elikkä..Mulla oli mieskaveri/poikakaveri toiselta paikkakunnalta. Vaihdoimme ajatuksia sekä kuulumisia netissä ensikerran. Juttelimme suhteen aikana useasti (joskus jopa päivittäin!) netin välityksellä. Tapasimme suhteen aikana livenä yhteensä 5-6 kertaa, sillä siihen aikaan meillä ei ollut aina varaa matkustaa toistemme luo, olimme vielä suht nuoria ja minä sain ainoana meistä kahdesta hieman opintotukea 2.asteen opintoihin. Jossain vaiheessa poikakaverini ei halunnutkaan jutella niin usein, ja hänellä oli kuulema kiireitä enemmän. Ihmettelin kovasti tätä muutosta. Sitten lyhyen ajan kuluttua tästä- hän jätti minut. Ajankohtana, jona en olisi uskonut sitä tapahtuvan. Syyksi hän ilmoitti, että juttu ei vain toiminut. Juttelu netissä vei kuulema myös paljon aikaa. Masennuin jätetyksi tulemisen seurauksena, koulukaan ei enää innostanut samalla lailla ja en syönyt hetkeen niin hyvin kuin oli tapana. Positiivisuuteni kaikkosi ja mun kaveritkin huomasivat sen. Mieskaveri ei pitänyt minuun oikein yhteyttäkään jätettyään minut. Minä pidin yhteyttä itse jonkin aikaa, mutta jossain vaiheessa lopetin kokonaan kun en jaksanut enää.Pääsin yli tästä nettideitti-jutusta oikeastaan vasta seuraavan seurustelusuhteen aikana ~5 kk kuluttua jätetyksi tulosta.
Mitä mieltä olette? Miksi kaveri jätti? Olinko itse vain liian sinisilmäinen koko ajan? Miksi ylipäätään nettideittailussa/kaukojutussa on helpompaa jättää toinen kuin jos molemmat asuisivat samassa kaupungissa? Onko muilla kokemuksia jätetyksi tulemisesta nettideittailun jälkeen? Mielipiteitä, kommentteja?
Mitä mieltä olette? Miksi kaveri jätti? Olinko itse vain liian sinisilmäinen koko ajan? Miksi ylipäätään nettideittailussa/kaukojutussa on helpompaa jättää toinen kuin jos molemmat asuisivat samassa kaupungissa? Onko muilla kokemuksia jätetyksi tulemisesta nettideittailun jälkeen? Mielipiteitä, kommentteja?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Et sanonut mitään siitä, kauanko tuo juttu kesti, mutta eihän se toimikaan, jos suhde on kestänyt vaikkapa kolme kuukautta ja koko aikana on tavattu ehkä parin viikon välein.
Itse olen ollut joskus suhteessa, jossa toinen halusi tavata vain ehkä pari kertaa viikossa ja silloinkin korkeintaan muutaman tunnin kerrallaan. Vei niin paljon henkisiä voimavaroja ja takaisin sai niin vähän, että pakko se oli lopettaa, kun en enää jaksanut. Nettijuttelu taas ei todellakaan korvaa oikeaa yhdessäoloa! :(
En voi tietää mitenkään miksi kaveri jätti tai mitä teidän välillä on tapahtunut.
Mutta oletko nyt päässyt siitä kumminkaan sitten ihan yli jos sitä täällä vielä tarvitsee puida?
Tuo suhde kesti ~4 kk. Ja koko aikana tavattiin kerran tai pari kuussa. No, toi pari kertaa viikossa muutaman tunnin ajan kuulostaakin tosi vähäiseltä määrältä nähdä Kyllä varmasti kuluttaa voimavaroja tommoinen :( Ei se nettijuttelu korvaa todellista yhdessäoloa, mutta vaikka toista osapuolta ei näekään voi silti tuntea toisen hlö:n olevan läsnä, jos ajatukset, näkökannat ym. kohtaa. Tietysti myös oikea yhdessäolo on tärkeää!!:)
Olen päässyt tuosta nettijutusta yli, mutta välillä tulee outo, haikea olo ja sitä alkaa miettiä, että mitä siinä tapahtui ja miksi minut ylipäätään jätettiin,kuten myös sitä uskaltaako tulevaisuudessa uuteen netin kautta alkavaan ihmissuhteeseen?? Kaipaisin vain mielipiteitä, onko muilla samankaltasia kokemuksia ja onko toi pakkien antaminen sitten kuinka yleistä nettijutuissa/ kaukojutussa ylipäätään?