Menetin kaverini

Kiitos vastauksestasi! Aika lailla samalta kuulostaa nuo sun kokemukset kuin tuo minun tilanne… Uskomattoman epäreilua tämä, miten voi olettaa että toinen osaa vaan lukea ajatuksia. Jos haluaa jonkun kanssa enemmän kuin ystävyyttä niin pitäis sen verran pystyä rohkaistumaan että jotenkin tuo sen ilmi… Vaikeaa se varmaan olisi, mutta onko sitten muka kivempaa kun huomaakin jääneensä yksin… Mun nykyinen poikaystävä tarttui härkää sarvista ja kertoi tunteistaan, ja onneksi kertoi koska ei siitäkään muuten olisi mitään tullut.

Kaveritkin voisi vähän miettiä mitä sanovat ja ajattelevat, ovat kuitenkin tunteneet mut kauan, ja silti kuvittelevat että voisin leikkiä jonkun tunteilla noin julmasti… Mutta minkäs teet nyt enää tässä vaiheessa kun kaikki on jo pilalla. Haluaisin kovasti puhua asiasta heille, mutta pelkään ettei mua uskota :/ Tai jos uskotaankin niin vihaisia siitä silti ollaan että mä olen tällaisen tilanteen aiheuttanut, vaikkakin tietämättäni. Olen kyllä varovasti yrittänyt vihjailla että EN ole tahallani tätä tehnyt, mutta vastaanotto on silti ollut jokseenkin jäätävä. Mutta juuri tuota pelkään mitä sinulle on käynyt, että hyvät muistot jää ystävyydestä mutta itse ystävyyttä ei saa koskaan takaisin. En tahdo pelkkiä muistoja, tahdon asiat ennalleen. Tahdon ystäväni takaisin.

tipsutin kirjoitti:

Kiitos vastauksestasi! Aika lailla samalta kuulostaa nuo sun kokemukset kuin tuo minun tilanne… Uskomattoman epäreilua tämä, miten voi olettaa että toinen osaa vaan lukea ajatuksia. Jos haluaa jonkun kanssa enemmän kuin ystävyyttä niin pitäis sen verran pystyä rohkaistumaan että jotenkin tuo sen ilmi… Vaikeaa se varmaan olisi, mutta onko sitten muka kivempaa kun huomaakin jääneensä yksin… Mun nykyinen poikaystävä tarttui härkää sarvista ja kertoi tunteistaan, ja onneksi kertoi koska ei siitäkään muuten olisi mitään tullut.

Kaveritkin voisi vähän miettiä mitä sanovat ja ajattelevat, ovat kuitenkin tunteneet mut kauan, ja silti kuvittelevat että voisin leikkiä jonkun tunteilla noin julmasti… Mutta minkäs teet nyt enää tässä vaiheessa kun kaikki on jo pilalla. Haluaisin kovasti puhua asiasta heille, mutta pelkään ettei mua uskota :/ Tai jos uskotaankin niin vihaisia siitä silti ollaan että mä olen tällaisen tilanteen aiheuttanut, vaikkakin tietämättäni. Olen kyllä varovasti yrittänyt vihjailla että EN ole tahallani tätä tehnyt, mutta vastaanotto on silti ollut jokseenkin jäätävä. Mutta juuri tuota pelkään mitä sinulle on käynyt, että hyvät muistot jää ystävyydestä mutta itse ystävyyttä ei saa koskaan takaisin. En tahdo pelkkiä muistoja, tahdon asiat ennalleen. Tahdon ystäväni takaisin.

Lue lisää

Antti, yliopistonlehtori, sanoi nauttivansa siitä että häntä hierottiin, ja väitti että minäkin nautin, ja kutsui sitä toimitusta jopa orgioiksi vaikka hänellä toki oli vaatteet päällä ja lyhyet korishousut. Useimmiten hieroin häntä jossakin kisahallin looshissa tai hänen äitinsä sängyssä. Kerran hän pyysi leikillään hieromaan persettään.

Käytiin usein myös kisistreenien ohella syömässä stadissa kebabravintoloissa jonka lystin hän tosin itse maksoi omalta osaltaan mutta sitten ostin hänelle kaikenlaista muuta muistaakseni noin 350 markan edestä kuten vitamiineja ja kirjoja ym. kuten carpe diem, tartu hetkeen ja hän ehdotti että mentäisiin yhdessä yliopistoon lukemaan latinaa.

Antti myös sanoi että olen hänen esikuvansa. Minun valmennuksessa hän sai ensimmäistä kertaa sata kiloa penkistä. Meillä oli usein sellaista pientä nahjaustakin ja otettiin välillä yhteen mistä lie tuohtuneena. Mutta sitten hän saattoi halia sanoen rakastavansa minua. Kerran hän painoi minut lattiaan, meni selän päälle istumaan ja leipoi hikisillä sukillaan naamaani ja kehtasi väittää että nautin tuosta pahoinpitelystä.

Kerran kun hän oli meillä käymässä hän meni makaamaan minun sänkyyni ja soittaessani stereoilla klassista musiikkia hän ensin tunki jalkansa verkkareideni perspuolelle ja veti miltei housuni kinttuihin johon vastasin nappaamalla jalasta kiinni ja sanomalla että nyt laitetaan se jalka kuriin. Sen jälkeen kun soitin erästä Schubertin kuorokohtausta oopp. Alfonso und Estrella hän alkoi hytkymään ja heiluttelemaan jalkojaan musiikin tahdissa.

Antin kanssa oli tapana pelata myös nyrkkeilypeliä tai formulaa minun tuomalla pleikkarillani jossakin heidän kellarin kalustetussa varastohuoneessaan Koroistentiellä tai sitten meidän olohuoneessa tunnelitiellä Haagassa ja meistä oli sangen huvittavaa kun pelissä nyrkkeilykehää kiersi ennen jokaista erää vähäpukeinen nainen vihellysten saattelemana tökkiessämme toisiamme nenään tai sitten kun hänen äitinsä ei ollut kotona valvoimme ja pelasimme pitkälle aamuyöhön saakka jonka jälkeen otin tirsat Antin sohvalla ennen kuin tallustelin Mannerheimintietä pitkin kotiin kun bussit eivät vielä siihen aikaan aamuyöstä kulkeneet.

Antilla oli sellainen pieni nukke jota hän kutsui Läskiksi ja jota me ammuimme leikkipyssyllä. Antin Ninon antama lempinimihän oli Läskivaras. Kerran kun Antilla oli korispelissä saatu puujalka eikä hän päässyt kivuiltaan itse kauppaan hän soitti minulle jotta kävisin kaupassa hänen puolestaan ostamassa mitä tarvitsee ja avulias kun oli tein työtä käskettyä ja sitten kun kävin hakemassa hänelle vessapaperia kadun toisella puolella sijainneesta kioskista hän huusi ikkunasta minulle "hullu, hullu" kun kiersin suojatien kautta enkä kävellyt suoraan tien poikki. Kehotin Anttia hoitamaan puujalkaansa ts. kivuliasta mustelmaansa jalassaan tekemällä jalkakyykkyä josta kokemukseni mukaan se saattaisi tulla parempaan kuntoon mutta se pahenikin kyykätessä. Treenatessamme punttia Antti kerran tuohtui kun en hänen mielestään jelppinyt häntä tarpeeksi hänen tehdessä penkkiä ja kuristi minua sitten kaulasta kuulahäkkiä vasten. Kerran treenattiin Antin kanssa mattopainia kisahallin Golf-nurkkauksessa ja hän onnistui vyöryttämään minut mutta pystypainissa minä olin vahvempi. Kerran kun Antti ja Nino oli Myyrmäessä katsomassa erästä koripallo ottelua tai niin ainakin oletin kun hesarista sen urheilutapahtuman katsoin ja päättelin että he tulevat sieltä junalla johonkin tiettyyn aikaan kun ottelu päättyy. Sitten menin vastaan "kytikselle" rautatieaseman kupeeseen odottamaan kaveruksia ja sieltähän herrat sitten saapuivatkin junalla ja jatkoimme vähän matkaa Ninon kanssa, tapaus josta sain myöhemmin kuulla kunniani.

Mikä tuntuu huvittavalta niin Antilla oli tapana myös tokaista että "mä osaan olla pehmeä mutta mä osaan olla myös kova". Kutsuin Anttia kerran myös Kisumisuksi kun oltiin menossa kisiksestä sporalla stadiin jonka jälkeen hän naukui kuin kissa. Sporassa ja lasipalatsissa kun lähetimme tuon tuosta Ninolle sähköpostia Los Angelesiin hänellä oli tapana istua olkapääni päällä tai sitten joskus bussissa nojata olkapäätäni vasten kuten minäkin tein joskus. Kerran kun kävelimme heille päin hän otti minua kädestä kiinni ja sanoin "ystävä". Hän kutsui minua yhdeksi parhaimmista.
Tuntuu myös huvittavalta kun aikoinaan hengailtuamme Antin kanssa hän pyysi minua olemaan soittelematta hänelle turhan takia ellei ole joku hätä. Sitten kun olin soittanut hänelle hän kysyi onko sulla pissa vai kakkahätä? Sitten kerran kun menin Antin luona ollessani vessaan pissalle hän kurkki oven raosta niin etten melkein saanut tehdä rauhassa tarpeitani.

Anonyymi kirjoitti:

Antti, yliopistonlehtori, sanoi nauttivansa siitä että häntä hierottiin, ja väitti että minäkin nautin, ja kutsui sitä toimitusta jopa orgioiksi vaikka hänellä toki oli vaatteet päällä ja lyhyet korishousut. Useimmiten hieroin häntä jossakin kisahallin looshissa tai hänen äitinsä sängyssä. Kerran hän pyysi leikillään hieromaan persettään.

Käytiin usein myös kisistreenien ohella syömässä stadissa kebabravintoloissa jonka lystin hän tosin itse maksoi omalta osaltaan mutta sitten ostin hänelle kaikenlaista muuta muistaakseni noin 350 markan edestä kuten vitamiineja ja kirjoja ym. kuten carpe diem, tartu hetkeen ja hän ehdotti että mentäisiin yhdessä yliopistoon lukemaan latinaa.

Antti myös sanoi että olen hänen esikuvansa. Minun valmennuksessa hän sai ensimmäistä kertaa sata kiloa penkistä. Meillä oli usein sellaista pientä nahjaustakin ja otettiin välillä yhteen mistä lie tuohtuneena. Mutta sitten hän saattoi halia sanoen rakastavansa minua. Kerran hän painoi minut lattiaan, meni selän päälle istumaan ja leipoi hikisillä sukillaan naamaani ja kehtasi väittää että nautin tuosta pahoinpitelystä.

Kerran kun hän oli meillä käymässä hän meni makaamaan minun sänkyyni ja soittaessani stereoilla klassista musiikkia hän ensin tunki jalkansa verkkareideni perspuolelle ja veti miltei housuni kinttuihin johon vastasin nappaamalla jalasta kiinni ja sanomalla että nyt laitetaan se jalka kuriin. Sen jälkeen kun soitin erästä Schubertin kuorokohtausta oopp. Alfonso und Estrella hän alkoi hytkymään ja heiluttelemaan jalkojaan musiikin tahdissa.

Antin kanssa oli tapana pelata myös nyrkkeilypeliä tai formulaa minun tuomalla pleikkarillani jossakin heidän kellarin kalustetussa varastohuoneessaan Koroistentiellä tai sitten meidän olohuoneessa tunnelitiellä Haagassa ja meistä oli sangen huvittavaa kun pelissä nyrkkeilykehää kiersi ennen jokaista erää vähäpukeinen nainen vihellysten saattelemana tökkiessämme toisiamme nenään tai sitten kun hänen äitinsä ei ollut kotona valvoimme ja pelasimme pitkälle aamuyöhön saakka jonka jälkeen otin tirsat Antin sohvalla ennen kuin tallustelin Mannerheimintietä pitkin kotiin kun bussit eivät vielä siihen aikaan aamuyöstä kulkeneet.

Antilla oli sellainen pieni nukke jota hän kutsui Läskiksi ja jota me ammuimme leikkipyssyllä. Antin Ninon antama lempinimihän oli Läskivaras. Kerran kun Antilla oli korispelissä saatu puujalka eikä hän päässyt kivuiltaan itse kauppaan hän soitti minulle jotta kävisin kaupassa hänen puolestaan ostamassa mitä tarvitsee ja avulias kun oli tein työtä käskettyä ja sitten kun kävin hakemassa hänelle vessapaperia kadun toisella puolella sijainneesta kioskista hän huusi ikkunasta minulle "hullu, hullu" kun kiersin suojatien kautta enkä kävellyt suoraan tien poikki. Kehotin Anttia hoitamaan puujalkaansa ts. kivuliasta mustelmaansa jalassaan tekemällä jalkakyykkyä josta kokemukseni mukaan se saattaisi tulla parempaan kuntoon mutta se pahenikin kyykätessä. Treenatessamme punttia Antti kerran tuohtui kun en hänen mielestään jelppinyt häntä tarpeeksi hänen tehdessä penkkiä ja kuristi minua sitten kaulasta kuulahäkkiä vasten. Kerran treenattiin Antin kanssa mattopainia kisahallin Golf-nurkkauksessa ja hän onnistui vyöryttämään minut mutta pystypainissa minä olin vahvempi. Kerran kun Antti ja Nino oli Myyrmäessä katsomassa erästä koripallo ottelua tai niin ainakin oletin kun hesarista sen urheilutapahtuman katsoin ja päättelin että he tulevat sieltä junalla johonkin tiettyyn aikaan kun ottelu päättyy. Sitten menin vastaan "kytikselle" rautatieaseman kupeeseen odottamaan kaveruksia ja sieltähän herrat sitten saapuivatkin junalla ja jatkoimme vähän matkaa Ninon kanssa, tapaus josta sain myöhemmin kuulla kunniani.

Mikä tuntuu huvittavalta niin Antilla oli tapana myös tokaista että "mä osaan olla pehmeä mutta mä osaan olla myös kova". Kutsuin Anttia kerran myös Kisumisuksi kun oltiin menossa kisiksestä sporalla stadiin jonka jälkeen hän naukui kuin kissa. Sporassa ja lasipalatsissa kun lähetimme tuon tuosta Ninolle sähköpostia Los Angelesiin hänellä oli tapana istua olkapääni päällä tai sitten joskus bussissa nojata olkapäätäni vasten kuten minäkin tein joskus. Kerran kun kävelimme heille päin hän otti minua kädestä kiinni ja sanoin "ystävä". Hän kutsui minua yhdeksi parhaimmista.
Tuntuu myös huvittavalta kun aikoinaan hengailtuamme Antin kanssa hän pyysi minua olemaan soittelematta hänelle turhan takia ellei ole joku hätä. Sitten kun olin soittanut hänelle hän kysyi onko sulla pissa vai kakkahätä? Sitten kerran kun menin Antin luona ollessani vessaan pissalle hän kurkki oven raosta niin etten melkein saanut tehdä rauhassa tarpeitani.

Lue lisää

Sellaisen kirjailija-tai runoilijasukua olevan Maneksi sanotun Maunu-nimisen sykki-panttereissa pelanneen jätkän kanssa kerran treenattiin korista joka nyt on jo nimitetty erään media-alan yrityksen suomen myynnin johtoon ja johtoryhmän jäseneksi ja kerran kun oltiin Lassilassa korista heittelemässä istuttiin juttelemaan ja kysyin Maunulta eiks ole hienoa kun teillä on niin iso asunto kun hänen faijansa oli joku insinööri ja omisti tehtaan ranskassa ja Maunu sitten vastasi että vähän sä olet pälli jätkä, pitäisköhän mun ollenkaan olla sun kanssa. Tämän episodin seurauksena meillä meni vähitellen välit poikki. Kerran voitin Maunun koriksessa yks vastaan yks pelissä kisahallissa niin hän alkoi hyppimään silmille ja haukkumaan minua kaljuksi äijäksi vaikken ole lainkaan kalju. Kerran hän tosin pyysi anteeksi kisahallissa kun hän oli malmilla pelatessamme alkanut riehumaan heitellen kiusallaan koripalloani ympäri hallin katsomoa. Harmittaa tosin kun malmin palloiluhallissa pelatessamme johdin häntä erään kerran selvästi mutta sitten kuitenkin hävisin pelin. Myöhemmin kun hän pelasi kisiksessä korista Antin kanssa hän pyysi minua pelaamaan kanssaan mutta kieltäydyin kunniasta. Edellisen kerran kun näin Maunun hän pelasi pingistä erään kaverinsa kanssa ja sitten kun he lähtivät kisiksestä nappasin kiusoitellen Maunun pipon mutta annoin sen sitten kuitenkin hänelle takaisin. Hän on nyt noin 34 ikäinen johtaja.