Tiedättekö että on yksi tapa pysyä sinkkuna varsinkin miehenä ja se on se että ei jaksa iskeä naista tai rasittaa ajatus koska kokemukset koko toiminnasta ovat huonoja.
Eikä pelkästään omalta kohdalta vaan myös muiden.
Olen huomannut että tutustuminen naisiin on tullut yhä vaikeammaksi, mutta pitäisi vain jaksaa koska ikää on jo kolmekymmentä ja muuten menee vuosia ohi sekä mahdollisuuksia nuoriin naisiin.
Jossakin vaiheessa sitä etsi naisia ja kiinnostuksenmerkkejä tarkkaili, mutta nyt ollaan siinä pisteessä että en oikeasti tunnista voisiko nainen olla kiinnostunut vai ei vaikka avoimesti flirttailisi.
Enkä ole mikään korviaan luimisteleva otus vaan seurassa seurallinen ja aika usein minulle naiset hymyilee sekä kattelee. Tulen heidän kanssaan toimeen, mutta epävarmuus ei siis itsestäni vaan heistä, painaa.
Jonkun pitäisi lyödä todennäköisesti halolla päähän että tajuaisin että joku olisi kiinnostunut oikeasti eikä vain pelailisi sekä että tässä ei ole taas joku onnenonkija jonka motiivit suhteeseen ovat sitä ja tätä.
Tietysti jos jaksaisi iskeä naisia joka paikassa niin ehkä jotain löytyisi, mutta en koe sitä lainkaan omaksi hommaksi. Kun olen ystävällinen ja mukava naisia kohtaan niin minuakin kohdellaan yleensä samoin enkä osaa tulkita josko jotakin voisi muuten kiinnostaa. Tuskin yleensä, kun en ole mikään seksikäs ilmestys.
Onko muilla vastaavaa tapahtunut että tosiasiassa aikaisemmat huonot kokemukset tai vaikka täydellinen kokemusten puute ajaa pois vastakkaisen sukupuolen luota?
Enkä valita tässä naisista mitään, miehen roolihan se on lähestyä, en vain osaa sanoa kuka on oikeasti kiinnostunut ja kuka vain ystävällinen enkä hippaleikkejä jaksa leikkiä enää.
Eikä pelkästään omalta kohdalta vaan myös muiden.
Olen huomannut että tutustuminen naisiin on tullut yhä vaikeammaksi, mutta pitäisi vain jaksaa koska ikää on jo kolmekymmentä ja muuten menee vuosia ohi sekä mahdollisuuksia nuoriin naisiin.
Jossakin vaiheessa sitä etsi naisia ja kiinnostuksenmerkkejä tarkkaili, mutta nyt ollaan siinä pisteessä että en oikeasti tunnista voisiko nainen olla kiinnostunut vai ei vaikka avoimesti flirttailisi.
Enkä ole mikään korviaan luimisteleva otus vaan seurassa seurallinen ja aika usein minulle naiset hymyilee sekä kattelee. Tulen heidän kanssaan toimeen, mutta epävarmuus ei siis itsestäni vaan heistä, painaa.
Jonkun pitäisi lyödä todennäköisesti halolla päähän että tajuaisin että joku olisi kiinnostunut oikeasti eikä vain pelailisi sekä että tässä ei ole taas joku onnenonkija jonka motiivit suhteeseen ovat sitä ja tätä.
Tietysti jos jaksaisi iskeä naisia joka paikassa niin ehkä jotain löytyisi, mutta en koe sitä lainkaan omaksi hommaksi. Kun olen ystävällinen ja mukava naisia kohtaan niin minuakin kohdellaan yleensä samoin enkä osaa tulkita josko jotakin voisi muuten kiinnostaa. Tuskin yleensä, kun en ole mikään seksikäs ilmestys.
Onko muilla vastaavaa tapahtunut että tosiasiassa aikaisemmat huonot kokemukset tai vaikka täydellinen kokemusten puute ajaa pois vastakkaisen sukupuolen luota?
Enkä valita tässä naisista mitään, miehen roolihan se on lähestyä, en vain osaa sanoa kuka on oikeasti kiinnostunut ja kuka vain ystävällinen enkä hippaleikkejä jaksa leikkiä enää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.