Saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta minä sekä ystäväni, jota keskustelu koskee olemme molemmat jo hyvän matkaa ihan täysi-ikäisiä, päälle parikymppisiä naisia.
Olen tuntenut kyseisen ihmisen 6-7vuotta ja olemme olleet kaiken tuon ajan ihan hyviä kavereita, mutta sydänystäviä olemme olleet vasta pari vuotta.
Kerran tämä ystäväni kertoi minulle ihan arkisen murheensa. Miten hänellä oli tullut avomiehensä kanssa kinaa kotitöistä ja miten mies oli vaan nostanut kädet pystyyn ja ollut loppu illan pukahtamatta mitään. En kaverilleni osannut oikeen kommentoida juttua kummemmin.
Samana iltana olin eräällä foorumilla (ei täällä) missä kirjoittelen "tunnistamattomalla" nimimerkillä. Juttelin siellä erään nettitutun kanssa ja hän kyseli kuulumisia. Kerroin kuulumiset ja sanoin että on kurja mieli ystävän puolesta. Nettituttu kysyi mitä tarkoitan ja kerroin kutakuinkin näin "ystävällä oli riitaa kotitöistä miehensä kanssa, ja mies ei suostunut keskustelemaan asiasta ja ystäväni alkoi sitten huutaa.. tollasta".
Keskustelu jäi siihen, mitään nimiä tai muita faktoja ei kerrottu, eikä tämä nettituttu edes pahemmin mua tunne.
Yhtäkkiä ystäväni alkoi perumaan sovittuja tapaamisiamme ihme tekosyiden varjolla. Ihmettelin kovasti hänen käytöstään ja epäilin hiljaa mielessäni että hän valehtelee, mutta toisaalta uskoin että ollaan tunnettu niin kauan että jos joku hiertäisi hän kertoisi minulle.
Kun tätä oli jatkunut jo kauan olin taas foorumilla juttelemassa nettitutun kanssa. Kerroin että ystävä ruvennut oudoksi ja välttelee seuraani ja on paha mieli. Samalla hetkellä joku tuntematon tuli kirjoittamaan mulle että "ehkä sillä on hyvä syy, kannattaa kysyä siltä".
Lopulta paljastui, että tämä kuka oli mulle tullut kirjoittamaan oli mun kyseessä oleva ystävä joka oli jotenkin onnistunut vakoileen mun tunnuksen tolta foorumilta ja tunnistaan mut jollain ihmeen kaupalla. Hän kertoi että oli huomannut että olin puhunut hänen ja hänen miehensä välisistä asioista foorumilla ja siksi oli alkanut vältteleen meen tapaamisia kaikessa hiljaisuudessa ja oli loukkaantunut mulle.
Hänelle oli iso asia se, että olin mennyt kertoon jutun eteenpäin ja kyse oli kuulemma pelkästään siittä periaatteesta että jos hän uskoo mulle asioista ei oleta että juoruilen niistä netissä ympäriinsä.
Olin hieman eri mieltä tuosta juoruilusta, mutta pyysin anteeksi ja pahoittelin. Luulin että asia oli sovittu. En nähnyt ystävääni viikkoihin ja hänellä oli aina muuta tekemistä kun ehdotin näkemistä.
Muutaman kuukauden päästä hän ilmoitti ettei tahdo olla enää kaverini ja luottamus on mennyt ja meidän ystävyys ja häntä ei vaan enään kiinnosta tavata mua.
Nyt hän on ruvennut kaikille yhteisille kavereillemme mustamaalaamaan mua. Pelottaa, että asiat menee kunnolla solmuun. Hän vaihtoi puhelinnumeronsakin vain sen takia etten vois saada yhteyttä häneen enää...
Olen tuntenut kyseisen ihmisen 6-7vuotta ja olemme olleet kaiken tuon ajan ihan hyviä kavereita, mutta sydänystäviä olemme olleet vasta pari vuotta.
Kerran tämä ystäväni kertoi minulle ihan arkisen murheensa. Miten hänellä oli tullut avomiehensä kanssa kinaa kotitöistä ja miten mies oli vaan nostanut kädet pystyyn ja ollut loppu illan pukahtamatta mitään. En kaverilleni osannut oikeen kommentoida juttua kummemmin.
Samana iltana olin eräällä foorumilla (ei täällä) missä kirjoittelen "tunnistamattomalla" nimimerkillä. Juttelin siellä erään nettitutun kanssa ja hän kyseli kuulumisia. Kerroin kuulumiset ja sanoin että on kurja mieli ystävän puolesta. Nettituttu kysyi mitä tarkoitan ja kerroin kutakuinkin näin "ystävällä oli riitaa kotitöistä miehensä kanssa, ja mies ei suostunut keskustelemaan asiasta ja ystäväni alkoi sitten huutaa.. tollasta".
Keskustelu jäi siihen, mitään nimiä tai muita faktoja ei kerrottu, eikä tämä nettituttu edes pahemmin mua tunne.
Yhtäkkiä ystäväni alkoi perumaan sovittuja tapaamisiamme ihme tekosyiden varjolla. Ihmettelin kovasti hänen käytöstään ja epäilin hiljaa mielessäni että hän valehtelee, mutta toisaalta uskoin että ollaan tunnettu niin kauan että jos joku hiertäisi hän kertoisi minulle.
Kun tätä oli jatkunut jo kauan olin taas foorumilla juttelemassa nettitutun kanssa. Kerroin että ystävä ruvennut oudoksi ja välttelee seuraani ja on paha mieli. Samalla hetkellä joku tuntematon tuli kirjoittamaan mulle että "ehkä sillä on hyvä syy, kannattaa kysyä siltä".
Lopulta paljastui, että tämä kuka oli mulle tullut kirjoittamaan oli mun kyseessä oleva ystävä joka oli jotenkin onnistunut vakoileen mun tunnuksen tolta foorumilta ja tunnistaan mut jollain ihmeen kaupalla. Hän kertoi että oli huomannut että olin puhunut hänen ja hänen miehensä välisistä asioista foorumilla ja siksi oli alkanut vältteleen meen tapaamisia kaikessa hiljaisuudessa ja oli loukkaantunut mulle.
Hänelle oli iso asia se, että olin mennyt kertoon jutun eteenpäin ja kyse oli kuulemma pelkästään siittä periaatteesta että jos hän uskoo mulle asioista ei oleta että juoruilen niistä netissä ympäriinsä.
Olin hieman eri mieltä tuosta juoruilusta, mutta pyysin anteeksi ja pahoittelin. Luulin että asia oli sovittu. En nähnyt ystävääni viikkoihin ja hänellä oli aina muuta tekemistä kun ehdotin näkemistä.
Muutaman kuukauden päästä hän ilmoitti ettei tahdo olla enää kaverini ja luottamus on mennyt ja meidän ystävyys ja häntä ei vaan enään kiinnosta tavata mua.
Nyt hän on ruvennut kaikille yhteisille kavereillemme mustamaalaamaan mua. Pelottaa, että asiat menee kunnolla solmuun. Hän vaihtoi puhelinnumeronsakin vain sen takia etten vois saada yhteyttä häneen enää...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ja itse asiassa ei ole mitään phuumista, välit on selvitetty kasvokkain ja asiat puhuttu halki mutta kyseinen ystävä ei enää halua mua tavata jatkossa mistään syystä ja hän on katkaissut tosiaan kaikki yhteydenpitokeinot eikä ole mitään halua marssia hänen kotiovelleenkaan. Ei itsellänikään ole enää halua olla tuollaisen kaveri, mutta pistää vituttaan hänen aikeensa koittaa tärvellä muut ihmissuhteeni.
Totta hemmetissä yksityisasioiden levittely on väärin, mut et sä ole niin tehnyt.
Sä oot puhunut asioista yleisellä tasolla ilman tunnistamismahdollisuutta, sellainen on ok. Muutoinhan mitään ei saisi puhua missään, kun se aina voi olla jonkun yksittäinen tilanne, eiks oo näin.
Voithan varmuuden vuoksi kertoa ystävillesi että tällä henkilöllä on nyt jotakin henkilökohtaista kostonhalua sinua kohtaan, ja pyytää että jos kuulevat rumia juoruja sinusta, tarkistaisivat henkilökohtaisesti sinulta onko asia totta. Hyvä että olette entiset ystävät, jotakin hiukan sairaalloista tuossa on.
Niinpä, normi akkapokkaa, voi herrajumala kuinka te jatkuvasti jaksatte. Tuota samaa tulee joka tuutista, saippuasarjoista, työpaikoilta yms.
Ei jaksa...
Tässä yksi syy miksi jollain naisilla ei ole naispuolisia kavereita. Tuo kaverisi oli tos iasiassa sellainen ns. kaveri. Tollasia näennäiseseti kavereita, jotka hiljaa mielessään ajattelee ihan muuta on paljon paljon myös miehissä.