta seitsemänkymppistä naista.
Ottaisin mielelläni koiran, mutta tiedän ettei minua sitten kuitenkaan huvittaisi hoitaa sitä niin hyvin kuin pitäisi, vaan arvostan vielä vähän vapautta, että voin lähteä vaikka matkalle tai muuten vain olla myöhään jossain. Lähisuku asuu useiden satojen kilometrien päässä että voisin heille viedä tarvittaessa hoitoonkaan.Mites sitten messut ym. tapahtumat ja markkinat ? Matkamessut, moottoripyörät, veneet, autot, kamerat&kuvaus, kädentaidot, Gastro ja mitä kaikkea niitä onkaan. - Josko sattuisit ihmettelemään ja ihailemaan messukohteita, josta voisi saada jutunjuurta jonkun muun kävijän kanssa.
Lähtisikö työkaverisi vaimoineen risteilylle, jolloin sulla olisi periaatteessa seuraa laivalla, mutta voisit samalla katsoa olisiko ketään muuta seuranhakuista liikenteessä ? Eikös välillä ole mainostettu erikseen sinkkuristeilyitäkin ?
Oletko käynyt tiedetapahtumissa / väitöstilaisuuksissa tai yleiöluennoilla? Jos niissä olisi jokun mielenkiintoinen aihe :) Vähän se on tietty sama kuin elokuvissa, mutta jos sattuisi osumaan joku juttelunhaluinen lähettyville...
Edelleen olen eri mieltä noista tanssikursseista, koska oman kokemukseni mukaan (jolloin itse olen ollut parin kanssa), paikalla on ensimmäisillä kerroilla ollut huomattavasti enemmän yksinäisiä naisia, jotka ovat ensin tanssineet keskenään, mutta sittemmin parin puutteessa kyllästyneet ja jättäneet kurssin kesken. Mutta ehkä täällä keskemmällä Suomea tilanne on erilainen kuin pääkaupunkiseudulla ?- baaba maal
xena-183 kirjoitti:
Mites sitten messut ym. tapahtumat ja markkinat ? Matkamessut, moottoripyörät, veneet, autot, kamerat&kuvaus, kädentaidot, Gastro ja mitä kaikkea niitä onkaan. - Josko sattuisit ihmettelemään ja ihailemaan messukohteita, josta voisi saada jutunjuurta jonkun muun kävijän kanssa.
Lähtisikö työkaverisi vaimoineen risteilylle, jolloin sulla olisi periaatteessa seuraa laivalla, mutta voisit samalla katsoa olisiko ketään muuta seuranhakuista liikenteessä ? Eikös välillä ole mainostettu erikseen sinkkuristeilyitäkin ?
Oletko käynyt tiedetapahtumissa / väitöstilaisuuksissa tai yleiöluennoilla? Jos niissä olisi jokun mielenkiintoinen aihe :) Vähän se on tietty sama kuin elokuvissa, mutta jos sattuisi osumaan joku juttelunhaluinen lähettyville...
Edelleen olen eri mieltä noista tanssikursseista, koska oman kokemukseni mukaan (jolloin itse olen ollut parin kanssa), paikalla on ensimmäisillä kerroilla ollut huomattavasti enemmän yksinäisiä naisia, jotka ovat ensin tanssineet keskenään, mutta sittemmin parin puutteessa kyllästyneet ja jättäneet kurssin kesken. Mutta ehkä täällä keskemmällä Suomea tilanne on erilainen kuin pääkaupunkiseudulla ?Tuo messut on kohtalaisen hyvä ajatus. Monilla noista ehdottamistasi taitaa olla melkoinen miesylivoima, mutta pohdinnan arvoisia silti. Tarkistanpa heti lähialueen messutarjonnan, venemessuille ainakin menossa...(odotettavissa perheitä ja pareja).
xena-183 kirjoitti:
Mites sitten messut ym. tapahtumat ja markkinat ? Matkamessut, moottoripyörät, veneet, autot, kamerat&kuvaus, kädentaidot, Gastro ja mitä kaikkea niitä onkaan. - Josko sattuisit ihmettelemään ja ihailemaan messukohteita, josta voisi saada jutunjuurta jonkun muun kävijän kanssa.
Lähtisikö työkaverisi vaimoineen risteilylle, jolloin sulla olisi periaatteessa seuraa laivalla, mutta voisit samalla katsoa olisiko ketään muuta seuranhakuista liikenteessä ? Eikös välillä ole mainostettu erikseen sinkkuristeilyitäkin ?
Oletko käynyt tiedetapahtumissa / väitöstilaisuuksissa tai yleiöluennoilla? Jos niissä olisi jokun mielenkiintoinen aihe :) Vähän se on tietty sama kuin elokuvissa, mutta jos sattuisi osumaan joku juttelunhaluinen lähettyville...
Edelleen olen eri mieltä noista tanssikursseista, koska oman kokemukseni mukaan (jolloin itse olen ollut parin kanssa), paikalla on ensimmäisillä kerroilla ollut huomattavasti enemmän yksinäisiä naisia, jotka ovat ensin tanssineet keskenään, mutta sittemmin parin puutteessa kyllästyneet ja jättäneet kurssin kesken. Mutta ehkä täällä keskemmällä Suomea tilanne on erilainen kuin pääkaupunkiseudulla ?Se tanssikurssi, jolla itse kävin pettymässä, oli kaukana PK-seudulta. Turha minun kai kuitenkaan on kieltää, etteikö periaatteessa voisi olla miehistä pulaa, mutta se ei kyllä poista sitä itkua, että ne paritta jäävät naiset tanssivat luultavasti mieluummin toisen naisen kuin minun kanssa. Siltikin on sanottava, että tanssiminen olisi siinä mielessä kiinnostava juttu, että olisi kiva osata sitä, ja jossain syvällä sisimmässäni elää harhainen kuvitelma, että tanssin opettelu vähentäisi kokemaani epämukavuuttani kehoni kanssa.
Kirjamessuilla olen käynyt, ja nyt kun sanoit, niin messut ovat ehkä sellainen asia, joita pitäisi pitää silmällä. Mainitset lisäksi "tapahtumat", mutta en ole varma, mitä tarkoitat. Tiedetapahtumat voisivat myös kiinnostaa, miksei väitöstilaisuudetkin (tosin oman alani väitöstilaisuudet tuntuvat jotenkin huonolta idealta, koska luulisin niiden vaativan vihkiytymistä tiettyyn asiaan, kun taas humanistisemmissa tieteissä voisi johonkin alkeelliseen käsitykseen päästä suomen kielen taidolla, ehkä). Väitöstilaisuudetkin vain taitavat olla arkisin, kokopäivätyöläisenä on hankala lähteä sellaisiin. Täytyy silti koittaa katsoa tarkemmin, olisiko kuitenkin joitain mahdollisia ja mielenkiintoisia.- *ET
LordBoredom kirjoitti:
Se tanssikurssi, jolla itse kävin pettymässä, oli kaukana PK-seudulta. Turha minun kai kuitenkaan on kieltää, etteikö periaatteessa voisi olla miehistä pulaa, mutta se ei kyllä poista sitä itkua, että ne paritta jäävät naiset tanssivat luultavasti mieluummin toisen naisen kuin minun kanssa. Siltikin on sanottava, että tanssiminen olisi siinä mielessä kiinnostava juttu, että olisi kiva osata sitä, ja jossain syvällä sisimmässäni elää harhainen kuvitelma, että tanssin opettelu vähentäisi kokemaani epämukavuuttani kehoni kanssa.
Kirjamessuilla olen käynyt, ja nyt kun sanoit, niin messut ovat ehkä sellainen asia, joita pitäisi pitää silmällä. Mainitset lisäksi "tapahtumat", mutta en ole varma, mitä tarkoitat. Tiedetapahtumat voisivat myös kiinnostaa, miksei väitöstilaisuudetkin (tosin oman alani väitöstilaisuudet tuntuvat jotenkin huonolta idealta, koska luulisin niiden vaativan vihkiytymistä tiettyyn asiaan, kun taas humanistisemmissa tieteissä voisi johonkin alkeelliseen käsitykseen päästä suomen kielen taidolla, ehkä). Väitöstilaisuudetkin vain taitavat olla arkisin, kokopäivätyöläisenä on hankala lähteä sellaisiin. Täytyy silti koittaa katsoa tarkemmin, olisiko kuitenkin joitain mahdollisia ja mielenkiintoisia.Miksi et ota itseäsi niskasta kiinni ja laihduta? Voisit viihtyä kehossasi paremmin ja samalla itsevarmuutesi nousisi.
*ET kirjoitti:
Miksi et ota itseäsi niskasta kiinni ja laihduta? Voisit viihtyä kehossasi paremmin ja samalla itsevarmuutesi nousisi.
Totta toinen puoli, mutta tuli mieleeni, että varmaan elämäni paras tanssipartneri ja viejä oli sellainen, itseäni 10-15 vuotta vanhempi mies, jolla oli suuri vatsa. - En tiedä minkä kokoinen aloittaja on, mutta ei ylipaino estä tanssimista, jos vain jaksaa liikkua. - Itse asiassa pidän itsekin kovasti tanssimisesta joka muodossaan :)
- semi-Seppo
xena-183 kirjoitti:
Totta toinen puoli, mutta tuli mieleeni, että varmaan elämäni paras tanssipartneri ja viejä oli sellainen, itseäni 10-15 vuotta vanhempi mies, jolla oli suuri vatsa. - En tiedä minkä kokoinen aloittaja on, mutta ei ylipaino estä tanssimista, jos vain jaksaa liikkua. - Itse asiassa pidän itsekin kovasti tanssimisesta joka muodossaan :)
Harva nainen on muuten noin positiivinen kuin sinä. Iso osa naisista on joko nuivia tai aktiivisen kettumaisia normaalien miesten kanssa toimiessaan.
- asdfghjklwertyuiop
LordBoredom kirjoitti:
En ole kovin poliittisesti suuntautunut ihminen (tiedän, mitä puolueita en kannata, mutta en tiedä mitä kannattaisin), joten se on ehkä vähän poissuljettu. Lienee syytä tähdentää, etten tosiaan ole enää nuori.
Tanssikursseja olen joskus harkinnut, mutta pelkään niitä. Häpeän kehoani, ja toisekseen harmittaa ajatella, että jos siellä parittomia miehiä tarvittaisiinkin, niin jäisin parinjaossa viimeiseksi niin kuin ala-asteen liikuntatunneilla monet monituiset kerrat. Olen joskus kylläkin käynyt tanssitunnilla, ongelma oli se että parittomat miehet olivat selvästi ei-toivottua väkeä - siellä oli pelkästään pareja, ja muutama pariton mies, jotka sitten vuorotellen tanssittivat sitä yhtä paritonta seitsemänkymppistä naista.
Ottaisin mielelläni koiran, mutta tiedän ettei minua sitten kuitenkaan huvittaisi hoitaa sitä niin hyvin kuin pitäisi, vaan arvostan vielä vähän vapautta, että voin lähteä vaikka matkalle tai muuten vain olla myöhään jossain. Lähisuku asuu useiden satojen kilometrien päässä että voisin heille viedä tarvittaessa hoitoonkaan." Olen joskus kylläkin käynyt tanssitunnilla, ongelma oli se että parittomat miehet olivat selvästi ei-toivottua väkeä - siellä oli pelkästään pareja, ja muutama pariton mies, jotka sitten vuorotellen tanssittivat sitä yhtä paritonta seitsemänkymppistä naista."
Juuri tällaisia kokemuksia sitä pakkaa yksinäinen naiseton mies saamaan jos menee tai osallistuu johonkin sellaiseen mihin niin auliisti aian neuvotaan osallistumaan, jotta sitä seuraakin saisi eikä vain yksin kotonaan olisi.
Näitä vastaavan laisia kokemuksia on minullakin muutama vielä kolmikymppisvuosiltani, mutta ei sitten enää.
Ei se todellakaan huvita mennä jos selkeästi näkee sen, että yksinäinen naiseton mies on ei-toivottu joukkoon.
Se on niin että ollakseen hyvinkin toivottu joukkoon miehen pitäisi aina tuoda mukanaan nuoria kauneita naisa useampiakin kuin yksi. Kyllä se lievästi sanoen alkaa vituttaa tällainen. Mistä helvetistä ne nuoret kauniit naiset mukaansa vetää, kun ei edes omaa muijaa, saati että olis ne kauniit tyttäretkin vielä mukana.
Siis nämä jotka aina paasaa siitä miksi naisettomat yksinäiset miehet eivät käy missään voisivat vähän tällaisiakin juttuja, vai ovatko nämä paasaajat sitten sellaista väkeä että ei heitä mitenkään hetkauttais löytää itseään vastaavasta tikilanteesta, mistään piittaamattko puskisivat vaan naisiin mitä on kiinni kuin sonnit. LordBoredom kirjoitti:
Se tanssikurssi, jolla itse kävin pettymässä, oli kaukana PK-seudulta. Turha minun kai kuitenkaan on kieltää, etteikö periaatteessa voisi olla miehistä pulaa, mutta se ei kyllä poista sitä itkua, että ne paritta jäävät naiset tanssivat luultavasti mieluummin toisen naisen kuin minun kanssa. Siltikin on sanottava, että tanssiminen olisi siinä mielessä kiinnostava juttu, että olisi kiva osata sitä, ja jossain syvällä sisimmässäni elää harhainen kuvitelma, että tanssin opettelu vähentäisi kokemaani epämukavuuttani kehoni kanssa.
Kirjamessuilla olen käynyt, ja nyt kun sanoit, niin messut ovat ehkä sellainen asia, joita pitäisi pitää silmällä. Mainitset lisäksi "tapahtumat", mutta en ole varma, mitä tarkoitat. Tiedetapahtumat voisivat myös kiinnostaa, miksei väitöstilaisuudetkin (tosin oman alani väitöstilaisuudet tuntuvat jotenkin huonolta idealta, koska luulisin niiden vaativan vihkiytymistä tiettyyn asiaan, kun taas humanistisemmissa tieteissä voisi johonkin alkeelliseen käsitykseen päästä suomen kielen taidolla, ehkä). Väitöstilaisuudetkin vain taitavat olla arkisin, kokopäivätyöläisenä on hankala lähteä sellaisiin. Täytyy silti koittaa katsoa tarkemmin, olisiko kuitenkin joitain mahdollisia ja mielenkiintoisia.Minun käsitykseni mukaan väitöstilaisuuteen saapuu usein koko väittelijän suku, joka on yleensä laaja, vähintään useita kymmeniä, joskus jopa yli sata ihmistä. Suurin osa niistä ei tajua aiheesta yhtään mitään, kunhan ovat paikalla. Loput ovat väittelijän kollegoita, ja ystäviä, ja muutama täysin tuntematon.
- sillitrooli
- Tanssikurssia en suosittele. En ole ikinä sellaisella ollut, mutta mielestäni aina kun joku neuvoo tanssikurssille, niin kannatta huomioida onko neuvoja nainen. Jos on, niin neuvoja luultavasti ajattelee mielessään jotain George Clooneyn näköistä miekkosta, joka on lainannut lanteet Marco Bjurströmiltä ja läpät James Bondilta. Ts. naiset puhuvat fantasioistaan, eivät ratkaisuista yksinäisten miesten ongelmiin.
- Vaikuttaa siltä, että monilla täällä kirjoittavilla miehillä ei ole aiemminkaan ollut sellaista "menevää" kaveriporukkaa ympärillä. Itselläni on ollut jossain vaiheessa, mutta sittemmin useimmat kaverit ovat pariutuneet, ja sitä myöten moni on alkanut hyljeksimään sinkkukavereitansa. Epäilen, että ainakin osassa tapauksista kyse on siitä, että nainen myrkyttää miehen mielen "Et sitten kutsu meidän juhliin niitä törppöjä Jarea ja Makea". Jare ja Make ovat tietenkin kuvitteellisen kaveriporukan ainoat sinkkumiehet...
Kun olen kumminkin jossain vaiheessa liikkunut "menevien" kavereiden kanssa enemmänkin, niin tiedän, että naisiin tutustuminen on helpompaa kaveriporukalla. Naiset ovat hyvin tuomitsevia miehiä kohtaan, mikä ei kai ole mikään uutinen kellekään. Tästä tuomitsevuudesta ja pitkin nenänvartta katsomisesta häviää kuitenkin jonkin verran, jos miehet ovat liikkeellä kaveriporukalla. Tästä päästäänkin ainoaan neuvoon, jonka voin antaa (mutta jonka käytännön toteutus on itselläkin vähän vaiheessa omien kaverieni pariuduttua):
Kannattaa hankkia sopiva kaveriporukka sinkkumiehiä, joiden kanssa liikkua mitä erilaisimmissa tapahtumissa ja jutuissa. Porukasta saa rohkeutta naisiin tutustuessa, ja naiset halveksuvat miestä lähtökohtaisesti vähemmän, jos mies tulee miesporukassa.
-> Joo, tiedän... Helpommin sanottu kuin tehty. Mutta kyllä itse voisin lähteä vaikka sinkkupalstan miittiinkin. Yli-ikäisenä sinkkumiehenä täytyisi osata pitää yhtä muiden yli-ikäisten sinkkumiesten kanssa, ja keksiä naisiin tutustumistapoja porukan kiinnostusten kautta. Vaikeaa varsinkin suomalaisessa häpeäkulttuurissa, jossa "normaalien ihmisten" yhteisö painostaa miestä itsetuhoon.- Medelfinne
"Tästä tuomitsevuudesta ja pitkin nenänvartta katsomisesta häviää kuitenkin jonkin verran, jos miehet ovat liikkeellä kaveriporukalla."
Kaveriporukasta on se etu, että on juttuseuraa baarissa siinä naisille juttelemisen välillä, ja pysyy "puhevireessä". Jos nyt saa itsestään irti sen verran, että juttelee niille naisille, itse en useastikaan saa.
Tuo on varmaan myöskin totta, että naiset suhtautuvat paremmin mieheen, joka liikkuu kaveriporukassa. Olen myös huomannut, että kaveriporukan miehillä on väliä. Kun liikun pitkän, komean, sulavapuheisen kaverini kanssa, naiset juttelevat yleensä iloisesti (meille molemmille). Mielikuvamarkkinointi on sitä parasta markkinointia? Ne harvat naiskontaktit, kun on edes hetkeksi päässyt juttelemaan naisten kanssa, on tapahtunut kieltämättä silloin, kun olen ollut mieskavereiden kanssa liikenteessä ilman näiden miesten tyttöystäviä. Pääasiassa kuitenkin tapaan mieluimmin kavereitanikin tavatakseni heitä, ja harvoin ollaan oltu liikenteessä ollaksemme yöelämässä "bilettämässä" tai "naisissa".
Mainitsen nyt vielä, että vaikka aloitusviestissäni vähän puhuinkin näistä naisjutuista, niin etsin tässä ratkaisua ensisijaisesti elämättömyyteen, en tyttöystävättömyyteen, joka on osittain seurausta elämättömyydestä.- pääbelsebuubi
LordBoredom kirjoitti:
Ne harvat naiskontaktit, kun on edes hetkeksi päässyt juttelemaan naisten kanssa, on tapahtunut kieltämättä silloin, kun olen ollut mieskavereiden kanssa liikenteessä ilman näiden miesten tyttöystäviä. Pääasiassa kuitenkin tapaan mieluimmin kavereitanikin tavatakseni heitä, ja harvoin ollaan oltu liikenteessä ollaksemme yöelämässä "bilettämässä" tai "naisissa".
Mainitsen nyt vielä, että vaikka aloitusviestissäni vähän puhuinkin näistä naisjutuista, niin etsin tässä ratkaisua ensisijaisesti elämättömyyteen, en tyttöystävättömyyteen, joka on osittain seurausta elämättömyydestä.Mitäs muuta se "elämättömyys" on kuin naisiin liittyviä asioita? Käsittääkseni olet korkeakoulutettu ja vakitöissä.
- 6twargw
pääbelsebuubi kirjoitti:
Mitäs muuta se "elämättömyys" on kuin naisiin liittyviä asioita? Käsittääkseni olet korkeakoulutettu ja vakitöissä.
No se on ihan sitä samaa mitä on monilla pariskunnillakin!
Että elämä on urautunut tiettyihin uomiin. Että on turvallista mutta tylsää. Että haluaisi jotain "säpinää" eli vaihtelua.
Asialla ei tarvitse olla yhtään mitään tekemistä parisuhteen/seksin kanssa! Oikeastaan ratkaisun hakeminen niitä voi kääntää asiat vaan pahemmaksi. pääbelsebuubi kirjoitti:
Mitäs muuta se "elämättömyys" on kuin naisiin liittyviä asioita? Käsittääkseni olet korkeakoulutettu ja vakitöissä.
En tiedä, mitä ihan tarkkaan ottaen tarkoitat naisiin liittyvillä asioilla, mutta kyllä minun toiveeni olisi, että elämässä on muutakin sisältöä kuin työ ja naiset.
Tällä palstalla näkemys ei tietenkään ole suosiossa, täällähän ei oikaista sormeakaan ellei sillä ole suoraa myötävaikutusta (teini-)naisensaantiin.- pääpelsebuubi
LordBoredom kirjoitti:
En tiedä, mitä ihan tarkkaan ottaen tarkoitat naisiin liittyvillä asioilla, mutta kyllä minun toiveeni olisi, että elämässä on muutakin sisältöä kuin työ ja naiset.
Tällä palstalla näkemys ei tietenkään ole suosiossa, täällähän ei oikaista sormeakaan ellei sillä ole suoraa myötävaikutusta (teini-)naisensaantiin.Puhuit itse tyttöystävättömyydestä, sitä oikeastaan tarkoitin naisiin liittyvillä asioilla.
Niin, oikeastaan tuo mitä t.ATM vastasi oli siinä taustalla, eli nuo harrastukset mitä mainitsit riittävät monella aika pitkälle. Ei elämässä oikeastaan ole loputtomasti asioita. Matkustelu, lapsen saaminen ja maksimaalisen kiinnostavat kaverit kyllä varmaankin lisäävät "elämiskerrointa". Medelfinne kirjoitti:
"Tästä tuomitsevuudesta ja pitkin nenänvartta katsomisesta häviää kuitenkin jonkin verran, jos miehet ovat liikkeellä kaveriporukalla."
Kaveriporukasta on se etu, että on juttuseuraa baarissa siinä naisille juttelemisen välillä, ja pysyy "puhevireessä". Jos nyt saa itsestään irti sen verran, että juttelee niille naisille, itse en useastikaan saa.
Tuo on varmaan myöskin totta, että naiset suhtautuvat paremmin mieheen, joka liikkuu kaveriporukassa. Olen myös huomannut, että kaveriporukan miehillä on väliä. Kun liikun pitkän, komean, sulavapuheisen kaverini kanssa, naiset juttelevat yleensä iloisesti (meille molemmille). Mielikuvamarkkinointi on sitä parasta markkinointia?Niin sitähän mäkin olen täällä aina sanonut, miten naiset ja yleensäkin kaikki ihmiset suhtautuvat paremmin aina just niihin nuoriin miehiin, jotka liikkuvat kaveriporukassa. Yksin jos nuorempi mies liikkuu vaikka baareissa tai laivaristeilyillä, niin eipä sitä halua kukaan tervejärkinen ja vähänkään fiksu nainen tulla sellaiselle yksinäiselle luuserille mitään juttelemaan. Just tämän vuoksi mä en viitsi edes harkita sitä vaihtoehtoa, että uskaltautuisin lähtemään joskus yksin baariin, laivaristeilylle, ulkomaan matkalle tai mihinkään sellaiseen paikkaan, joka on tarkoitettu just kaveriporukoiden kanssa käymistä varten.
Mukavaa kun joku muu on myös samaa mieltä mun kanssani, eikä ole aina vaan väittämässä jostain mun omista harhaluuloista ja omista kuvitelmista.- ed
DarkFear kirjoitti:
Niin sitähän mäkin olen täällä aina sanonut, miten naiset ja yleensäkin kaikki ihmiset suhtautuvat paremmin aina just niihin nuoriin miehiin, jotka liikkuvat kaveriporukassa. Yksin jos nuorempi mies liikkuu vaikka baareissa tai laivaristeilyillä, niin eipä sitä halua kukaan tervejärkinen ja vähänkään fiksu nainen tulla sellaiselle yksinäiselle luuserille mitään juttelemaan. Just tämän vuoksi mä en viitsi edes harkita sitä vaihtoehtoa, että uskaltautuisin lähtemään joskus yksin baariin, laivaristeilylle, ulkomaan matkalle tai mihinkään sellaiseen paikkaan, joka on tarkoitettu just kaveriporukoiden kanssa käymistä varten.
Mukavaa kun joku muu on myös samaa mieltä mun kanssani, eikä ole aina vaan väittämässä jostain mun omista harhaluuloista ja omista kuvitelmista.Kyllä baariin yksinkin voi mennä ja saada siellä jotain aikaan. Eikä naiset käytännössä koskaan tule juttelemaan miehelle, kyllä se toisinpäin menee.
LordBoredom kirjoitti:
Ne harvat naiskontaktit, kun on edes hetkeksi päässyt juttelemaan naisten kanssa, on tapahtunut kieltämättä silloin, kun olen ollut mieskavereiden kanssa liikenteessä ilman näiden miesten tyttöystäviä. Pääasiassa kuitenkin tapaan mieluimmin kavereitanikin tavatakseni heitä, ja harvoin ollaan oltu liikenteessä ollaksemme yöelämässä "bilettämässä" tai "naisissa".
Mainitsen nyt vielä, että vaikka aloitusviestissäni vähän puhuinkin näistä naisjutuista, niin etsin tässä ratkaisua ensisijaisesti elämättömyyteen, en tyttöystävättömyyteen, joka on osittain seurausta elämättömyydestä.Sun kertomuksestasi tulee mieleen yks mun ystäväni ennen muinoin. Niin mä olen 40 sinkkutäti ja mun ystäväni on nuori nörttimies. Me käydään yhdessä leffassa, syömässä, tanssimassa, tapaamassa muita ystäviä baarissa jne. Ja kyllä hän saa kontakteja muihin naisiin näillä reissuilla.
Kavereidensa kanssa hän käy lätkämatseissa, nörttikinkereissä, salilla jne.
Ainakaan hän ei enää istu kaiket päivät yksinäisenä kotona pitkästymässä. Etsimällä aktiiviisia ystäviä tuli elämää elämään. Samaa suosittelen sullekin.
- tee.Aaa.Tee.Ämm
Pitää myös muistaa että mikäli et olisi masentunut vätys (ja naisten hylkimä), voisit kokea elämäsi mielekkääksi noinkin.
Kyllä minusta elokuvien katselu, kirjojen lukeminen ja kuppiloissa oluen maistelu riittää aivan hyvin elämäksi työn, opintojen ja liikunnan ohella. Ellei sitten kaipaa jotain extremeä tai matkailua.
Henkisesti hyvinvoiva ihminen olisi varmasti enemmän innoissaan katsomistaan elokuvista ja lukemistaan kirjoista. Voisi paremmin fiilistellä niitä muiden kanssa.
Ongelmlasi on se, että olet neutri. Naiset eivät sinua huomioi ja tuo aiheuttaa päähäsi mielikuvan siitä että olet jotenkin huono. Että sinun täytyisi olla jotain muuta. Saavuttaa jonkinlainen ihanneminä. Tuo tunne osaltaan aiheuttaa ahdistusta ja masennusta. Tosiasiassa vika on naisissa ja heidät vapauttaneessa yhteiskuntarakenteessa. Eli sinulla on työpaikka, kavereita, lenkkeilet ja harrastat ainakin elokuvia. Väität, ettei elämätön elämä johdu pelkästään parisuhteen puutteesta. No mitä muuta sinä nyt sitten kaipaisit elämääsi? Luuletko, että muiden normaali arki on jotenkin erityisen hohdokasta? Kuulostaa vähän samalta kuin teinitytön pettymys ensimmäiseen elävään poikaystävään romanttisten leffojen ja Cosmon jälkeen.
Tuosta naisen etsinnästä vielä: Nettiä olet vissiin jo kokeillut, mutta onko aavistustakaan, mikä siinä on mennyt vikaan? Ja vaikka aina sanotaan, ettei yökerhoista löydy kuin korkeintaan yhdenyön panoseuraa YTM:lle, niin suvaitsen olla jyrkästi eri mieltä. Aika moni tavis itseni lisäksi on sieltä parisuhteensa aloittanut. Tilkka alkoholia kun poistaa estoja ja jännistystä.Olette kyllä oikeassa siinä, en uskokaan että monen normaalin elämä on erityisen paljon sisällökkäämpää. Ehkä haen loppujen lopuksi ideoita sellaiseen erikoiseen, mutta harvoin toistuvaan tekemiseen, jotta "ulkonakäymisen tunne" olisi vahvempi kuin nyt. Nyt ainakin tuntuu jotenkin puolierakoituneelta tämä olo, vaikka kun en sillä tavalla laske töitä "menemiseksi". Loma-aikoina sen tosin huomaa, kun ei väkisinkin pääse muiden kanssa tekemisiin joka päivä.
Nettihommat ovat menneet puihin ensinnäkin siksi, että naisella on ollut testissä useampi mies ja olen hävinnyt (aioin käyttää sanaa "koeajossa", mutta se olisi vihjannut johonkin peitonalaiseen toimintaan, mitä ei kuitenkaan ole ollut, ainakaan minun kanssani). Sitten ne muut kerrat ovat vain olleet sellaisia, etten ole ollenkaan innostunut treffikumppanista. Edellisen kerran jälkeen (2009?) en ole jaksanut enää innostua, kun ajatus nettitreffeistä tuntuu jotenkin luonnottomalta, vaikka tosiasiassa jotkut kaverini ovat löytäneet kestäviä ja kadehtimisenarvoisia suhteita sitä kautta.
Vielä vaikeampi on tosin uskoa yökerhojen autuuteenkaan. Tiedän, että jotkut muut tutut ovat sieltäkin löytäneet kestävät ja kadehdittavat parisuhteet - tosin ollessaan opiskelijoita. Minusta kuitenkin tuntuu, että siellä olisi oltava jotenkin erityisen hyvännäköinen tai sitten tanssitaitoinen... tai oikeastaan sellainen "uskottavasti hytkymistaitoinen" nuorisomusiikin ystävä, ja koen sen vielä paljon, paljon epäluontevammaksi tavaksi tutustua naisiin, ainakin omalla kohdallani, kun ei ulkonäkökään kompensoi lainkaan. Tai sitten siellä olisi jotenkin puhuttava itsensä neidon suosioon, mutta supliikkitaidot eivät ole korkeat (alkoholin vaikutuksesta tosin saattaa tulla pientä kaivattua lennokkuutta puheeseen), ja sitten kun niissä pitäisi huutaa jytkeen yli, niin kovin heikolta vaikuttaa.- deft
Tein taasen sen virheen, että jätin koko ketjun lukematta ennen kuin avasin oman turpani.
Ratikkakuski puhuu vähän, mutta täyttä asiaa. Varsinkin tuo yökerho-pointti. - sjjsjsj sjsjsjsj ak
LordBoredom kirjoitti:
Olette kyllä oikeassa siinä, en uskokaan että monen normaalin elämä on erityisen paljon sisällökkäämpää. Ehkä haen loppujen lopuksi ideoita sellaiseen erikoiseen, mutta harvoin toistuvaan tekemiseen, jotta "ulkonakäymisen tunne" olisi vahvempi kuin nyt. Nyt ainakin tuntuu jotenkin puolierakoituneelta tämä olo, vaikka kun en sillä tavalla laske töitä "menemiseksi". Loma-aikoina sen tosin huomaa, kun ei väkisinkin pääse muiden kanssa tekemisiin joka päivä.
Nettihommat ovat menneet puihin ensinnäkin siksi, että naisella on ollut testissä useampi mies ja olen hävinnyt (aioin käyttää sanaa "koeajossa", mutta se olisi vihjannut johonkin peitonalaiseen toimintaan, mitä ei kuitenkaan ole ollut, ainakaan minun kanssani). Sitten ne muut kerrat ovat vain olleet sellaisia, etten ole ollenkaan innostunut treffikumppanista. Edellisen kerran jälkeen (2009?) en ole jaksanut enää innostua, kun ajatus nettitreffeistä tuntuu jotenkin luonnottomalta, vaikka tosiasiassa jotkut kaverini ovat löytäneet kestäviä ja kadehtimisenarvoisia suhteita sitä kautta.
Vielä vaikeampi on tosin uskoa yökerhojen autuuteenkaan. Tiedän, että jotkut muut tutut ovat sieltäkin löytäneet kestävät ja kadehdittavat parisuhteet - tosin ollessaan opiskelijoita. Minusta kuitenkin tuntuu, että siellä olisi oltava jotenkin erityisen hyvännäköinen tai sitten tanssitaitoinen... tai oikeastaan sellainen "uskottavasti hytkymistaitoinen" nuorisomusiikin ystävä, ja koen sen vielä paljon, paljon epäluontevammaksi tavaksi tutustua naisiin, ainakin omalla kohdallani, kun ei ulkonäkökään kompensoi lainkaan. Tai sitten siellä olisi jotenkin puhuttava itsensä neidon suosioon, mutta supliikkitaidot eivät ole korkeat (alkoholin vaikutuksesta tosin saattaa tulla pientä kaivattua lennokkuutta puheeseen), ja sitten kun niissä pitäisi huutaa jytkeen yli, niin kovin heikolta vaikuttaa.millaisia ovat olleet ne treffikumppanit, joista et innostunut?
- deft
Voi tuota narinan määrää. Ei sillä ettetkö yleistetysti olisi oikeassa.
Tämä asia niin sanotusti paistoi silmiini, pahasti:
Todella suuri osa naiskontakteista tapahtuvat varattujen naisten kanssa.
Johtopäätös:
Et käy (tarpeeksi) sellaisissa paikoissa/tapahtumissa, joissa sinkut naiset käyvät.
Tuosta narinasta vielä sen verran, että kun aateeämmät valittelevat kun miltei jokainen nainen maailmassa on varattu, niin mikä siinä eniten pistää narisemaan? Sekö, että ne naiset ovat "varattuja", vaiko se, että elleivät olisi niin todennäköisesti ei itsellä olisi mitään mahdollisuuksia?
En käsitä...
Toisaalta; mä olenkin ammattitaitoinen mutta työtön, susiruma sekä tyhmä ja vielä mielelläni vietän aikaa pubissa (muunkinlaisessa kuin "hyvätasoisessa olutpaikassa"). Siellä niitä ihmisiä tapaa. Hence the term "pub" ,)
Vaikka sosiaalinen elämäsi on kunnossa (kavereita, tuttavia yms.), niin sä et ole valmis pelaamaan niillä säännöillä, jotka koskee parisuhteiden muodostamista tai treffailua.
Kyseleppä huviksesi seuraavalla kerralla, kun käyt hyvätasoisessa olutpaikassasi, naisilta että miten he tutustuvat miehiin ja missä. Plussaa siitä, jos statuksesta ei ole ollut mitään väliä (lue: johtaja-tyyppi lähihoitaja)
Oikeastaan, ei mun pitänyt edes yrittää neuvoa. Mutta kun....äh....en vain ymmärrä. Miten mä olen seurustellut (vakavasti) useamman kerran viimeisen seitsemän vuoden aikana, kun toiset eivät kertaakaan. Ei se nyt saamari voi olla niin monimutkaista :D- Oletko boheemi retku
Jospa olet naisten mielestä jännittävä renttu ja saat siksi seuraa?
- deft
Oletko boheemi retku kirjoitti:
Jospa olet naisten mielestä jännittävä renttu ja saat siksi seuraa?
Sehän olisikin mukavaa uskoa, mutta kun mä en ole millään tavalla alfa. Enkä edes jännittävä. Sellaiseen mulla on aivan liikaa käytöstapoja ja kiltti luonne.
Pitäisikö syyttää tässä vaiheessa ketjua naisia ja niiden loogisen ajattelun puutetta? - sdfghjklöuiwdfsgåååå
"Tuosta narinasta vielä sen verran, että kun aateeämmät valittelevat kun miltei jokainen nainen maailmassa on varattu, niin mikä siinä eniten pistää narisemaan?
Sekö, että ne naiset ovat "varattuja", vaiko se, että elleivät olisi niin todennäköisesti ei itsellä olisi mitään mahdollisuuksia?
En käsitä..."
Minusta se on vähän outoa jos et todellakaan tällaista käsitä. Itse asiassa uskon sinun oikeasti käsittävän.
Kait se nyt yksinäisen naisettoman miehen on paljon luontevampi poyöriä missä tahansa menopaikassa jos siellä on vastaavasti samalla tavalla miehettömiä naisia. Siitä se korni olo tulee kun naisia ei ole ilman miesseuraa, mutta naisettomia miehiä on, jotka miehet ainakin oletettavasti haluaisivat naisseuraa. Lisäksi se jos nämä ilman miessuraa olevat naiset eivät ole varattujakaan niin on sillä naisettomalla yksinäisellä miehelläkin vähän paremmat chanssit tällaisiin naisiin kuin varattuihin, eikä missäänkään tapauksessa ainakaan huonommat chanssit. - deft
sdfghjklöuiwdfsgåååå kirjoitti:
"Tuosta narinasta vielä sen verran, että kun aateeämmät valittelevat kun miltei jokainen nainen maailmassa on varattu, niin mikä siinä eniten pistää narisemaan?
Sekö, että ne naiset ovat "varattuja", vaiko se, että elleivät olisi niin todennäköisesti ei itsellä olisi mitään mahdollisuuksia?
En käsitä..."
Minusta se on vähän outoa jos et todellakaan tällaista käsitä. Itse asiassa uskon sinun oikeasti käsittävän.
Kait se nyt yksinäisen naisettoman miehen on paljon luontevampi poyöriä missä tahansa menopaikassa jos siellä on vastaavasti samalla tavalla miehettömiä naisia. Siitä se korni olo tulee kun naisia ei ole ilman miesseuraa, mutta naisettomia miehiä on, jotka miehet ainakin oletettavasti haluaisivat naisseuraa. Lisäksi se jos nämä ilman miessuraa olevat naiset eivät ole varattujakaan niin on sillä naisettomalla yksinäisellä miehelläkin vähän paremmat chanssit tällaisiin naisiin kuin varattuihin, eikä missäänkään tapauksessa ainakaan huonommat chanssit.Oletettavasti. Hmmh, selvä.
Naisista vissiin kuuluu tapella. Tai niin naiset haluavat uskoa.
Tää kuvitteellinen tilanne menköön kategoriaan "lihatiski". Tai vaihtoehtoisesti "vonkaus".
Jos muita tapoja tutustumiseen ei ole niin kannattaa opetella.
Ei siinä ole mun mielestä mitään kornia, että "varatut" naiset pyörii yksinään/kavereiden kanssa anniskeluravintolassa.
Mitä tulee moraaliin, niin tietty, "varattuja" ei pokailla. Ensisijaisesti siksi, koska "varatut" naiset eivät ole ollenkaan vastaanottavaisia. Sitä mä en nimenomaan ymmärrä, että mitä se "varattu" käsittää? Pitääkö olla minimissään avoliitossa vai onko kaksi kertaa keskenään treffailleet ihmiset "varattuja"?
Selventäkää mulle se termi, niin mä lupaan ymmärtää :P
Nimimerkillä kaksi kertaa "varatun" naisen kanssa seksiä harrastanut (naisen aloitteesta, molemmilla kerroilla) Muut ovat vastanneetkin jo sinulle, turha minun toistaa että olet kuitenkin ilmeisesti alfa -- ja ehkä et sen vuoksi ymmärrä, miten jollekin voi olla vaikeaa ajautua suhteeseen. Tämä nyt menee oikeastaan jo vähän ohi sen aiheen, mitä alunperin ajoin takaa, mutta marmatan silti.
"Et käy (tarpeeksi) sellaisissa paikoissa/tapahtumissa, joissa sinkut naiset käyvät."
Joo, myönnän. Minulla ei ole suuremmin edes käsitystä, mitä nämä tällaiset paikat ja tapahtumat ovat - ylipäätään "sinkkunainen" käsitteenä tuntuu toisinaan lähinnä satuolennolta. Ihan kaikilla naisilla tuntuu olevan joku.
Ennen kuin joku viisastelee, niin sanotaan nyt sekin että ei, en ole mennyt kysymään kaikilta naisilta että "oletko sinä sinkku" ja saanut sitten vielä totuudenmukaisen vastauksen.
Kantapaikoissani ei itse asiassa hirveän usein naisia näy (kyseessä on silti ihan pubi, ei homobaari), jos ei baariminnoja lasketa, ellei sitten juuri niissä pikkujouluporukoissa, joissa on einoja kyllä riittävästi, ettei minun parane mennä puhuttelemaan ketään.- deft
LordBoredom kirjoitti:
Muut ovat vastanneetkin jo sinulle, turha minun toistaa että olet kuitenkin ilmeisesti alfa -- ja ehkä et sen vuoksi ymmärrä, miten jollekin voi olla vaikeaa ajautua suhteeseen. Tämä nyt menee oikeastaan jo vähän ohi sen aiheen, mitä alunperin ajoin takaa, mutta marmatan silti.
"Et käy (tarpeeksi) sellaisissa paikoissa/tapahtumissa, joissa sinkut naiset käyvät."
Joo, myönnän. Minulla ei ole suuremmin edes käsitystä, mitä nämä tällaiset paikat ja tapahtumat ovat - ylipäätään "sinkkunainen" käsitteenä tuntuu toisinaan lähinnä satuolennolta. Ihan kaikilla naisilla tuntuu olevan joku.
Ennen kuin joku viisastelee, niin sanotaan nyt sekin että ei, en ole mennyt kysymään kaikilta naisilta että "oletko sinä sinkku" ja saanut sitten vielä totuudenmukaisen vastauksen.
Kantapaikoissani ei itse asiassa hirveän usein naisia näy (kyseessä on silti ihan pubi, ei homobaari), jos ei baariminnoja lasketa, ellei sitten juuri niissä pikkujouluporukoissa, joissa on einoja kyllä riittävästi, ettei minun parane mennä puhuttelemaan ketään.Äärimmäisen mielenkiintoista.
Miten sä näet, karrikoidusti, ne sellaiset paikat/tapahtumat, joissa mahdollisesti olisi eniten sinkkunaisia?
Ja vielä toinen kysymys:
Asutko sellaisella paikkakunnalla, missä piirit ovat pienet ja siksi kaikki enemmän-tai-vähemmän seurustelevat...aina?
Ympäristön vaihdos harvemmin tekee pahaa, luulemma. Jos siis tahtoo auttaa oman elämän uudelleen lämmittelyä.
A vot...näin päästään takaisin alkuperäiseen aiheeseen, muutaman mutkan kautta :P
Kaiken A ja O on joka tapauksessa kommunikointi. Sitä ei koskaan voi oppia liikaa. Mä ajattelin jossain vaiheessa, että onpas säälittävää kun tuntuu tuntevan enemmän omasta asuinkaupungistaan baarimikkoja kuin varsinaisia kavereita. Niin vain kävi, kun suunsa avaa tietynlaisessa tilanteessa ja paikassa. deft kirjoitti:
Äärimmäisen mielenkiintoista.
Miten sä näet, karrikoidusti, ne sellaiset paikat/tapahtumat, joissa mahdollisesti olisi eniten sinkkunaisia?
Ja vielä toinen kysymys:
Asutko sellaisella paikkakunnalla, missä piirit ovat pienet ja siksi kaikki enemmän-tai-vähemmän seurustelevat...aina?
Ympäristön vaihdos harvemmin tekee pahaa, luulemma. Jos siis tahtoo auttaa oman elämän uudelleen lämmittelyä.
A vot...näin päästään takaisin alkuperäiseen aiheeseen, muutaman mutkan kautta :P
Kaiken A ja O on joka tapauksessa kommunikointi. Sitä ei koskaan voi oppia liikaa. Mä ajattelin jossain vaiheessa, että onpas säälittävää kun tuntuu tuntevan enemmän omasta asuinkaupungistaan baarimikkoja kuin varsinaisia kavereita. Niin vain kävi, kun suunsa avaa tietynlaisessa tilanteessa ja paikassa."Miten sä näet, karrikoidusti, ne sellaiset paikat/tapahtumat, joissa mahdollisesti olisi eniten sinkkunaisia?"
Mikä kysymys tämä on? Sinkkunaisia on eniten jossain alakoulussa, sen jälkeen kaikki ovat seurustelusuhteissa, jotka katkeavat vain jos huippumies vaihdetaan vielä alfempaan.
Asun Helsingissä. Täällä jos missä pitäisi kai sinkkuja olla, mutta minä en taida tuntea ensimmäistäkään - paitsi toki miehiä. Kaikki naiset, joihin olen täällä viimeisen 5 vuoden aikana tutustunut, ovat olleet varattuja tai vähän myöhemmin paljastuneet sellaisiksi. Enkä tosiaan muuta pois, vakituisia työpaikkoja ei kai nykyisin ole joka oksalla.- squuee
LordBoredom kirjoitti:
"Miten sä näet, karrikoidusti, ne sellaiset paikat/tapahtumat, joissa mahdollisesti olisi eniten sinkkunaisia?"
Mikä kysymys tämä on? Sinkkunaisia on eniten jossain alakoulussa, sen jälkeen kaikki ovat seurustelusuhteissa, jotka katkeavat vain jos huippumies vaihdetaan vielä alfempaan.
Asun Helsingissä. Täällä jos missä pitäisi kai sinkkuja olla, mutta minä en taida tuntea ensimmäistäkään - paitsi toki miehiä. Kaikki naiset, joihin olen täällä viimeisen 5 vuoden aikana tutustunut, ovat olleet varattuja tai vähän myöhemmin paljastuneet sellaisiksi. Enkä tosiaan muuta pois, vakituisia työpaikkoja ei kai nykyisin ole joka oksalla.Mä tunnen ison liudan kolmekymppisiä sinkkunaisia. Mutt omanikäiset sinkkumiehet on kateissa. Tasan ei käy onnenlahjat.
squuee kirjoitti:
Mä tunnen ison liudan kolmekymppisiä sinkkunaisia. Mutt omanikäiset sinkkumiehet on kateissa. Tasan ei käy onnenlahjat.
Ihanko totta? Voisitko kertoa heistä enemmän, tai edes vihjaista missä heihin voisi edes teoriassa törmätä? Jossain vaihtoehtoisessa todellisuudessa, kenties? Olen jopa omilta varatuilta naistuttaviltani joskus kysynyt, kuinka monta sinkkunaista he tuntevat. He ovat selvästi olleet varmoja että totta kai Suomi on täynnä kolmekymppisiä sinkkunaisia, mutta sitten kun ovat hetken miettineet, niin väistämätön vastaus on ollut: "en yhtään".
- enpä osaa neuvoa
Luin ketjua aika pitkälle.. Muistaakseni joku kirjoitti, että pariton mies on ei toivottu ilmestys esim. tanssikurssilla. Sinkkunaisena olen kokenut, että miltei kaikkiin sosiaalisiin rientoihin on jotenkin säälittävää tai outoa mennä yksin. Useimmat (naiset) karttavat tämän tuntemuksen menemällä tapahtumiin porukoissa. Tällöin ollaan kavereiden kesken, joten kontakteja ulkopuolisiin ei juuri synny. Ihmisten ilmoille meneminen on kuitenkin ainoa keino, joka tarjoaa pienen mahdollisuuden seuralaisen löytymiseen. Se toinen keino välttää yksinäisen vaikutelman antamista, on olla menemättä mihinkään, missä ihmiset käyvät pareittain tai ryhmissä. Tämäpä rajaakin kodin ulkopuolisen elämän minimiin.
"Sinkkunaisena olen kokenut, että miltei kaikkiin sosiaalisiin rientoihin on jotenkin säälittävää tai outoa mennä yksin. Useimmat (naiset) karttavat tämän tuntemuksen menemällä tapahtumiin porukoissa."
Tämän olen totisesti huomannut. Minulla ei ole näköjään mitään syytä pitää itseäni sosiaalisia tilanteita arkailevana, koska minulla ei henkilökohtaisesti ole erityistä tarvetta mennä minnekään aina kaverin kanssa tai sitten jättää tyystin menemättä.
Vaikea kuvitella, miten miehet - siis muut kuin umpikännissä adhd-klovneiksi taantuneet - ylipäätään pääsevät lähestymään yhtä tiettyä naista, kun teillä on aina koko joukko pilkkanaurajia kilpenä.- aaaaaaaaaatm
"Se toinen keino välttää yksinäisen vaikutelman antamista, on olla menemättä mihinkään, missä ihmiset käyvät pareittain tai ryhmissä. "
Aivan oikein. Olen klassisen musiikin ystävä mutta konserteissa käynti piti lopettaa, koska väliajat olivat niin kiusallisia. Tuntui siltä että olen ainoa yksinäinen tuhannen ihmisen joukossa.
Nykyään on helpompaa koska en käy missään. - yksin jo kauan
aaaaaaaaaatm kirjoitti:
"Se toinen keino välttää yksinäisen vaikutelman antamista, on olla menemättä mihinkään, missä ihmiset käyvät pareittain tai ryhmissä. "
Aivan oikein. Olen klassisen musiikin ystävä mutta konserteissa käynti piti lopettaa, koska väliajat olivat niin kiusallisia. Tuntui siltä että olen ainoa yksinäinen tuhannen ihmisen joukossa.
Nykyään on helpompaa koska en käy missään."Aivan oikein. Olen klassisen musiikin ystävä mutta konserteissa käynti piti lopettaa, koska väliajat olivat niin kiusallisia. Tuntui siltä että olen ainoa yksinäinen tuhannen ihmisen joukossa."
Itse lopetin konserteissa käymisen aivan samasta syystä. Sama koskee teatteria, Leffassa sentään vielä kehtaa käydä, kun siellä ei ole kiusallista väliaikaa, jolloin näyttäytyy muille totaaliluuserina. - yksin teatterissa
yksin jo kauan kirjoitti:
"Aivan oikein. Olen klassisen musiikin ystävä mutta konserteissa käynti piti lopettaa, koska väliajat olivat niin kiusallisia. Tuntui siltä että olen ainoa yksinäinen tuhannen ihmisen joukossa."
Itse lopetin konserteissa käymisen aivan samasta syystä. Sama koskee teatteria, Leffassa sentään vielä kehtaa käydä, kun siellä ei ole kiusallista väliaikaa, jolloin näyttäytyy muille totaaliluuserina.Itsekin olin noissa ajatuksissa sen jälkeen kun suurin osa kavereista alkoi olla pienten lasten vanhempia tai ainakin suhteessa, ja itse jäin sinkuksi. Tuntui jotenkin häviäjältä seisoskella yksikseen jossain teatterissa tai konsertissa väliajalla tai istua leffassa yksin. Sitten vain päätin, että mitäs se mua kiinnostaa, mitä musta ajatellaan, ja aloin taas käydä missä huvittaa, lähti kavereita mukaan tai ei.
Siihen yksin pyörimiseen tottuu, ja vielä jos käyttäytyy ikään kuin olisi rennosti kotonaan, juuri ketään ei taida kuitenkaan kiinnostaa sen yksinolijan päänsisäinen tilanne tai sosiaalinen asema.
- palstahiiri
Loordihan on ollut tosi aktiivinen. Hiiri ei tee mitään... Ei käy baareissa. Ei ole koskaan ollut deitti-ilmoitusta. Ei ole kavereita joiden kautta tutustua. Vikisee vain kolossaan. Joskus hiirelle ehdotettu jotain mutta hiiri (koska on hiiri) on kakkinut legendaarisiin pöksyihinsä.
Palstan tapojen mukaisesti vastaan itselleni, tosin samalla nimimerkillä.
Kai tässä vähän hiertää sekin, että ainakin kuvittelen joillakin oman ikäluokkani edustajilla olevan jotenkin paljon vaihtelevampi elämä. Toki moni heistä on aivan erilaisia kuin minä - vähän sellaisia boheemeja ajelehtijoita, kun taas minä olen luonteeltani sellainen, että nautin säännöllisyydestä, siis siitä että toimistoaikoina töihin, palkka ei vaihtele kuukausittain (korkeintaan kuin ylöspäin lomaraha- ja tulospalkkakuukausina), enkä voisi lähteä tuosta noin vain tältä istumalta minne vaan vaikka muutamaksi päiväksi liftaamalla toivoen, että tutustun muihin samanlaisiin jotka majoittaisivat nurkkiinsa.
Syytän tästä osin kylläkin Facebookia. Moni varmaan paketoi elämänsä paljon mielenkiintoisemmaksi kuin se todellisuudessa on, enkä minä itse siinä suhteessa ole erilainen. Siltikin, jostain ne muut aina löytää ihmeellisiä tapahtumia joihin he ovat keksineet mennä tai joihin heidät on kutsuttu. Plus tietysti se että "ne" tuntuvat aina kulkevan joko oman kultansa tai koplansa kanssa, jolloin ei tarvitse edes harkita sitä mahdollisuutta, että tulee uuno olo siksi että on yksin matkassa.
En tietenkään voi omatoimisesti päästä osalliseksi sellaiseen elämään, mutta jotenkin ajattelen, että voisi olla mahdollista keksiä oman arkeni mausteeksi edes jotain sen tyyppistä, mikä "niille" tuntuu olevan itsestäänselvää.- n40vee
Osaatko yhtään laulaa? No ei se mitään, liity kuoroon! Siis aikuisten oikeasti, liity kuoroon. Treenit kerran viikossa, 20-30 hlön porukka, joista miehiä korkeintaan 8 kpl. On kahvitauot, kimppakyydit, viikonloppuleirit, esiintymismatkat. Naisen löydät varmasti.
Olen laulanut karaokessa - ja kuullut siitä pilkkaa vielä vuodenkin päästä. Olin tietysti kännissä, selvinpäin on vaikeampi perustella itsensä nolaamista.
Kaitpa niihin kuoroihinkin nyt jotain vaaditaan? Tunnen yhden miehen, joka harrastaa kuorolaulua - ammatiltaan on jotain aivan muuta - mutta hän myös todistetusti pystyy laulamaan hyvin.- Hehheh
"Naisen löydät varmasti. "
Niin varmaan joo - n40vee
LordBoredom kirjoitti:
Olen laulanut karaokessa - ja kuullut siitä pilkkaa vielä vuodenkin päästä. Olin tietysti kännissä, selvinpäin on vaikeampi perustella itsensä nolaamista.
Kaitpa niihin kuoroihinkin nyt jotain vaaditaan? Tunnen yhden miehen, joka harrastaa kuorolaulua - ammatiltaan on jotain aivan muuta - mutta hän myös todistetusti pystyy laulamaan hyvin.Okei, lupasitkin tuolla alussa ampua kaikki ehdotukset alas! :-D
Kuorolaulussa vaaditaan, että pysyt jotenkin omassa stemmassasi ja pystyt laulamaan suurinpiirtein oman äänialasi sävelet. Treenien tarkoituksena on oppia laulamista, en ole sinulle Oopperakuoroa tarjoamassakaan!
Laulaminen on muuten jännä juttu, useimmilta tulee juuri tuo pelkoreaktio: nolaan itseni. Vähän niinkuin parisuhteen haku, vai mitä?
Jos harjoittelisit laulua ja saisit siitä onnistumisen elämyksiä, olisiko se puolison etsintä helpompaa silloin? - n40vee
Hehheh kirjoitti:
"Naisen löydät varmasti. "
Niin varmaan jooKyllä. Varmasti joo.
n40vee kirjoitti:
Okei, lupasitkin tuolla alussa ampua kaikki ehdotukset alas! :-D
Kuorolaulussa vaaditaan, että pysyt jotenkin omassa stemmassasi ja pystyt laulamaan suurinpiirtein oman äänialasi sävelet. Treenien tarkoituksena on oppia laulamista, en ole sinulle Oopperakuoroa tarjoamassakaan!
Laulaminen on muuten jännä juttu, useimmilta tulee juuri tuo pelkoreaktio: nolaan itseni. Vähän niinkuin parisuhteen haku, vai mitä?
Jos harjoittelisit laulua ja saisit siitä onnistumisen elämyksiä, olisiko se puolison etsintä helpompaa silloin?Tarkoitus ei ollut antaa vaikutelmaa että tyrmäisin surutta ja kylmästi ehdotuksesi - vaikka onhan se myönnettävä, että minä ja kuoroharrastus kuulostaa vähän teennäiseltä. Epäilen lisäksi kykyäni laulaa suurinpiirtein oman äänialani sävelet.
- Tuo on
oikeastaan siunaus, että sulla on edes niitä varattuja naiskontakteja. Saat ainakin harjoitella vastakkaisen sukupuolen kanssa olemista. Naisilla tilanne on niin erilainen: jos et ole seksuaalisesti kiinnostava, miehet ei noteeraa sinua ollenkaan.
Jos nainen on kaunis, niin se voi helposti saada miehistä juttukavereita. Jos et ole, et miesten silmissä yksinkertaisesti ole olemassa. Miten silloin voi totuttautua miesten seuraan, varsinkin jos olet vähänkään ujo? Et mitenkään.- kuokka ja jussi
Ei naisten tarvitse niin totuttautua miesten seuraan, koska jostain löytyy se mies, joka hoitaa hommat, eikä naisen tarvitse kuin vähän vikistä mennessään.
Soisin kyllä että heitä olisi enemmän. Nykyisin suurin osa on siis työkavereita, ja vaikka naisia hekin, tekevät puitteet kommunikoinnin helpommaksi, kun on väkisinkin luontevaa puhuttavaa.
- Mieti sitä
Miks sulla on valmiina heti asenne, että pitää tyrmätä kaikki? ATM:n vika on että ei uskalla ottaa riskejä. Pätee niin yksinäisiin, assburgereihin ja muihin erakoihin.
Ilman riskinottamista ei elä eikä pääse mihinkään. Ja riskinottaminen tässä tarkoittaa sitä, että pistää sen tietokoneen kiinni jä lähtee vaikka sinne lihatiskibaariin eikä sitä riskiä että pelaa venäläistä rulettia.Kyllä minä ihan aidosti etsin jotain ideaa elämättömyyden tai tyttöystävättömyyden parantamiseen, mutta heitin että "varmaan" tyrmään ajatuksen, koska arvelin saavani myös sellaisia ideoita, jotka on annettu tosissaan ja hyvää tarkoittaen, mutta jotka tiedän etteivät sovellu minulle.
- uh
Eihän se elämä mene kuin elokuvissa, että jatkuvasti tapahtuu ja uuden jännän käänteen jälkeen tapahtuu taas jotain uutta jännää. Elämä on arkista puurtamista ja asioiden jatkuvaa toistoa. Jotain huippukohtiakin tietysti on, mutta oma asenne ratkaisee eniten. Sinullakin asiat tosi hyvin, turhaa rutinaa mielestäni.
- ......
...sanoo nainen, joka sai parisuhteen kuin tyhjästä kun mies tuli ja iski.
- Tee jotain
repäisevää. Ota tripaalitatskat ja kielilävistys tmv. Tylsää tyyppiä, joka ei uskalla heittäytyä täysillä ja seurauksista piittaamatta mihinkään ei jaksa kukaan.
- matkailija_
Oletko ajatellut, että voisit matkustaa? Lähde reppureissaamaan Aasiaan tai Etelä-Amerikkaan, joko yksin tai kaverin kanssa. Miehet ovat siinä mielessä onnekkaita, että yksin matkailu ei heille ole mikään erityinen turvallisuusriski, toisin kuin naisille. Tai jos kaukokohteet eivät kiinnosta, lähde kesällä Eurooppaan. Reissatessa tutustuu helposti toisiin yksin matkustaviin. Pallontallaajat.netistä tai Eurosinkuista voi etsiä matkaseuraa, jos yksin matkustaminen ei houkuttele. Matkailu on mukavaa ja avartavaa, näkee kaikkea uutta ja erilaista.
Matkustelisin mieluusti enemmän. Olen muutamina vuosina käynyt kaupunkilomilla, mutta ne ovat olleet luonteeltaan "äärimmilleen pidennettyjä viikonloppuja", muutaman päivän matkoja. Reppureissaaminen vaatisi kesälomaa ja sitten sitä, että uskaltaisin lähteä. Varmaan pienellä suunnittelulla homma voisi toimia, mutta kuten jossain mainitsin, nautin tietynlaisesta säännöllisyydestä ja ennustettavuudesta (Tylsyys *on* toinen nimeni). Tietysti sitä voisi aloittaa pienimuotoisemmasta "reissaamisesta", vähän jännemmästä kuin pelkkä pakettimatka, mutta ei sitten extremematkailua. Vieläkö InterRail on olemassa, ja myydäänkö niitä lippuja vanhuksille?
- matkailija_
LordBoredom kirjoitti:
Matkustelisin mieluusti enemmän. Olen muutamina vuosina käynyt kaupunkilomilla, mutta ne ovat olleet luonteeltaan "äärimmilleen pidennettyjä viikonloppuja", muutaman päivän matkoja. Reppureissaaminen vaatisi kesälomaa ja sitten sitä, että uskaltaisin lähteä. Varmaan pienellä suunnittelulla homma voisi toimia, mutta kuten jossain mainitsin, nautin tietynlaisesta säännöllisyydestä ja ennustettavuudesta (Tylsyys *on* toinen nimeni). Tietysti sitä voisi aloittaa pienimuotoisemmasta "reissaamisesta", vähän jännemmästä kuin pelkkä pakettimatka, mutta ei sitten extremematkailua. Vieläkö InterRail on olemassa, ja myydäänkö niitä lippuja vanhuksille?
Tuolta tietoa ensihätään: http://www.vr.fi/fi/index/ulkomaat/interrail.html
Tsekkaa oikeasti myös pallontallaajien ja eurosinkkujen nettisivut. Näillä palstoilla sinkut etsivät matkaseuraa. Ehkä voisit sopia jonkun kanssa treffit Pariisiin, Amsterdamiin tai vaikkapa Venetsiaan? Tai yrittää koota reissuun jonkun porukan. Ei ole juuri muusta kuin omasta viitsimisestä kiinni! - Iäkkäämpi vanhus
LordBoredom kirjoitti:
Matkustelisin mieluusti enemmän. Olen muutamina vuosina käynyt kaupunkilomilla, mutta ne ovat olleet luonteeltaan "äärimmilleen pidennettyjä viikonloppuja", muutaman päivän matkoja. Reppureissaaminen vaatisi kesälomaa ja sitten sitä, että uskaltaisin lähteä. Varmaan pienellä suunnittelulla homma voisi toimia, mutta kuten jossain mainitsin, nautin tietynlaisesta säännöllisyydestä ja ennustettavuudesta (Tylsyys *on* toinen nimeni). Tietysti sitä voisi aloittaa pienimuotoisemmasta "reissaamisesta", vähän jännemmästä kuin pelkkä pakettimatka, mutta ei sitten extremematkailua. Vieläkö InterRail on olemassa, ja myydäänkö niitä lippuja vanhuksille?
Käytän yleensä junaa matkoilla, mutta olen tyytynyt ostamaan junaliput paikan päältä muutamia päiviä ennen siirtymää. Joskus katsoin InterRail vaihtoehtoja ja hintoja, niin mulle jäi niistä se fiilis, että siinä pitäis painaa melkein tukka putkella, valita hitain vaihtoehto, ja unohtaa ennustattavuus, jotta tulisi edulliseksi siirtymä muodoksi. Joten mun korvaan InterRail kuulostaa tosi extremematkailulta.
- Emilia .
Kelatkaa vähemmän, enemmän toimintaa
http://www.youtube.com/watch?v=CkCWVNaX6-k - Tallityttö
Mene aloittaja ratsastustallille. Siellä on naisia (eri ikäisiä) ja harrastuksena on sellainen, että muihin ihmisiin tutustuu, eikä keskustelua ventovieraitten kanssa pidetä kummana. Kaiken lisäksi siellä on varaa mistä valita... :)
siis minähän en tiiä enkä tunne aloittajaa millään tavalla, mitä nyt sivusilmällä seurannu juttuja, mutta sen verran ounastelisin ettei se todellakaan oo heppa-/talli-ihmisiä! :D
- emili-a
LaRito kirjoitti:
siis minähän en tiiä enkä tunne aloittajaa millään tavalla, mitä nyt sivusilmällä seurannu juttuja, mutta sen verran ounastelisin ettei se todellakaan oo heppa-/talli-ihmisiä! :D
Ihan hyvä idea etsiä harrastuksista seuraa itselleen. Netissä on niin helppo sanoa ei ja halkoa hiuksia ihan turhista.
Olisko jokin sellainen kurssi tai harrastus, joka on sinullekin uusi? Jotain ihan muuta. Holittomia liikunnallisia tapahtumia on liian vähän, joissa voisi tavata ihmisiä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 449101
- 785572
Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella
No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus14790Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon384044- 543543
Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella543372Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme283228- 452470
- 342012
- 2121778