Kuinka monelle teistä eronneista paljastui eron jälkeen totuus eroon johtaneista syistä, ja tässä tapauksessa nimenomaan rinnakkaissuhteesta?
Toki rinnakkaissuhde usein vaan vauhdittaa eropäätöstä, mutta kun kumppani erohaluistaan puhuessaan mainitsee vain halunsa olla yksin tai kaataa eron omaan niskaasi, niin eihän siinä koko totuus mitenkään ole pöydällä?
Jos eron vauhdittajaki paljastui toinen varteenotettava kumppani, milloin totuus teille paljastui? Saitteko koskaan koko tarinaa puolisoltanne, vai kuulitteko muualta, ja kasasitte sitten oman palapelinne?
Toki rinnakkaissuhde usein vaan vauhdittaa eropäätöstä, mutta kun kumppani erohaluistaan puhuessaan mainitsee vain halunsa olla yksin tai kaataa eron omaan niskaasi, niin eihän siinä koko totuus mitenkään ole pöydällä?
Jos eron vauhdittajaki paljastui toinen varteenotettava kumppani, milloin totuus teille paljastui? Saitteko koskaan koko tarinaa puolisoltanne, vai kuulitteko muualta, ja kasasitte sitten oman palapelinne?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Toki jätetty tuntee tarvettta ymmärtää syyt ja ja miksi näin kävi.. hakea todistetta, ettei kaikki vika olekaan itsessä ja omassa parisuhteessa.
Mutta mitä syillä on loppujen lopuksi väliä? Jos toinen ei tahtonut juuri sinun kanssasi jatkaa, se riittää syyksi. Ja jos toinen on muuttunut halujaan myöten, miksi sellaisen kanssa pitäisi enää jatkaa?
Jotta voi analysoida oman suhteensa päättymisen syyt, olisi kiva tietää muutakin, kun sitä puolivillaista sontaa, mitä kuulla sai.
Kun kerran on toiselta jatkuvasti kysytty onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolen, ja haluaako mennä menojaan olisi reilua sitten sanoa, jos kerran kutittelee muualla. Itse olisin kestänyt totuuden, mutta päin naamaa valehtelu tuntuu ikävältä siksi, että koko suhteen joutuu kyseenalaistamaan siinä kohtaa, myös ne menneet hyvät asiat.
Varsinkin kun itseltäni vaadittiin jatkuvasti rehellisyyttä, ja ex-puolisoni oli sairaalloisuuteen asti mustasukkainen.
Ja ei, ei sellaisen kanssa pidäkään jatkaa, mutta eteenpäin täytyisi päästä korjaten syntyneet vauriot ettei kanna edellisen suhteen likasankoa eteenpäin.
En keksi eroon kovin montaa syytä. Syistä tärkeimmät on
a) kumppani ei rakasta
b) itse ei rakasta
c) kumpikaan ei rakasta
Mitä analysoitavaa niissä on?
Jos paljastuu, että joku vaatii toiselta rehellisyyttä, mutta ei itseltä, niin mitä siinäkään on analysoitavaa? Niin vaan voi käydä ja käykin usein. No, ehkä voisi miettiä omalta osaltaan miksi toinen vaatii rehellisyyttä... siinä on usein jotain takana. Eri asia jos sanoo arvostavansa rehellisyyttä.
Analysointi on siinä, että pitkässä suhteessa rakkaus on paljon myös tahtomista. Väistämättä tulee tilanteita, joissa pelkällä romanttisen rakkauden voimalla ei voi mennä. Syitä on lukuisia, toisilla pikkulapsivaihe, arkeen puutuminen, jatkuvat työpaineet yms.
Mikäli ei halua panostaa suhteeseen enää, niin sehän on ihan fain, mutta olisi sitten reilua kertoa jos kerran on tällaiseen tulokseen tullut. Eikä jauhaa jotain paikkaansa pitämätöntä soopaa. Ero kun ei ole vaan sitä, että lähtee ovesta, eikä koskaan tule takaisin. Ositukset, paperit yms on pakko hoitaa, ja harvapa näitä haluaa tehdä ensisijaisesti lakimiehen välityksellä jollei nyt itse satu olemaan sellainen.
Liitto ei ole pelkästään omasta panostuksesta kiinni. Romanttisen rakkauden voimalla ei tosiaan aina mennä eteenpäin. Mutta pelkkä tahto sokaisee usein todellisuuden. Haluaa vain lapsuudenuskossa tahtoa ja jaksaa jatkaa liittoa, vaikka siihen ei ole mitään edellytyksiä, jos ottaa ns. järjen käteen.
Ihmiset myös "jauhavat soopaa" silloin kun eivät itsekään tiedä missä mennään. Vaikeinta on myöntää itselle, ettei liitosta enää mitään tule. Kun sanoo toiselle, tämä ei usko, vaan hinaa vastaan. Ero tapahtuu usein kuin sumussa, vaikka sitä lopulta haluaisikin.
Ero on välillä sitäkin, että kävelee ulos ovesta eikä enää tapaa ikinä kumppaniaan. Paitsi ehkä lakituvassa. Jos hyvin käy, niin myös lasten synttäreillä.
Totuus rinnakkaissuhteesta paljastui 11.5 kk:n jälkeen, kun puoliso ilmoitti haluavansa avioeron. Kuulin asiasta omalta isältäni. Exä ei ole ollut millään tapaa enää yhteydessä eikä tarvitsekaan olla. Meidän yhteinen elämä on mennyttä, johon en enää halua palata. Anteeksipyyntöä odottelen, tuskinpa koskaan pyydetään.
Totuus paljastui heti kun muutin pois. Exä laittoi mailin ja kertoi että hänellä on uusi. Siihen saakka hän sanoi haluavansa elää yksin. Ei hän tietenkään tunnustanut pettämistä, eikä myöntänyt tehneensä mitään väärää. Kaikki syy oli minussa ja parisuhdekyvyttömyydessäni.
Hyvä, että pääsin eroon.
About kuukausi meni kun oli Exällä uusi kehissä ja sattui vielä olemaan ihan lähipiiristä , nyt on kohta 4 vuotta kulunut ilman mitään keskinäistä yhteydenpitoa mistään asiasta ja yhteishuoltajuuskin edelleen voimassa , hyvin on mennyt mutta menkööt , onneksi lapset jo sen verran vanhoja että kaikki tarpeelliset asiat voi sopia suoraan heidän kanssaan :)
Meillä ex oli niin fiksu että avautui 13 vuotiaallemme uudesta rakkaudestaan,,harkinta aikaa oli tuolloin kulunut 2,5 kk.Lapsi meni ihan shokkiin ja ei ole yöpynyt isällään sen jälkeen
ex vei molemmilta lapsiltaan avaimet... ei sinne siis niin vain enää mennäkkään.
Eron syinä olivat mm.halu tehdä töitä paljooon ja lisää aikaa lapsille.
Todellisuudessa tämä uusi saa sen kaiken ajan ja isän suhde lapsiinsa etääntyy.
Jos liststa poitetaan väkivalta ja paihteet niin varmaan 90% eroista johtuu seksiin liittyvistä ongelmista eli toinen haluaa joka päivä ja toinen kerran kuussa niin parisuhde ei tule koskaan toimimaan. Yksi asia on että jos toinen määräilee liikaa j pyrkii rsjoittamaan puolison omaa elämää eli ei saa kavereita tavata ja rajoittaa muutenkin sosiaalista elämää että silleen. Ei osata pariskuntana puhaltaa yhteen hiileen eli toimia tiiminä. Jos jossain vaiheessa toista rupeaa vapauden kaipuu ja tehdä niinkuin itse huvittaa niin silloin ero tulee.
Eron syitähän on vain muutama. Yksi tärkeimmistä eron syistä on jommankumman henkilökohtainen ongelma. Mikä se ongelma on niitä voi olla esm. väkivaltaisuus, alkoholiongelma. uskottomuus, holtiton rahankäyttö.
Mikäli ihminen ei tule edes itsensä kanssa toimeen. Mikä tekee avioliitosta sellaisen jotta siinä pitäisi asioitten toimia.
Useimmiten sille ongelmaihmiselle jää se mustapekka kortti käteen siitä voi päätellä kummalla se ongelma oli jo liitossa ollessa.
Moni kuitenkin yrittää taistella tuulimyllyjä vastaan. Kestää toisen henkilökohtaista ongelmaa etsien siihen parantavaa ratkaisua. Harvoin kuitenkaan siinä onnistuen. Nuorena naimiisin mennessä ei sitä järkeä ole vaikka asiasta varoitettasiin. Vaan kuvitellaan rakkauden parantavaan voimaan.
Kun minä tätä rakastan oppii hän siinä ymmärtämään paremmin elämää ja kaikki on hyvin.
Vaimo ilmoitti vain yllättäen syksyllä, että ei enää rakasta. Sitten hän haki avioeroa ja muutti pois. Hiljaittain hän tunnusti, että hän oli pettänyt minua ja nyt raskaana toiselle varatulle miehelle (Hän oli jo syksyllä raskaana erotilanteessa) . Syynä eroon oli tietenkin minä, ja että vaimon piti hakea lohtua muilta miehiltä. Sääliksi vain käy lastani, mitä hän joutuu kestämään. Itselläni ei ole niin väliä