Olen seurustellut poikaystäväni kanssa kohta kaksi vuotta ja todennut löytäneeni varsinaisen aarteen. Hän on akateeminen, komea, hyväkäytöksinen ja saa minut joka päivä hyvälle tuulelle sosiaalisella elämänasenteellaan ja huumorintajullaan. Pystyn keskustelemaan hänen kanssaan mistä vain ja ystävänä hän merkitsee minulle erittäin paljon. Voisin sanoa jopa rakastavani häntä.
Ongelmana suhteessa on intohimon puuttuminen. Ensimäisilla kerroilla seksi tuntui laimealta ja väkinäiseltä, mutta jatkoin suhdetta toivoen tilanteen muuttuvan. Vähitellen tunteeni häntä kohtaan syvenivät ja suhde muuttui vakavaksi. Seksielämässä ei kuitenkaan tapahtunut muutosta suuntaan eikä toiseen. Tilanne saa minut päivä päivältä surullisemmaksi.
En syytä tilanteesta ketään, eikä se mitään auttaisikaan. Olen vain alkanut miettiä, kannattaako suhdetta jatkaa jos niinkin tärkeä osa-alue kuin seksi ei suhteessa toimi? Olemme puhuneet jonkin verran aiheesta, mutta hän on itse ollut erittäin tyytyväinen eikä osaa sanoa missä voisi tehdä toisin. Aikaisemmissa suhteissa en ole törmännyt vastaavanlaiseen ongelmaan, vaan päinvastoin koen olevani hyvin fyysinen ihminen, jonka on helppo nauttia seksistä.
Jos kaksi ihmistä ei sovi fyysisesti yhteen, onko heitä tarkoitettu ylipäätänsä yhteen? Mitä mieltä olette?
Ongelmana suhteessa on intohimon puuttuminen. Ensimäisilla kerroilla seksi tuntui laimealta ja väkinäiseltä, mutta jatkoin suhdetta toivoen tilanteen muuttuvan. Vähitellen tunteeni häntä kohtaan syvenivät ja suhde muuttui vakavaksi. Seksielämässä ei kuitenkaan tapahtunut muutosta suuntaan eikä toiseen. Tilanne saa minut päivä päivältä surullisemmaksi.
En syytä tilanteesta ketään, eikä se mitään auttaisikaan. Olen vain alkanut miettiä, kannattaako suhdetta jatkaa jos niinkin tärkeä osa-alue kuin seksi ei suhteessa toimi? Olemme puhuneet jonkin verran aiheesta, mutta hän on itse ollut erittäin tyytyväinen eikä osaa sanoa missä voisi tehdä toisin. Aikaisemmissa suhteissa en ole törmännyt vastaavanlaiseen ongelmaan, vaan päinvastoin koen olevani hyvin fyysinen ihminen, jonka on helppo nauttia seksistä.
Jos kaksi ihmistä ei sovi fyysisesti yhteen, onko heitä tarkoitettu ylipäätänsä yhteen? Mitä mieltä olette?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olen pahoillani, että joudun tämän sanomaan...seksi on suhteessa hyvin tärkeä. Varsinkin, jos on hyvin fyysinen, kuten itseäsi kuvailit. hyvin romanttisena haluaisin uskoa, että noin kauniisti kuvailtu suhde toimisi, mutta luulen, että se kariutuu, ellette sitten todella panosta tähän asiaan, joka sinua häiritsee. Ja sekin on tosiasia, että aika harvoin voi kemiat saada haluamalla toimimaan. Suhde voisi toimia, jos kumpikin olisitte tyytyväisiä. Eihän kaikille seksi ole yhtä tärkeää.
Eli mikä asia ei oikein toimi?Onko anatomiat erilaiset, eli toisella pieni/iso...se voi joskus häiritä aikalailla, vaikka tykkäisikin ihmisestä muuten.
Mikä tarkalleen ei ole kohdallaan?Onko niin, että odotat miehen tekevän kaiken seksissä vai oletko valmis itsekin muuttamaan tyyliä/kokeilemaan uutta?Eli oletko itse aloitekykyinen.
Onpa outoa, että miehesi tyytyy vain sanomaan, että seksielämä on hänestä hyvää!Sinun pitäisi kertoa hänelle suoraan, mikä sinusta ei ole hyvää ja miksi. Sitten asialle voisi olla tehtävissä jotakin myös hänen puoleltaan. Jos ilmaisen tyytymättömyyttä johonkin asiaan omalle miehelleni, hän ottaa kyllä vihjeestä vaarin ja tekee toisin. Suuria ongelmia ei tosin koskaan ole ollut kun kaikesta on avoimesti puhuttu.
Joskus on vaan niin, että odotukset ja todellisuus eivät osu kohdalleen, toisaalta odotusten on oltava realistisia.
Avain koko juttuun vaikuttaa kuitenkin olevan omissa sanoissasi, kirjoitat olleesi miehen kanssa kaksi vuotta ja voisitpa sanoa rakastavasi häntä!?!Kuulostaa kyllä aika epävarmalta sinun puoleltasi. Hän on sinulle kuin ystävä ja ajattelet ulkoisia avuja kuten koulutusta,sekä ulkonäköä.Onhan nekin tiettyyn pisteeseen asti tärkeitä, mutta eivät rakenna välttämättä pohjaa intohimolle.
Eli mistä tarkalleen et nauti seksissä?
Olen itse aikanaan antanut rukkaset koulutetulle, komealle, mukavalle miehelle, jolla oli kaiken lisäksi raha-asiat mallillaan, koska emme sopineet yhteen sängyssä. Sanotaanko näin, että hänen anatomiallaan ei minua tyydytetty, samoin ei otteilla. Valitettavasti näin oli, mutta olemme silti ystäviä ja seurustelemme omilla tahoillamme.
Kyllä seksi kuitenkin on niin tärkeä osa parisuhdetta, että jos se ei toimi, muuttuu suhde platoniseksi ystävyydeksi. Toki sekin on tärkeää ja ainahan seksielämä ajanmittaa saattaa ajoittain latistua, mitä kauemmin yhdessä ollaan. Mutta kuulostaa siltä, että sinun on aika miettiä haluatko olla loppu elämäsi siinä tilanteessa missä nyt olet, vai kaipaatko suurempia tunteita.
Minäkin rakastan vaimoani erittäin paljon.. mutta se seksi on aika harvinaista herkkua.
Itse ole hyvinkin aktiivinen ja omasta mielestäni ihan ok tyyppi.
Kaikki naistenlehtien vinkit hellyys...jne on kyllä kokeiltu.
"hanskaan hakkaaminenkaan" ei hirveästi kiinnosta mutta välillä sitäkin pitää harrastaa.
Välillä pitääkin puntaroida kumpiko se onkaan tärkeämpää, kysymäsi rakkaus vai seksi.
Hyvä kysymys, johon toivottavasti löydän joskus vastauksen.
Mies luulee seksielämän olevan kunnossa ja sinä taas olet toista mieltä. Miten mies voi muuttaa käyttäytymistään sängyssä, ellet puhu asioista hänelle aivan suoraan... mies ei välttämättä ymmärrä edes pieniä vihjailujasi.
Seksi on myös aina kahden ihmisen kauppa, joten sinun tulisi miettiä, että onko jotain jonka SINÄ voisit tehdä paremmin sängyssä.
Luulen ja uskon, että ongelmaanne on varmasti olemassa ratkaisu ja pystytte jatkamaan suhdettanne. Tähän ratkaisuun päästäksenne tarvitsee kummankin tehdä töitä ja eritoten puhua asioista niiden oikeilla nimillä, kaunistelematta niitä turhaan.
ne akateemiset on sellaisia...ota duunari!!!
Kun ei sytytä niin ei sytytä... ei siihen auta mitkään temput eikä konstit... Kun henkilökemiat ei mene yhteen eroottisella alueella, niin sille ei mahda mitään... Jos voit kuvitella eläväsi miehen kanssa, joka ei pysty tyydyttämään sinua seksuaalisesti, niin siitä vaan.
Omasta kokemuksesta voin sen sanoa, että ajan myötä suhde alkaa kärsimään siitä, jos ei itse saa sitä mitä haluaa. Edes pienessä määrin... :)Aluksi sitä voi ajatella, että kyllä tämä tässä menee, eikä seksi nyt ole niin tärkeä asia tai ainakaan ainoa juttu, mikä pitää suhteen pystysssä, mutta... Itselläni tuli vähitellen sellainen olo, niin kuin olisi elänyt "veljen" kanssa.. Ja se loppui sitten siihen.
Kiitos kaikille hyvistä vinkeistä. Auttoi kyllä kummasti selventämään omia ajatuksia.
Vastauksena kysymyksiin, mikä tarkalleen ottaen seksielämässämme oikeastaan mättää, en rehellisesti osaa vastata. Syynä voivat olla eriävät mieltymykset, työstressi, vaihtelunpuute tai kaikki nämä yhdessä. Aina tuntuu olevan jotain pielessä enkä osaa selittää mitä. Yhtä kaikki, seksistä puuttuu intohimo enkä usko sitä ikinä siinä olleenkaan. Se on tietysti eri asia, pystymmekö vielä sitä löytämään.
En tiedä toistaiseksi, mikä tämän suhteen tulevaisuus on, mutta aion kyllä tehdä kaikkeni, että saisimme sen vielä toimimaan. Ymmärrän, että parisuhteen eteen kannattaa tehdä työtä, keskustella ja ottaa yhteistä aikaa - tiettyyn rajaan asti. Jossain vaiheessa asioitten pitäisi toimia luontevasti ilman väkinäistä yrittämistä. Jollei niin käy, on kai pakko päästää irti.
Vaikka ei se mukavalta tunnu, kun välittää toisesta ihmisestä todella paljon.
Vaikutat todella fiksulta ihmiseltä, eiköhän asiat mene niinkuin parasta on. Toivon sinulle kaikkea hyvää elämässäsi!
mukava pieni humala päälle ja rento ilta/viikonloppu, siis ei kaatokänniä vaan niin, että mieskin rentoutuu ja ANTAKAA PALAA! Kyllä se intohimokin sieltä löytyy, jos on löytyäkseen.