Impotenssi ja psyyke

Ymmärrän sinua. Jospa lopulta olette ystäviä, eroatte ystävinä ja tuette toisianne tältä pohjalta. Hänelle täydellinen match olisi joku 40 - 60-vuotias nainen, joka ei enää halua seksiä (aviomiehet ovat raportoineet runsaista esiintymistä näillä palstoilla). Etsi viriili seuraaja.
Olen silloin tälläin vuosien ajan ollut kirjeenvaihdossa oman makuni mukaan todella tasokkaan, siis komean ja äärimmäisen älykkään miehen kanssa tuolla treffien puolella. Olen vuosia jahkaillut tapaamista, ja ajatellut että ehkä en ole tarpeeksi hurmaava hänelle. No tuota hän vuosi sitten kertoili kuulumisinaan olleensa leikkauksessa, jonka seurauksena kalu ei seiso normaalisti. Silti toiveikkaana on hän nettideiteissä mukana.
Mutta tuohon tyssäsi kiinnostukseni, lähinnä sääliä tuntien häntä ajattelen. Persoonana voisin livessä häneen helpostikin ihastua, ehkä kovastikin. Mutta sydäntäni riipii ajatus vaikkapa vieressä nukkumisesta tietäen, että siinä komea miehekäs mies on, eikä kuitenkaan ole, siinä mikelessä kuin tarvitsisin. Inhoan suuseksiä itselleni, by the way.. Parempi kun ei nähdäkään koskaan, eikö?

Tietysti parisuhteessa saa muutakin sisältöä elämäänsä kuin sen seksin. Siltä pohjalta varmasti jäät paitsi joistakin hyvistä asioista. Harmittaa kannaltasi se, että olet epäröinyt omaa viehättävyyttäsi. Voit uskoa, että erektiohäiriöisen miehen naisystävänä sitä väkisinkin kokee itsensä rumaksi. Ja kun lukee ja kuulee kaikkialta sitä, miten miehet niin kovin haluavat naisia.

En kehottaisi 1,5v nuorempaa itseäni enää tähän jäämään jos hänelle jotain sanoa voisin. Älä sääli tuota miestä. Hänellä voi olla monin tavoin tosi kiva elämä. Ja itsellesikin sääli on inhottava tunne. Olen tarkkaan koittanut olla siitä erossa, koska miesystäväni on myös monelta suunnalta ajatellen kyllä sangen positiivinen tapaus. Totuus kuitenkin on, että hän ei varmasti olisi ollut vapaana tälle omalle toiselle kierrokselleni ilman tätä händikäppiä.

Miten karu tämä maailma on. Miten riippuvainen ja tarvitseva itsekin on ja miten vaikea se on hyväksyä: Kyllä, seksi O N minulle naisena elintärkeää. Ja kyllä minä paljon mietin sitä, minkä tähden niin usein pariskunnista toinen on viriili ja toinen ei. Paljolta säästyisimme, jos tässä parien valikoitumisessa olisi jotain järkeä.

Fantasiat ja todellisuus?

Parikymppisenä ensimmäinen yhdyntä oli hankaluuksien takana.
Vanhempieni puritaanisen kodin pelottelemana säikyin kaikkea.
Ensimmäinen kerta laukaisi ne estot.

Vakiintuneessa suhteessa vaimoni passiivinen rooli alkoi vuosien mittaan häiritsemään.
Hän oli kyllä aina valmis lyhyenkin esileikin jälkeen mutta hilajlleen minua alkoi kismittämään että täytyykö minun huolehtia aina aloitteesta ja kaikesta.

Oma mielikuvitukseni askarteli bondage-fantasioiden suunnalla.

Ryhdyimme hiljalleen toteuttamaan niitä ja vaimo oli myönteisesti mukana totuttuaan ajatukseen.
Aktiiviseen rooliin sain vaimoni vasta vuosien jälkeen.

Vuodatuksellani haluan sanoa, että oletteko puhuneet asiasta?
Onko fantasioita joista on vaikea puhua? En tarkoita pelkästään BD:ä vaan mitä tahansa muutakin.

Sivullisen on mahdotonta arvioida asiaa henkilöitä ja rooleja tuntematta.

Nyt, vuosien painaessa 70kpl:n massalla tarvitsen vaimon melkoisen aktiivista otetta.
Ainakin kivesten käsittelyä ja usein myöskin kivesten ja siittimen sitomista ohuella nyörillä.

Olemme edenneet hiljalleen mutta aina suotuisaan suuntaan.

seksi ei ole tärkeää ollenkaan.Ihme että parisuhteet päättyy sen puutteeseen.Ei ole siis kyse rakkaudesta.

Kuin parisuhteen perusasiat ovat kunnossa niin seksikin sujuu terveiden ihmisten kesken. Ja sujuu useammassakin muodossa vaikka teveys ei olisikaan kehuttava.

Miehen avautuminen ja naisen aloitteellisuus ovat avuksi.

Olkaa ny vaan vittu sinkkuja...typerää olla tuollaisten aivoköyhien vaatimusten kohteena ja arvioinnin kohteena.Ihana vapaus koittaa kun ootte vaan sinkkuna ja saatte haistattaa pitkät kaiken maailman vaatimuksille.Idiootit alistuu parisuhteeseen.

Olen elänyt samankaltaisessa tilanteessa reilu 3 vuotta. Mies on reilu 30 v., ollut aiemmin naimisssa, suhde loppui ilm. seksin puutteeseen.

Pari kertaa yritetty yhdyntää, mutta miehelle tulee aina joku tekosyy keskenkaiken.
Saa erektion hyväilemällä, mutta seisokki ei kestä. Laskee vaikka täydestä toiminnasta kun yritän saada elintä sisälleni. Asiasta ei voi keskustella, koska siitä tulee aina riita. Ainoa selitys mitä on saanut on se, että hän pelkää kipua. Olen odottanut, että aika auttaisi tilanteeseen, mutta se taitaa olla turha toive.

Tuntuu kun olisin ottamassa miestä väkisin kun ehdotan esim. että hän hyväilisi minua.
Hän ei myöskää tunnu ymmärtävän mikä tuntuu mielestäni hyvältä, vaikka olen kertonut ja näyttänyt sen monta kertaa. Tekee aina juttuja joista joku toinen nainen (ilmeisesti ex-vaimo) on pitänyt.
En halua miestä enää, hänen kosketuksensa ällöttää minua ja tunnen itseni rumaksi/vastenmieliseksi.

Mies ei edes helli minua, ei suutele tai halaa kuin "pakon edessä". Viettää vapaa-aikansa tuijottaen telkkaria, pelaten pleikkarilla tai tabletilla.

Aion pettää heti kun löydän miehen joka ymmärtää tilanteeni, ei moralisoi ja pitää minua haluttavana.

Joudun käyttämään viagraa sairauden jälkiseurauksena, ja ihmettelen kovasti pitääkö tarina paikkaansa? Jos ei miehellä mitään hormonivajausta tai elimellistä vikaa ole, niin kyllä viagralla seisoo vaikka olisi hieman väsyäkin ilmassa. Seisoo vaikka nukkuessa (kuten usein tekeekin).

Olisi varmaan syytä tutkia muut mahdolliset sairaudet, jotka vaikuttvat erektioon. Erektiovaikeudet kun voivat ennakoida mm.sydänsairauksia, ja vaikka mitä muuta vaivaa.

Seksi on parisuhteen liima sanotaan. Saattaa toimia ilmankin?
Itse olen 50 vuotias mies, erektion heikkenemistä alkoi ilmetä avioeroni jälkeen noin pari vuotta sitten.
Nyt uudessa suhteessa seksiä on melko usein, sanoisin jopa runsain mitoin.
Olemme estoton pari ja puhumme avoimesti asioista.
Käytän usein viagraa, viime aikoina olen onnistunut pääsemään ruutulipulle jo ilmankin mikä on lisännyt itsevarmuutta. Luulen että ainakin osasyy on henkisellä puolella.
Olen käyttänyt myös metallista penisrengasta, sen avulla saavutan jylhän erektion ja intensiivisen orgasmin.
Avioeroni jälkeen olen ollut kahdessa pidemmässä suhteessa, muutamia seksisuhteitakin on ollut.
Yksi asia on tällä taipaleella ollut merkittävää, nimittäin naisystävieni positiivinen ja optimistinen suhtautuminen pikku veijarin hätätilaan.
Nuo kannustavat ja lohduttavat sanat, upea empaattinen tuki ovat tehneet minusta paremman ihmisen, paremman miehen kumppanilleni ja arvostan näitä naisia todella korkealle.
Nykyisin jos homma tyssää, suhtaudumme asiaan huumorilla ja optimistisesti, pikkuveijarilla on väsy ja vapaapäivä, huomenna sitten uudella innolla.
Usein jo vartin huili ja hyväilyt riittää saamaan uuden innon ja päästään taas pikkukaverin kanssa ohjastushommiin.

Minä tohdin väittää, että oma ja kumppanin fiksu ja estoton lähestyminen aiheeseen parantaa erektion ohessa niin seksielämää kuin parisuhdettakin, saati sitten terveyttä.
Hyvää kesää kaikille ja kosketelkaa toisianne.

Kummallista miten itsekästä seksi pohjimmiltaan onkaan, vaikka toisin puhutaan. Tässäkin ketjussa taisi liki jokainen laittaa omat tarpeensa etusijalle. Rakkaus lienee eri asia, se taitaa kestää melkoisia toiminnallisia katkoksia, jopa pysyviäkin .

oon nelikymppinen impotentti mies ja tyydyn kohtalooni hyvin.En ole surullinen vaan tajuan että kohti hiipumista tässä ollaan menossa.Jätin vaimoni kun en jaksanut enää kuunnella hänen surkutteluaan impotenssistani.7 vuotta olen jo ollut ilman seksiä ja siis hyvin menee,ei sellasta osaa enää kaivata johon ei kykene,se tuottaisi minulle vaan epäonnistumisen tunteita kerta toisensa jälkeen.Seksi kuuluu nuoruuteen mutta sitte se alkaa hiipumaan ja loppuu,yrittäkää pärjätä ikääntymisen kanssa,asenne ratkaisee :)

On paljon tapoja tyydyttää nainen, vaikka olisikin impotentti. Se mitä on korvien välissä ratkaisee.

Ilmeisesti vähän sama, kun kokemukseni lihavan naisen kanssa yhdessäolosta. Se ei ole vaan se liika liha, vaan myös mitä se ylipainoisuus on tehnyt korvien välissä.

Ylläri että ku joku impotenssista huolimatta ilmoittaa olevansa onnellinen ilman naista nin sehän ei käy narsistinaisille,yhyy :

ämmää kun vähä mätkäsee ja iskee mololla otsaan ni johan alkaa seisomaan!

Lapsellisia kakaroita olette kaikki.

Kyllä elämä vielä opettaa.

Ei keski-ikäinen testovajeissaan okeva mies enää pillua halua,sen elämä teille opettaa nuoret miehet.

Kamalaa jos ei muna seiso. Kyllähän sitä naisen pitää kullia saada säännöllisesti.

Hauska lukea näitä vuodatuksia, ne kertovat monesta eri ongelmasta joista myös tuo "hetkellinen impotenssi" voi olla seurauksena. En sano etteikö oikeaa impotenssia voisi esiintyä mutta usein seisokkivaikeudet tulevat pään sisältä eikä ole mitään fysiologista ongelmaa siihen etteikö seisoisi. Mies on ihminen siinä missä naisetkin. Kaikki on asenteesta kiinni, siitä mihin me oikeasti uskomme ennakkoluuloissamme ja todellisuudessa.
Totta on myös se miten miehen penis voi seisoa jollekin toiselle naiselle mutta ei sille jolle sen tulisi seistä. Tuo jo osoittaa kuinka rajoittunutta elämää me ihmiset vietämme?
Naiset joilla on seksuaalisia haluja voisivat olla ihan onnellisia jos mies osaisi tuottaa heille seksuaalista hyvää ilman yhdyntää? Moni nainen elää Suomessa ihan omin sormin ja sen dildon varassa ihan onnellista elämää. Joskus se dildo voi kyllä olla niin suuri ettei normaalia miestä enää paneta sen näkemisen jälkeen vaikka ei olisi omannut potenssiongelmia ennen sen näkemistä:)

Kokemukseni mukaan jos naisesta tykkää niin miksi mies ei voisi tuottaa hänelle uusia seksuaalisia fantasioita ilman että seisoo? Mikäs tuon estää? Usein kuitenkin naiset saavat sitä seksuaalista nautintoa suuseksistä ja se vain vaatisi naiselta avautumisen ettei estä orgasmin tulemista ilman "normaalia panoa". Kaikki taitaa olla ihmisten aivoista kiinni ja te takerrutte johonkin piiperrykseen kaiken avaruuden keskellä?