Exä(t) ystävinä?

Ei se ystävyys exän kanssa oo mahdotonta. Kun ite erosin, ei syy ollut exän huonous, vaan arvojemme erilaisuus yhteiselämän keskeisissä asioissa.

Nyt jo monien vuosien ajan ollaan oltu ystävät ja monissa kolhuissa kuin sisko ja veli.

99% mahdollisuudella eksän kanssa kaveeraaminen ei ole hyvä juttu. Karkottaa myös uusia kumppaniehdokkaita pois ja aiheuttaa monesti heille turhaa ahdistusta ja joutuvat väärin kohdelluiksi tuon asian takia. Ehkä sit se 1% tapauksista toimii.

En edes halunnut olla ystävä enää exän kanssa. Yksinkertaisesti siitä ei ollut ns. mitään "hyötyä". Ei seurustelu suhteen myötä VOI olla VAIN ystävä, on siinä yleensä paljon muutakin. Sitä paitsi kun ei kiinnosta hänen tekemiset aiemminkaan niin paljon, niin en nähnyt siitä mitään iloa. Vanhat on vanhoja ja vanhat haittaa uuden paremman suhteen syntymistä, jos vatvot edellisiä.

Itselläni oli helppo päätös, kun en edes tykännyt siinä mielessä exästäni. Enkä ole sen jälkeen ollutkaan missään yhteydessä, sitä viehättävyyttä ja kauneutta minun silmissä häntä kohtaan ei ollut koskaan.

Ystävyys.. Seksiä sen pitää olla (exä ehdotti suru- ja ero seksiä hieman aiemmin prosessin ollessa päällä: oksetti ajatuskin :) Kieltäydyin koska olin jo sopinut kauniimman naisen kanssa samaa aiemmin päivällä).

Ystävyydestä exän kanssa ei tule varmaankaan kuin paha mieli, JOS on tunteita. Ellei ole, niin aivan yksi hailee sille :)

Sanonnan kuullut, että ystävyys voi muuttua rakkaudeksi, mutta rakkaus ei koskaan ystävyydeksi.

Edellinen on oikeassa. Miksi olla ystävä eksän kun se asetelma on aina se, että olet tärkeä, MUTTA et ole riittävän tärkeä, olet vajaa ja vaillinainen jotenkin. Ex-suhteesta voi jäädä puutteellinen ja huono kokemus itsestä, jota ei paikkaa mikään ja siitä lähtökohdasta ei ystävyyttä ole eikä tule. Jotkut eksät oikein haluaakin jatkaa sitä asetelmaa ja kokee itsensä jotenkin paremmaksi ihmiseksi sitä kautta et voi dissata toista, mut yrittää samalla määritellä ja sanella tämän paikkaa omassa elämässään tahtomalla ystävyyttä, joka ei tule koskaan olemaan tasaveroista tai tasapuolista tai arvostavista lähtökohdista olevaa sen jälkeen, jos on rakastunut ja toinen dissaa, ettei toinen kyllä ihmisenä sitten lopulta kelpaa.

Kukapa haluaa olla se ihminen, joka toisen nähdessään aina muistaa oman huonoutensa ja kelpaamattomuutensa miehenä tai naisena. Eksä on kävelevä huutomerkki niistä vioista, mitä itsessä on hänen silmissään. Eksä ei ymmärrä sitä, että eksän olemassaolo tarkoittaa toiselle omaa kokemusta itsestä, joka on aina riman alta. Eksä voi olla kävelevä trauma.

Ja mitä ********** eksiä vois vähempää kiinnostaa entiset! Entiset on entisiä siitä syystä, et niistä on tarkoitus päästäkin eroon. Täytyy hurtata pahasti, jos kuvittelee, että eksistä tulee jotakin lämpimiä ihmissuhteita tai että niihin olis vielä jotakin halua. Onko se jotain vallanhalua, että voi aina kokea esimerkiks ylemmyyttä siitä, että voi itselleen vakuutella, ettei toista ihmissuhteeseen kelpuuta, mutta sitten vilttiketjuun huvin vuoksi?

En jaksa uskoa, että eksän kanssa olisi oikeaa ystävyyttä. Parisuhdehan perustuu pitkälti ystävyyteen ja jos silloin ei olla onnistuttu, niin onnistutaanko sen jälkeenkään.. Useimmiten jommalle kummalle tai molemmille on kuitenkin parisuhteen päättyminen ollut pettymys ja luottamus toiseen on kärsinyt.

Ystävän kanssa pystyy jakamaan kaikki asiat, mutta menisitkö itse puhumaan eksällesi uusista suhdekuvioista tai ihastumisista? Luulen, ettei kovinkaan moni tätä tekisi.
Itse ole entisen avomieheni kanssa väleissä, toisinaan soitellaan kuulumisia ja ollaan kahvillakin käyty. En hänelle kuitenkaan halua kertoa uudesta miehestäni, eikä hänkään naiskuvioistaan juttele. Meillä on näistä asioista sanaton sopimus, ettei puhuta. Muutoin jutellaan yhteisten kavereiden kuulumisia ja maailman menoa, työasioita ja sukulaisia. Joskus hän on autttanut minua autoremontissa ja minä olen avustanut häntä kodinhoidollisissa kysymyksissä.