Haen jotain ohjetta tilanteeseeni, ajatuksia joltain joka ymmärtäisi.
Sain kuulla juttuja kahdestakin minulle luotettavasta lähteestä siitä, että mieheni on pettänyt minua. Luultavasti kertaluonteisesti, mutta varma en siitäkään voi olla. Siis pettäminen on melkeinpä sataprosenttisen varmaa, mutta yksityiskohdista en tiedä. Asia tuntuu kauheana ahdistuksena, ymmärrän nyt miltä tuntuu kun omanarvon tunne romahtaa kerralla.
Mutta sitten. Olen vuosia sitten erehtynyt minäkin pettämään kerran. Humalan piikkiinhän ei voi pettämistä laittaa, mutta suunnitellusti en kuitenkaan. Olen kärsinyt omantunnon tuskia, mutta kuitenkin päätin tuolloin etten kerro asiasta miehelleni.
Nyt en tiedä mitä voin tehdä. MInusta tuntuu, että minulla ei ole mitään oikeutta suuttua mieheni pettämisestä, koska en itse ole ollut yhtään sen parempi, mutta silti hän loukkaa minua hirveästi. Tuntuu aivan kamalalta. Miten voisin nyt sitten syyttää häntä pettämisestä. Miten voin olla kuitenkaan asiaan puuttumatta. Eihän tällaista voi unohtaakaan jos siitä tietää. Tunnen vaan itseni aivan arvottomaksi kun olen itse tehnyt niin paskamaisesti ja ei minulla ole mitään arvoa kun miehenikin täytyy pettää minua.
Pitääkö minun vaan kärsiä hiljaa omasta ja sen lisäksi mieheni pettämisestä. En tiedä pystynkö kestämään sellaista. Ja jos en puutu asiaan niin hänhän voi vaikka jatkaa pettämistä. Osaako joku neuvoa järkevästi kun itse en pysty nyt oikein tunnekuohulta ajattelemaan mitään.
Sain kuulla juttuja kahdestakin minulle luotettavasta lähteestä siitä, että mieheni on pettänyt minua. Luultavasti kertaluonteisesti, mutta varma en siitäkään voi olla. Siis pettäminen on melkeinpä sataprosenttisen varmaa, mutta yksityiskohdista en tiedä. Asia tuntuu kauheana ahdistuksena, ymmärrän nyt miltä tuntuu kun omanarvon tunne romahtaa kerralla.
Mutta sitten. Olen vuosia sitten erehtynyt minäkin pettämään kerran. Humalan piikkiinhän ei voi pettämistä laittaa, mutta suunnitellusti en kuitenkaan. Olen kärsinyt omantunnon tuskia, mutta kuitenkin päätin tuolloin etten kerro asiasta miehelleni.
Nyt en tiedä mitä voin tehdä. MInusta tuntuu, että minulla ei ole mitään oikeutta suuttua mieheni pettämisestä, koska en itse ole ollut yhtään sen parempi, mutta silti hän loukkaa minua hirveästi. Tuntuu aivan kamalalta. Miten voisin nyt sitten syyttää häntä pettämisestä. Miten voin olla kuitenkaan asiaan puuttumatta. Eihän tällaista voi unohtaakaan jos siitä tietää. Tunnen vaan itseni aivan arvottomaksi kun olen itse tehnyt niin paskamaisesti ja ei minulla ole mitään arvoa kun miehenikin täytyy pettää minua.
Pitääkö minun vaan kärsiä hiljaa omasta ja sen lisäksi mieheni pettämisestä. En tiedä pystynkö kestämään sellaista. Ja jos en puutu asiaan niin hänhän voi vaikka jatkaa pettämistä. Osaako joku neuvoa järkevästi kun itse en pysty nyt oikein tunnekuohulta ajattelemaan mitään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Et sinä voi suuttua miehesi pettämisestä, sillä itse olet myös pettänyt kumppanisi luottamuksen, ja vielä ensin.
Turha kitistä omasta arvottomuudesta, sillä kumppanisi varmasti kokisi saman jos saisi tietää sinun petturuudesta.
Hän voi jatkaa pettämistä, niin sinäkin?
Tosin voithan ottaa asian esille ja tunnustaa oman petturuutesi aikaisemmin, ja päättää yhdessä mitä teettekään.
Mutta jos teet niin, että suutut hänen petturuudesta eikä sinulla ole omaatuntoa tunnustaa omaa petturuuttasi, niin ymmärräthän suhteenne olevan käytännössä ohi? Sillä sikamaisempaa temppua ei voi kumppanilleen tehdä, ja sinä olet yhä myös petturi joka salailee sitä, ja pelkuri jolla ei ole ymmärrystä aloittaa puhtaalta pöydältä.
No, joka tapauksessa suhteenne on erittäin pahassa kriisissä, suosittelisin nostamaan kissan pöydälle ja puhumaan KAIKKI asiat halki. Jos suhteenne kestää sen, se on jatkamisen arvoinen, jos ei, niin...
Älä kitise lutka
No kertoohan tuo kuitenkin sen totuuden että mies on hakenut jotakin suhteenne ulkopuolelta eli joku tarve hänellä on nyt olemassa mitä sinä et ehkä täytä? Onko kyseessä vain virkistysretki vai humaltuneen sähläys vai jotain muuta? Ehkä sinun pitäisi nyt pysähtyä miettimään suhteenne tilaa enemmän kuin sitä että snua on nyt petetty? Josko löytäisit jotakin korjattavaa? Onko seksielämänne ok ja tyydyttääkö se teitä molempia? Huomiodaanko riittävästi ja ennen kaikkea mitä mieltä olet siitä onko suhteenne läheinen ja asioista puhutaan? Ehkä kysyminen toiselta "kaipaatko jotakin tai oletko onnellinen minun kanssani"? voisi selvittää jotakin. Missään nimessä sinun ei pidä olla hiljaa ja kärsiä vaan sinun pitää selvittää mitä mies haluaa ja onko hän kertonut omista haluistaan sinulle? Voit myös kysyä hänelta haluaako hän jotakin muutosta suhteeseenne tai ihan suoraan haluaako hän toisen naisen?
Kannattaa puhua asia halki ja ehdottomasti käydä testeissä! Vaikka hän olisi ehkäisyä käyttäny ne ei ole 100% ja kondylooma ja hepres tarttuu ilman kondomiakin.