Joukko kemijärveläisiä on valittanut Kemijärven sellutehtaan ympäristöluvasta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus tiukensi hiljattain ympäristölupaa.
Valittajien mielestä Vaasan hallinto-oikeuden päätös perustuu monilta osin vanhentuneisiin ja virheellisiin tietoihin, eikä jätevesijärven ja läjitysalueen kaikkia mahdollisia vaikutuksia kemijärveläisten ja Kemijoen varrella asuvien ihmisten elämään ole päätöksessä otettu huomioon.
Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi päätöksessään vaatimukset THL:lta pyydettävästä lausunnosta ja selvityksestä jätevesijärven ja sen lietteiden ja saastuneiden maa-ainesten poistamisen vaikutuksista lähialueelle ja sen pohjavesiin.
Pohjatiivistämätön jätevesijärvi ja läjitysalue kuitenkin rajoittuvat itäreunaltaan 1. luokan pohjavesialueeseen, jonka kaivoja edelleen käytetään talousvetenä. Tehdyssä valituksessa vaaditaan THL:n tekemää selvitystä asiassa.
"Jätejärvellä ei enää lintuvesiarvoa"
Eniten Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä valittaneita on ihmetyttänyt se, että siinä uskotaan Stora Enson ja Lapin ELY-keskuksen vakuutteluihin jätevesijärven suuresta lintuvesiarvosta. Tämä perustuu valittajien mukaan täysin vanhentuneisiin tietoihin.
Sen jälkeen kun jätevesijärvi erotettiin erilleen Kemijärven sellutehtaan jätevesijärjestelmästä syksyllä 2006 ja sellutehtaan toiminta loppui keväällä 2008, on jätevesijärven lintuvesiarvo valittajien mukaan romahtanut. Pitkään jätevesijärven linnustoa seurannut biologi Pirkka Aalto toteaa valituksen omassa lausunnossaan, ettei jätevesijärvellä ole tänään vuonna 2012 merkittävää lintuvesiarvoa.
Järvi siivottava perinpohjaisesti
Valittajien mielestä juuri jätevesijärven lintuvesiarvoon vedoten Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vaati vain osan pohjalietteistä poistettavaksi, eikä yhtynyt valittajien vaatimukseen jätevesijärven täydellisestä puhdistamisesta, läjitysalueen poistamisesta ja jätevesijärven ennallistamisesta osaksi Patojärveä.
Vaasan hallinto-oikeus vahvisti Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen tältä osin. Sen takia valittajat toistaa vaatimuksen jätevesijärven täydellisestä puhdistamisesta ja ennallistamisesta osaksi Patojärveä. Perusteellisen puhdistuksen jälkeen osa patopenkereestä on valittajien mielestä poistettava.
Valittajat vaativat täydellisen puhdistuksen takia Stora Ensolta vielä 100 miljoonan euron vakuusmaksua, joka raukeaa vasta kun siivous tehdasalueella on valmis.
YLE Lappi
Valittajien mielestä Vaasan hallinto-oikeuden päätös perustuu monilta osin vanhentuneisiin ja virheellisiin tietoihin, eikä jätevesijärven ja läjitysalueen kaikkia mahdollisia vaikutuksia kemijärveläisten ja Kemijoen varrella asuvien ihmisten elämään ole päätöksessä otettu huomioon.
Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi päätöksessään vaatimukset THL:lta pyydettävästä lausunnosta ja selvityksestä jätevesijärven ja sen lietteiden ja saastuneiden maa-ainesten poistamisen vaikutuksista lähialueelle ja sen pohjavesiin.
Pohjatiivistämätön jätevesijärvi ja läjitysalue kuitenkin rajoittuvat itäreunaltaan 1. luokan pohjavesialueeseen, jonka kaivoja edelleen käytetään talousvetenä. Tehdyssä valituksessa vaaditaan THL:n tekemää selvitystä asiassa.
"Jätejärvellä ei enää lintuvesiarvoa"
Eniten Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä valittaneita on ihmetyttänyt se, että siinä uskotaan Stora Enson ja Lapin ELY-keskuksen vakuutteluihin jätevesijärven suuresta lintuvesiarvosta. Tämä perustuu valittajien mukaan täysin vanhentuneisiin tietoihin.
Sen jälkeen kun jätevesijärvi erotettiin erilleen Kemijärven sellutehtaan jätevesijärjestelmästä syksyllä 2006 ja sellutehtaan toiminta loppui keväällä 2008, on jätevesijärven lintuvesiarvo valittajien mukaan romahtanut. Pitkään jätevesijärven linnustoa seurannut biologi Pirkka Aalto toteaa valituksen omassa lausunnossaan, ettei jätevesijärvellä ole tänään vuonna 2012 merkittävää lintuvesiarvoa.
Järvi siivottava perinpohjaisesti
Valittajien mielestä juuri jätevesijärven lintuvesiarvoon vedoten Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vaati vain osan pohjalietteistä poistettavaksi, eikä yhtynyt valittajien vaatimukseen jätevesijärven täydellisestä puhdistamisesta, läjitysalueen poistamisesta ja jätevesijärven ennallistamisesta osaksi Patojärveä.
Vaasan hallinto-oikeus vahvisti Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen tältä osin. Sen takia valittajat toistaa vaatimuksen jätevesijärven täydellisestä puhdistamisesta ja ennallistamisesta osaksi Patojärveä. Perusteellisen puhdistuksen jälkeen osa patopenkereestä on valittajien mielestä poistettava.
Valittajat vaativat täydellisen puhdistuksen takia Stora Ensolta vielä 100 miljoonan euron vakuusmaksua, joka raukeaa vasta kun siivous tehdasalueella on valmis.
YLE Lappi
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kemijärven vesistöstä läpisuotavalla moreenivallilla erkautettu selkeytys- ja veden hapettamisallas on kyseessä, niin sanot itsekin sanalla "pohjatiivistämätön".
Toora Boora oikeassa, se on osa luonnollista vesistöä.
Talitintit ei vesistöistä välittele.
Mitä ne tyhjää valittaa, paskajärvi se on muutenkin. sielläpä lillutte ja syötte jäkälää.
No nehän valittaa kun Tora Boralla on niin huono juristi helsingissä.
Tuo tolikka oli kirjoittanut Tora Boran vastineeseen, että Kemijärven
Tora olisi laskenut JÄTEVETTÄ jälkilammikkoon ilmastettavaksi.
Kuitenkin koko ajan Tora Bora on johtanut jälkilammikossa Kemijärven
vesistöön PUHDISTETTUA VETTÄ.
Neuvoston direktiivi 91/271/ETY 1. artikla ja 2.artikla kohta 9). nojalla
Kemijärven kaupungin tutkitutettava kemijärven vesistöön kuuluvien
vesien laatu haluamassaan laboratoriossa, koska puhdistetun veden purkuvesistö on Kemijärvi.
Mikä ja miten vesi nyt puhdistetaan? tulvavedetkin juoksevat lävitse kemijärveen!
Kemijärvessä oleva järvivesi on direktiivien määritelmien mukaan
"puhdasta vettä" ja sitä tulee jatkossakin virtaamaan Kemijoessa.
Toisaalta direktiivien mukaan suolainen merivesikin on puhdasta vettä.
Kun tulvan aikoina jälkilammikon puhdistettu ja happipitoinen vesi pääsee
virtaamaan muualle purkuvesistöön Kemijärvessä, niin mistä ihmeestä tulee
ajatus, että Tora Boran pitäisi ennallistaa jälkilammikon järvivesimaisema
säännöstellyn Kemijärven maisemaksi. Maisemaksi, jossa lietepohjaiset
lahdet haisevat ja mätänevät joka ainoa vuosi, koska säännöstellyn
veden alaraja on niinkin alhaalla.