Tulossa on mieheni lapsen synttärit. Mieheni kutsuu paikalle oman äitinsä ja isänsä (eronneet) sekä heidän vanhempansa (isomummot). Kaikki menisi muuten hienosti, mutta anoppi tulee poiaknsa kotiin ja mökille ikään kuin omistaisi kaiken ihmisistä lähtien.
Kysyin eilen mieheltäni, kuka hoitaa tarjoilun yms. me vai anoppi? Me tietenkin, kuului vastaus. Pyysin vielä häntä miettimään vastaustaan käytännössä. Minä en mahdu samaan keittiöön tai samaan rakennuskeen anopin kanssa. Joko hän on vieraana tai ei tule lainkaan! Hemmetti! En haluaisi pilata pojan synttäriä anopin vuoksi. Muut sentään ymmärtävät tarjota apuaan tai olla auttamatta, mutta anoppi jyrää kaikki kumoon mennen tullen. Siis, miten toimia, kun anoppi änkeää keittöön ja alkaa siivota huushollia, tehdä ruokia yms.... Tulen varmasti viidessä minuutissa hulluksi, ellen lähde järvelle soutelemaan! Tosiaan kaikki muut suvusta ovat asiallisia ja ymmärtävät olevansa vieraana, mutta... Pojan vuoksi haluaisin olla räjähtämättä anopille, mutta miten ihmeessä se onnistuu!!!
Kysyin eilen mieheltäni, kuka hoitaa tarjoilun yms. me vai anoppi? Me tietenkin, kuului vastaus. Pyysin vielä häntä miettimään vastaustaan käytännössä. Minä en mahdu samaan keittiöön tai samaan rakennuskeen anopin kanssa. Joko hän on vieraana tai ei tule lainkaan! Hemmetti! En haluaisi pilata pojan synttäriä anopin vuoksi. Muut sentään ymmärtävät tarjota apuaan tai olla auttamatta, mutta anoppi jyrää kaikki kumoon mennen tullen. Siis, miten toimia, kun anoppi änkeää keittöön ja alkaa siivota huushollia, tehdä ruokia yms.... Tulen varmasti viidessä minuutissa hulluksi, ellen lähde järvelle soutelemaan! Tosiaan kaikki muut suvusta ovat asiallisia ja ymmärtävät olevansa vieraana, mutta... Pojan vuoksi haluaisin olla räjähtämättä anopille, mutta miten ihmeessä se onnistuu!!!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Keskustele miehesi kanssa asiasta. Yleensähän on niin, että anopit luulevat osaavansa kaiken, etenkin vierastarjoilut, paremmin kuin "uusavuton miniä".
Jospa sopisitte työnjaosta miehesi kanssa: Sinä teet ja hoidat tarjoilut, ja miehesi tehtäväksi jää pitää anoppi pois keittiöstä.
tuo jakaminen. Mieheni tietää ongelman. Poika on 4-vuotias ja vie isän huomion ihan kiitettävästi meillä ollessaan. Lisäksi anopilla on taipumus ohittaa ja tosiaan diktaattorina tulla ja muuttaa täytekakut uuteen uskoon. Mieheni tosin ajatteli, ettei hän ymmärrä jyräävänsä vaan auttavansa. Eikä sekään auta, vaikka anopin oma äiti on kekkereillä mukana (vaatii huolehtimista, koska liikkuminen on jo erittäin vaikeaa). Jotenkin tuntuu, että se räjähdys on tulossa ellen lyö hanskoja tiskiin ja sano, että: "Pidä keittiösi, kerpele"! Sisu ei tosiaan antaisi tehdä sitäkään, sehän on minun ja mieheni aluetta. Se olisi luovutusvoitto anopille.
No johan on tulehtuneet välit sinulla ja anopillasi,enkä yhtään ihmettele.Itse en millään tavalla ole tyrkyttänyt omia neuvojani tai apua poikani perheelle ainostaan siinä tapauksessa jos he ovat sitä pyytäneet.Olen kysynyt moniältäni kun on ollut lasten syntymäpäivät että haluaako hän että leivon tai muuten autan järjestelyissä ja usein on apu kelvannut.Neuvoisin että keskustelet anoppisi kanssa ja kerrot mitä mieltä olet hänen käytöksestään,yritä keskustella rakentavasti älä moiti jos hän loukkaantuu niin sille ei mahda mitään ,koti on sinun ja perheesi ja te määräätte siellä.Yritä kestää ja hyvää kesää sinulle.
Soittaa anopille etukäteen (vaikka ärsyttäisikin) ja sopia hänen kanssaan työnjaosta. Selkeästi sopisitte, mitä kukin tekee. Pääsisit helpommalla eikä tarvitsisi pahoittaa mieltään, kun anoppi tekee jonkin tekemäsi uudelleen. Olisi helpompi sanoa, että mehän sovimme, että tämä on minun homma ja sinulla oli se ja se homma.
Ilmoittakaa anopille väärä aika. Sillä välin tehkää kaikki viimeistä ruokalajia ja kahvin lorausta myöten valmiiksi. Ei tule hössöttämään keittiöön, jos kaikki ovat jo syöneet ja juoneet.
Toki anoppi voi hössöttää vielä silloinkin. Väärän ajan voitte pistää miehesi niskoille. Anoppi tuskin loukkaantuu pojalleen samalla tavalla kuin jos sinä ilmoittaisit väärän ajan.
Ja ehkä anoppi voi hössöttää sitten tiskaamisen ja siivoamisen kanssa, kun kemut ovat ohi. Silloin sinä, juhlien emäntä, voit vetäytyä väsyneenä ruuanlaitosta ja järjestelystä vaikka pihalle rötköämään.
Tuo kuulostaa hyvältä. Tosin saamme kyllä molemmat haukut väärästä ajasta, sillä anoppi ei loukkaannu, hän suuttuu ja raivoaa :-(
Siivotkoot sitten jäljet :-) Kiitos!
Taidat olla vielä aika nuori ja haluat tehdä kaiken itse? Helpoimmalla pääset kun annat anopin tehdä mitä ikinä tahtoo keittiössä ja nauti itse juhlista ja seurustele vieraitten kanssa. Parhaassa tapauksessa anoppi vielä siivoaa juhlien jälkeen ja itse pääset vaikka nokosille.
Keski-iän kynnyksellä ollaan. Haluan tehdä mieheni kanssa omalla alueellamme kaiken. Minut on kasvatettu kunnioittamaan toisen omaa ja olla menemättä toisten ihmisten asunnoissa kaapeille. Onpa vanhempani jopa opettaneet kysymään, että tarvitaanko apua! Omatkaan vanhempani eivät mene kaapeilleni ilman lupaa. Enkä minä heidän. Asia on eri, jos on sovittu yhteisestä projektista.
Sieluni ei sitten millään tahdo kestää moista tunkeilua.
Lisäksi anopin kanssa ei voi tehdä yhteistyötä, koska on vain hän. Sen sijaan appiukon ja mummujen kanssa on oikein mukavaa tehdä yhdessä jotakin. Mieheni kanssa mahdumme oikein hienosti samaan keittiöön.
Kasvatuseroja, näkemyseroja jne. Pitää varmaan nostaa vielä kissa pöydälle jossakin vaiheessa.
Kuulisittepa, kun anoppi on sisarustensa kanssa samassa tilassa, niin sitten vasta se kilpailu alkaa! Katselin heitä uskomatta näkemääni äitienpäivänä mummulla. Mummu parka, juhlakalu jäi täysin paitsioon. Se oli oikein perinteistä hiekkalaatikkoriitelyä = meidän mukula on parempi kuin teidän... minä ostin paremman lahjan kuin sinä... minä tienaan enemmän kuin sinä... Huh Huh. Ihania sukujuhlia ;-)
Tuollaisia anoppeja on!Tiedän sun tunteen jo etukäteen.Veikkaan,että olet ainoa joka stressaa asiasta eniten.Itse ihan samanlaisessa pakkoraossa.Minäkin koen sen kauhean inhottavana yksityiselle alueella menemisenä(on kuin avoimet ovet gynellä tunnelma!)jos toinen lupaa pyytämättä menee aukomaan kaappeja ja etsii mitä tahtoo ja arvostelee kaikkea mennessään.Etukäteen on jo hirveä tunne.Mun ukkoni ei ole koskaan voinut panna rikkaa ristiin ihan saman ongelman eteen,hänen äitinsä kanssa.Miniän on aina annetu tuntea olevansa huonompi,vaikka teen parempaa ruokaa kuin hän!Samat syöjät(poikansa ja appi)ja muut ovat sen monta kertaa sanoneet.Anopin kakut ovat aina liian kosteita tai kuivia.Kun kaikki tehdään vauhdilla,että oikein näytetään muille!Onko sulla samoin"Alkuperäinen"?Otan hemmetisti osaa!
Melkein noin. Yritän vaan välttää kaikenlaista tapaamista anopin kanssa viimeiseen asti. Jos anoppi on tulossa käymään, järjestän itseni pois. En kerta kaikkiaan kestä häntä. Mieheni kyllä laittaa äidilleen kampoihin, mutta siitäkös taas tappelu tulee. Huutavat naamat punaisena toisilleen. Tosiaan kaikki muut ihmiset tekevät asiat väärin, paitsi anoppi. Väillä anopilla vilahtaa joku järjen häivä ja suusta alkaa tulla ihan asiallista tekstiä, mutta sitten se alkaa taas. Syvä huokaus.
Tuosta stressaamisesta: appi taitaa stressata myös. Eräästä anoppitilanteesta huokaillessani, appi naureskeli: "Voi kuule, tuo on vasta alkua"!
Appihan ottaa huumorilla!:)Olisiko siitä meillekin apua?...Vai,että vasta alkua?
Jos tilannetta kuvittelee jonkun komediasarjan osanana,sekin voisi vähän helpottaa.Vaikeatahan se on,kun on itse on mukana sarjassa ja kässäri puuttuu kaikilta...:)