Tutustuin netin kautta mieheen. Olemme nyt nähneet pari kertaa ja kolmas tapaaminenkin on lähiaikoina. Ensivaikutelma miehestä ei ollut paras mahdollinen, mutta joku juttu sai kuitenkin minut jatkamaan häneen tutustumista ja tuntuu, että olen sitä kiinnostuneempi mitä useammin näemme. Minulla on hyvä olla miehen seurassa.
Tietyt asiat kuitenkin miehessä mietityttävät. Hän on minua kahdeksan vuotta vanhempi ja on elänyt aika villin nuoruuden baareissa pyörimisineen, naisten jahtaamisineen ja ryyppäämisineen. On kuitenkin kyllästynyt tuohon elämään ja rauhoittunut (tai ollut jo useamman vuoden rauhoittuneena) lopettanut alkoholin käytön ja naisten jahtaamisen. Itse olen aina ollut aika rauhallinen ja järkevä tyyppi. En ole kiinnostunut baareissa notkumisesta tai yhdenillan jutuista. Lähinnä olen keskittynyt opiskeluihin ja harrastamaan itseäni kiinnostavia asioita. En tiedä sen tarkemmin miehen menneisyydestä, naiskuvioista, viimeisimmistä seurustelusuhteista.. Itse en ole seurustellut aikaisemmin ja tämäkin on minun kohdallani pisimmälle edennyt "juttu". Missä vaiheessa tällaiset asiat voi miehen kanssa ottaa puheeksi ettei vaikuta liian tungettelevalta tai tökeröltä?
Toinen asia, joka vähän häiritsee on miehen työttömyys. Hän on kyllä siitä ihan oma-aloitteisesti minulle kertonut ja on parhaillaankin hakemassa töitä. Ei vaikuta mitenkään laiskalta tai saamattomalta. Haluaisin kuitenkin tietää vähän enemmän työttömyyden syystä, miten pitkään hän on ollut työtön ym. Miten ja missä vaiheessa tällaisen asian voi ottaa puheeksi?
Auttakaa minua. Miten tuollaisista syvällisistä asioista jutellaan miehen kanssa ja missä vaiheessa ne voi ottaa puheeksi? En halua, että tilanne koetaan liiaksi tenttaamiseksi tai tunkeiluksi. Mainitaan nyt vielä, että miehessä hyviä puolia on se, että hän huomioi hyvin sen, että minä haluan edetä hitaasti ja ei kiirehdi asioissa eteenpäin. Kuitenkin pitää huolen siitä, että ei vaan junnata paikoillaan vaan juttu etenee. Hän näkee vaivaa treffien järjestämisessä ja siinä, että molemmat viihtyvät. Arvostan tätä todella paljon ja minulle se kertoo siitä, että mies on oikeasti minusta kiinnostunut eikä pelkästään seksin perässä juoksija.
Tietyt asiat kuitenkin miehessä mietityttävät. Hän on minua kahdeksan vuotta vanhempi ja on elänyt aika villin nuoruuden baareissa pyörimisineen, naisten jahtaamisineen ja ryyppäämisineen. On kuitenkin kyllästynyt tuohon elämään ja rauhoittunut (tai ollut jo useamman vuoden rauhoittuneena) lopettanut alkoholin käytön ja naisten jahtaamisen. Itse olen aina ollut aika rauhallinen ja järkevä tyyppi. En ole kiinnostunut baareissa notkumisesta tai yhdenillan jutuista. Lähinnä olen keskittynyt opiskeluihin ja harrastamaan itseäni kiinnostavia asioita. En tiedä sen tarkemmin miehen menneisyydestä, naiskuvioista, viimeisimmistä seurustelusuhteista.. Itse en ole seurustellut aikaisemmin ja tämäkin on minun kohdallani pisimmälle edennyt "juttu". Missä vaiheessa tällaiset asiat voi miehen kanssa ottaa puheeksi ettei vaikuta liian tungettelevalta tai tökeröltä?
Toinen asia, joka vähän häiritsee on miehen työttömyys. Hän on kyllä siitä ihan oma-aloitteisesti minulle kertonut ja on parhaillaankin hakemassa töitä. Ei vaikuta mitenkään laiskalta tai saamattomalta. Haluaisin kuitenkin tietää vähän enemmän työttömyyden syystä, miten pitkään hän on ollut työtön ym. Miten ja missä vaiheessa tällaisen asian voi ottaa puheeksi?
Auttakaa minua. Miten tuollaisista syvällisistä asioista jutellaan miehen kanssa ja missä vaiheessa ne voi ottaa puheeksi? En halua, että tilanne koetaan liiaksi tenttaamiseksi tai tunkeiluksi. Mainitaan nyt vielä, että miehessä hyviä puolia on se, että hän huomioi hyvin sen, että minä haluan edetä hitaasti ja ei kiirehdi asioissa eteenpäin. Kuitenkin pitää huolen siitä, että ei vaan junnata paikoillaan vaan juttu etenee. Hän näkee vaivaa treffien järjestämisessä ja siinä, että molemmat viihtyvät. Arvostan tätä todella paljon ja minulle se kertoo siitä, että mies on oikeasti minusta kiinnostunut eikä pelkästään seksin perässä juoksija.
Vastaukset 8
Vanhimmat
en tiedä. ei ole kokemusta.
Kun nyt ei ilmeisestikään ole kysymyksessä pelkkä puhdasta kiinnostuksesi toista kohtaan jonka takia olet kiinnostunut asioista, (jos oikein ymmärsin), niin kannattaa ehkä olla hieman varovainen eikä tentata liikaa kerralla, ettei toinen ota itseensä tai pidä tökerönä. Ota vaikka yksi asia yhdellä kertaa ja toinen asia toisella kertaa.
Tai sitten, kysyä pläjäyttele kaikki asiat ja kysymykset yhdellä kertaa, ja toivo parasta. Ehkä tämä onkin se paras tapa, sillä kuulostaisihan sekin jotenkin typerältä ensin treffata moneen kertaan ja saada toinen kiintymään, ja vasta sitten alkaa tuomaan esille asioita jotka ovat mietityttäneet jo alusta asti.
Mikäs muuten noissa noissa "syvällisissä" asioissa sitten vaivaa ja mietityttää sua? Epäiletkö miehellä olevan lapsi entisestä suhteesta, sukupuolitauti yhdenillan jutusta, mielenterves- ja alkoholiongelman takia työttömänä, pelästyvän kokemattomuuttasi ja rauhallisuuttasi, matti kukkarossa.
Vaikea tilanne...
Siis puhdas kiinnostushan tässä juuri on kyseessä.Kyllähän mua kiinnostaa ihan järjettömästi kaikki tähän mieheen liittyvät asiat. En vain viitti kysyä kaikkia asioita samantien ettei vaikuta liialta utelulta. En itsekään mistään hillittömästä kyselystä tykkää, ja arvostan sitä, että mies ei kysele heti kaikkea henkilökohtaisimpia asioita ja heittäydy liian tuttavalliseksi.
Mua vaan mietityttää tuo menneisyys kun se on ollut mun aika erilainen kuin mulla. En usko, että on lapsi. Hän on itse kertonut, että ei ole ja uskon siihen. Alkoholiongelma vaikuttaa myös erittäin epätodennäköiseltä. En tiedä hänen aikaisemmista suhteista mitään tai siitä onko sellaisia ollut. Hänkään ei ole kysynyt minun seurustelemisistani tai seurustelemattomuuksistani. En usko, että kokemattomuuteni tai rauhallisuuteni on ongelma hänelle. Hän on itse aika samanluonteinen kuin minäkin.
Kai nuo naisasiat sitten eniten mietityttää ja se kuinka hulvattoman nuoruuden on sitten oikeasti elänyt. Vaikka sehän tässä nyt tärkeintä on, millainen hän on nykyään. Vaikuttaa kyllä ihan järkevältä ja tasapainoiselta ihmiseltä. Mutta ehkä mun nyt pitää vain rohkaistua ottamaan nää asiat puheeksi niin ei tarvi enää jahkailla ja pohtia miten asiat mahtaa ollakkaan.
"Mutta ehkä mun nyt pitää vain rohkaistua ottamaan nää asiat puheeksi niin ei tarvi enää jahkailla ja pohtia miten asiat mahtaa ollakkaan."
Näin on näreet. Otat asiat puheeksi miehen kanssa kun ne kerran tuntuvat vaivaavan sinua ja olevan asioita jotka ovat seurustelun aloittamisen tiellä. Voihan siitä tulla väärinkääsityksiä, toinen ottaa nokkiinsa, tms. mutta ei tilanne yleensä odottamalla miksikään muutu, vaan pikemminkin pahenee. Kyllä se mieskin varmaan sinua ihan siinä mielessä tapaa, että tähtäimessä on seurustelu suhde, joten turhaa pitkittää kyseisten asioiden käsittelyä.
Annat miehen kertoa sinulle itse etkä painosta häntä. Jos hän sinusta välittää ja on kiinnostunut jatkamaan kanssasi, niin hän kyllä tulee kertomaan sinulle haluamasi ihan itse. Joskus on vaan fiksumpaa annostella asioita eikä kertoa kaikkea kerrallaan. Tämä siis vaan siinä tapauksessa, että mies on pohjimmiltaan ok-tyyppi eikä mikään kusipää. Kusipäisyyskin on sellainen juttu, että eiköhän sekin ajan kanssa ilmi tule ilman että sitä pitää erikseen testata tai tentata. Ei kusipäät oikein osaa olla muuta kuin kusipäitä. Aika sen sulle näyttää, kumpaan joukkoon se mies kuuluu. Aika näyttää sen paljon paremmin kuin mikään muu...
No olettaakohan mies sitten että minäkin kerron hänelle itse asioita. Minä kun olen vähän huonompi kertomaan asioista ilman, että toinen kysyy. Minulle kyseleminen osoittaa, että toinen on kiinnostunut asioistani. Kerron tällöin mielelläni kun minusta tuntuu että minua oikeasti kuunnellaan enkä höpötä vaan jostain, jota toinen ei edes jaksaisi kuunnella.
Siihen en osaa vastata, kun en ole tarkoittamasi mies. Kerrot vaan itsekin silloin kun sinusta tuntuu siltä, että haluat kertoa.
Itse olen vaan kokenut sellaisen aika tunkeilevana, kun toinen alkaa tenttaamaan ja tonkimaan. Olen aina mielelläni pitänyt vapauden kertoa itsestäni toiselle itse ja saman vapauden olen aina suonut myös toiselle. Se on ollut hyvä ja toimiva järjestely. Kukaan ei ahdistu, ei tule suorituspaineita, ei epävarmuutta yms. Sillä tavalla kaksi ihmistä kohta parhaiten toisensa ilman turhia ja vahingollisia ihmissuhdesäätämisiä ja oppii jopa tuntemaankin toisensa sellaisina kuin ne todella ovat eikä sellaisina kuin ne mahdollisesti haluaisivat olla.
No tuo on kyllä ihan totta. Liika tenttailu tai tunkeilevuus ei oo hyvästä. Mutta kun mulla on nuo tietyt asiat, jotka haluaisin miehestä tietää ennen kuin voin ajatella esimerkiksi seurustelemista hänen kanssaan.Niin pitääkö mun odotella nyt maailman tappiin, että se sattuu oma-aloitteisesti niistä asioista kertomaan. Vaikka tyyliin jonku parikin vuotta tapailla ihmistä ennen ku päätän seurustellaanko tässä vai ei :D
Miten nopeasti muuten noin keskimäärin ihmiset osaa sen sanoa? Mitä asioita toisesta yleensä halutaan tietää tai miten hyvin toinen ihminen tuntea ennen ku aletaan seurustelemaan?