Erosimme minun aloitteestani pari vuotta sitten. Avioliittomme kesti lähes 30 vuotta ja suurin osa siitä oli aivan hyvää, mutta jossain vaiheessa mieheni jatkuvan poissaolon vuoksi, vieraannuimme toisistamme. Parin vuoden harkinnan jälkeen päätin sitten lopulta lähteä suhteesta joka ei enää anna kummallekkaan mitään. Välit aikuisiin lapsiimme olivat meillä molemmilla todella lämpöiset, mikä oli minusta hieno asia. Kyläilimme paljon kumpikin tahoillamme lastemme luona kylässä. Sitten mieheni löysi uuden kumppanin, mikä oli tietenkin ihan hyvä asia. Muutaman kuukauden seurustelun jälkeen he kihlautuivat. Tyttäremme alkoi aivan selvästi vältellä isäänsä, mitä ihmettelin suuresti ja laitoin sitä vähän tyttären "mustasukkaisuudenkin" piikkiin isästään? Sitten keskimmäinen poikani ilmoitti ettei aio tyttöystävänsä kanssa käydä enää isänsä luona? Olin ulkona kuin lumiukko, koska tapanani ei ollut ollut udella ex-puolisoni asioita. Huolestuin kuitenkin asiasta ja aloin kysellä lapsiltamme mikä tässä nyt "mättää"? Vastaus molemmilta oli etteivät voi sietää isänsä uutta naisystävää, koska hän yrittää ottaa ns. äidin roolia jo aikuisiin lapsiimme? Naisystävä käyttää myös rahallisesti kuulemma ex-miestäni hyväkseen ja hän antaa kaiken sen tapahtua. Uusi avopuoliso manipuloi ja lietsoo isää lapsiaan vastaan. Heidän keskinäiset välinsä ovat aivan selvästi viilentyneet. Voiko ex-mieheni olla niin sokea ja laittaa muutaman kuukauden seurustelun, omien lastensa edelle? Minä en voi asiaan sekaantua, mutta huolestuttaa lasten puolesta.
ex-miehen uusi suhde
Lapset tärkeimpiä
491123
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Älä suotta mieti asiaa ja huolestu. Sekä exäsi että lapsesi ovat aikuisia ja tekevät kuten parhaaksi näkevät. Et voi siihen mitenkään vaikuttaa, joten unohda koko juttu.
Aikuisten lastesi tulisi oppia, ettei omien vanhempiensa elämää voi ohjailla. Jos he ovat tottuneet siihen, että kaikki on tehty aina "lasten ehdoilla" niin onhan se hankalaa huomata, että isällä/äidillä on omakin elämä.
Voihan myös käydä niin, että itsekin löydät uuden kumppanin, jota lapsesi eivät voi sietää.
Isänsä raha-asiat eivät kuulu lapsille pätkän vertaa. Ettet vain olisi salaa tyytyväinen siitä, että lapset ovat siirtyneet puolellesi??????
Miksi häsläät vaikka asiat ei sinulle enää kuulu, sinulla on oma elämä ja exälläsi omansa.
Eihän tuollaista kestä erkkikään.
14
Minä ymmärrän ap huolen, totta kai hän haluaa että heidän yhteisten lastensa isä ei unohda lapsiaan ja varsinkin lastenlapsia tulevia/olevia. Joten etkö ymmärtänyt selkeästi kirjoitettua kirjoitusta.
Kyllä se vaan kuuluu hänelle omien lasten hyvinvointi, ja vaikka lapset olisivat kuinka vanhoja niin aina sitä silti on huolestunut jos näkee että heillä on paha olo. Hieman ymmärtämystä pyytäisin näiltä ns suorasukaisilta ihmisiltä toisen tilanteeseen.
Fiksut lapset eivät aikuisena enää pura äitiinsä huoliaan ja ongelmiaan isänsä asioista. Etenkin jos tuntevat äitinsä ja tietävät näin ollen hänen olevan kaikesta huolestuvaa tyyppiä.
Aikuisille lapsille ei voi olla enää äitipuoli, sehän on selvä, isän uusi puoliso nimellä kyllä.
Kyllä veri on vettä sakeampaa. Ymmärrän lapsiasi täysin. He ovat olleet isänsä elämässä syntymästään saakka. Ovat rintaperillisiä juridisesti, ja "geeniperillisiä" isänsä puolesta fifti-fifti. Lapset ovat rakkaudessaan vanhempiaan kohtaan todella lojaaleja, joten uudessa ihmissuhteessa on jotain pielessä.
Isän uusi morsiankin hakee vielä paikkaansa ja tullakseen hyväksytyksi "osaksi
perhettä", voi yllätys piillä siinä, että aikuisetkin lapset ja heidän tulevat lapsensa, asettuvat tärkeysjärjestyksessä samalle viivalle morsiamen kanssa.
Isän "morsian" ei kyllä välttämättä halua pitää mitään yhteyksiä sulhonsa aikuisiin lapsiin. Isä voi tietenkin pitää lapsiinsa yhteyttä silloin kun se kaikille osapuolille sopii. Ap:lle se vain ei kuulu mitenkään.
Jelena
Ap kirjoitti fiksun kirjeen ja mielestäni hän ei ole kirjeensä perusteella mikään tyyppi joka olisi roikkunut exänsä asioissa, hän oli huolissaan lastensa yhtä äkkisestä muuttumisesta isäänsä kohtaan, joten lueppa hänen kirjoituksesna tarkemmin, ja ei kai ap odottanut tuollaisten pölkkypäiden sekaantuvan asiaan mikä häntä huolestuttaa, vaan luulisin että hän halusi asiallisia vastauksia asiallisesti esitettyyn kysymykseen.
Tuollaisten ilkimysten musta valkoiset vastaukset pilaavat joka palstalla käydyn keskustelun.
Oho hupsista. Mitä ilkeää tuossa ed. viestissä näet? Onko mielestäsi ilkeää pitää yhteyksiä lapsiinsa/vanhempiinsa silloin kun se heille sopii? Yhteyksiä pitäisi siis pitää, ellei se sovi kummallekaan tai vain toiselle?
Lisäksi lapset saattavat nähdä sellaista, joka todellakaan ei ole oikein. Isä on nyt naisen lumoissa, eikä osaa katsoa asioita muulta kantilta, ei hän näe naisessaan mitään vikaa, vain kaikki muut ovat nyt kaikkeen syyllisiä.
Lapsille aia on kaikkein vaikein, tuo nainen yrittää tehdä raon lasten ja isän väliin.
Toivottavasti isän silmät tuosta huumasta avautuvat pian ja hän ymmärtää, että hänellä nämä lapset ennen tuota naista ja tuon uuden ihmisen pitää aina ymmärtää, että lasten sidettä vanhempiin kukaan tulija ei saa katkaista.
Näisä kirjoituksissa eri paikoissa usein näkee, kuinka tuo uusi suhde ikäänkuin vaatimalla vaatii tätä isää tai äitiä komentamaan lapsia, jotta hän olisi siajalla numero yksi. Silloin tämä uusi ihminen kilpailee lapsien suhteesta omaan vanhempaansa ja koen sen eritttäin vääränä.
Lapset lentävät pesästään ihan varmasti aikanaan, mutta on eron jälkeen erittäin tärkeää, että suhde isään ja äitiin säilyy turvallisena, eikä kukaan ulkopuolinen yritä millään tavoin tunkeuta siihen väliin.
Sinä tullut ihminen, jos et sulata lapsia ja heidän tapojaan , sinun täytyy lähteä, ei lasten, etkä voi kaataa vihaasi heidän päälleen tai yllyttää lasten omaa vanhempaa rankaisemaan lastaan, siitä että ei halua luovuttaa häntä sinulle vieraalle ihmiselle.
Lapsi on kokenut valtavan trauman erotilanteessa ja siitä selviämiseen menee aikaa ihan varmasti vuosia, se ei ole helppo asia. On suorastaan eronneen velvollisuus yrittää olla täysillä lapsen tukena, muutoinhan hänen elämänsä saatta luisua kokonaan raiteiltaan. Älä todellakaan tunkeudu tai ala määräämään. Kyse on paljon isommasta asiasta kuin teidän seksistä. Se voi odottaa, mutta lapsen tilanne ei voi odottaa, siinä pitää olla koko ajan ajan tasalla, jotta lapsia selviää eteenpäin.
Haloo. Lapset usein kehottavat vanhempia eroamaan - tai toivovat sitä, elleivät uskalla sanoa. Lapselle voi jäädä pysyvät traumat vanhempiensa liitosta. Ei se ero ole ollenkaan niin paha asia kuin sinä haluat uskoa.
Siis mitä ihmettä isän uusi suhde kuuluu aikuisille lapsille?! Aikuinen mies saa käyttää omat rahansa ihan miten haluaa, eikä se kuule lapsille tai ex-vaimolle millään tavalla. Omat vanhempani erosivat ollessani teini-iässä ja solmivat molemmat uuden avioliiton tämän jälkeen, eikä mieleeni tullut kyllä hetkeäkään, että minulla olisi ollut oikeutta päsmäröidä näissä suhteissa. Äiti-puolestani en suuremmin välitä, joten välttelen häntä mikäli voin. Isäni kanssa vietän kuitenkin aikaa, enkä osoita mieltäni hänen valinnoistaan. Tosin en kyllä säälittelekään, kun hän valittaa avioliitostaan. Voin iloisena todeta, että itsepä olet valintasi tehnyt :)
Mutta että ex-vaimo sekaantuisi isän ja aikuisten lasten väleihin, hei HALOO!
"eikä mieleeni tullut kyllä hetkeäkään, että minulla olisi ollut oikeutta päsmäröidä näissä suhteissa. "
Jos kaikki lapset inhoavat uutta puolisoa, niin kyllä on aika todennäköistä että siinä uudessa puolisossa on vikaa. Jos vain yksi lapsi katkoisi välit, niin silloin voisi epäillä että vika on lapsessa ja mustasukkaisuudessa.
Kyllä nimenomaan aikuisiällä lapset ja uudet kumppanit tulevat oletusarvoisesti toimeen keskenään. On päivänselvää että jos uusi kumppani alkaa esittämään aikuisille lapsille äitiä niin ei siitä mitään tule, lapset hermostuvat. Hermostuisin itsekin.
Jokaisessa on jotain vikaa. Isän uusi kumppani on isän asia, ei lasten ollenkaan.
Vaikka uudet kumppanit ja aikuiset(kin) lapset tulevat oletusarvoisesti toimeen keskenään, se vaatii joskus hyvinkin tanakkaa harjoittelua ja totuttelua. Miksi siitä pitäisi hermostua, jos toinen yrittää esittää äitiä? Hassua se on, ei yhtään hermostuttavaa.
Lapsi ja puolikas
Kyllä sitä on sellaisiakin lapsi isä suhteita missä ollaan oltu läheisiä, jos nyt sinun ei ole ollut, joten totta kai äiti suree lastensa pahaa mieltä. Itse olen myös avioero lapsi ja se ei mielestäni ole ollut ruusuilla tanssimista, usein ne isien morsiammet saavat aikaan ero lasten kanssa, kun ovat mustasukkaisia lasten rakkauteen isäänsä kohtaan, mutta sitten kun äiti hommaa miehen niin usein se otetaan luonnollisesti ja äidit katsovatkin tarkkaan että mies jonka he valitsevat todella pärjää hänen lastensa kanssa, mutta isä eivät näe alussa muuta kun sen uuden ja usein siinä unohtuu omat jälkeläiset uuden suhteen hurmassa.Joten lue ap kirje kun olet pahasti käsittänyt väärin mitä hän tarkoitti.
....Käsitit kyllä viestini täysin väärin. Minua ei mieheni suhteessa kiinnosta muu kuin se, ettei hänen ja lastensa välit katkeaisi, koska niin tässä on juurikin kovaa vauhtia käymässä. En ole "vahingon iloinen" siitä, että he olisivat nyt jotenkin "minun puolellani"??? Minä elän omaa elämääni ja mieheni omaansa, enkä ole siihen mitenkään puuttumassa. Ainoa asia tuossa viestissäni oli se, että olen huolissani lasteni ja heidän isänsä välisistä suhteista. Ethän sinäkään ole pystynyt isällesi puhumaan, ettet välttämättä "sulata" hänen nykyistä aviopuolisoaan. Ehkä keskustelu aikanaan isäsi kanssa olisi parantanut teidänkin välejä. Minä ainakin toivoisin, että lapseni pystyisivät puhumaan isälleen mikä heitä huolestuttaa ja ehkä sitä kautta saisivat asiansa järjestykseen?
Jos lapsilla on hyvät välit isäänsä, niin mikseivät pystyisi puhumaan? Kannattaa tietysti miettiä tarkkaan mitä puhuu ja mihin pyrkii.
Tässä ei liene kyse "pärjäämisestä" lasten kanssa, koska lapset ovat aikuisia. Aikuiset lapset (ja teini-ikäisetkin) valitsevat hyvin useasti vanhempiensa mielestä täysin kelvottoman puolison (tai poika-/tyttökaverin), koska valitsevat sen itselleen eikä vanhemmilleen.
Tiedän isä/lapsi -suhteita, joissa on oltu läheisiä ja erittäin etäisiä. Nämä suuntaukset saattavat muuttua elon tiellä. Niinkuin kaikki muutkin. Ihan turhaa surra lastensa tai kenenkään toisenkaan pahaa mieltä. Silloinhan kaikki menee pieleen. Jos joku on surullinen, täytyy tehdä kaikkensa, jotta olisi iloinen ja saisi sen tarttumaan surulliseen.
Ei uusi kumppani ole aikuisten lasten äitipuoli, eikä mummikaan miehen lapsenlapsille.
uusi kumppani on vaan isän nainen
...Asia sen kuin vain "pahenee". Uusi avopuoliso oli kieltänyt että keskimmäinen poikani ei voi käydä isänsä luona enää kylässä, koska ei sulata tätä uutta avovaimoa?? Nyt perään kyllä jo vähän ex- mieheltänikin jonkinlaista niskasta kiinni ottoa!!!??? Eihän kukaan "ulkopuolinen" voi kieltää lapsia käymästä omassa lapsuuden kodissaan, isäänsä tervehtimässä?? Mutta niinkuin sanoin, voin vain olla lasteni tukena asiassa, sekaantumatta mihinkään....tuntuu vaan aika pahalta.
Tuo asia ei kuulu sinulle, kuten tässä monet ovat jo kirjoitelleetkin. On aivan luonnollista, että jos keskimmäinen poika kovasti kiukuttelee isänsä luona kylässä tämän avovaimosta eikä sulata tätä, niin eipä ihme, ettei ole tervetullut. Vaikea uskoa, että kukaan ihan huvikseen kieltää mitään. Aikuisten lasten tulee ottaa huomioon muutos. Vaikka isän koti on ollut heidän kotinsa, niin enää se ei ole. Sen sijaan se on isän ja avovaimon koti.
Itseasiassa monet aikuiset lapset käyvät aniharvoin tervehtimässä vanhempiaan - olivat he eronneita tai eivät. Omat teini-ikäiset lapseni eivät ole käyneet isällään kuin yhtenä isänpäivänä minun ja exän eron jälkeen. He eivät erinäisten syiden vuoksi käy isänsä luona. Minun uuden kumppanin he ovat hyväksyneet suorastaan yli odotusten. Siitä olen onnellinen.
Olisiko aikuisten lastesi mahdotonta sopia tervehdyskäynnit ennalta isänsä kanssa, kun avovaimo on vaikkapa kauppareissulla tai voimistelussa? Tai tavata isäänsä vaikka Esson baarissa? Hieman tuntuu siltä, ettei tässä ole niinkään kyse lasten isänsä tervehtimiskäynneistä, vaan jostain ihan muusta. Eli siitä, että isä on valinnut lasten mielestä väärän avovaimon tai yleensä vaan "ottanut " avovaimon ja vaikka tämä tekisi mitä, se on väärinpäin.
Eihän exäsi uusi kumppani ole ulkopuolinen, jos kerran asuu lasten isän kanssa! Miksi lasten isä ei vieraile lastensa luona?
Kyllä jotkin isät ei ajattele ollenkaan muuta kun itseään, tuntuu sille kun lukee näitä juttuja, joku uus nainen olis tärkeäpi kun omat lapset?
Kannattaisi äitienkin hankkia itselleen oma elämä eikä roikkua aikuisissa lapsissaan.
Kyllä se tuntuu menevän niin että miehet menevät sekaisin uudesta rakkaastaan ja ovat tämän talutus nuorassa .
Meillä on ex n kanssa yhteishuoltajuus ja nuorempi lapseni on kulkenut isällään viikko ja viikko periaatteella mutta nyt kun on tämä uusi kuvioissa ja lapsi haluaisi olla isällään ,isäpä ei ota lastaan luokseen vaikka koulu ja ystävät ovat isän kotia lähempänä .Ex jäi asumaan entiseen kotiimme eli se on lapseni lapsuudenkoti.
Luulen että tämä uusi manipuloi ex ääni että saisi pidettyä välimatkaa lapsiinsa , mitkä joskus olivat hänelle tärkeitä .Itsekästä touhua.
Minulla ja exälläkin on yhteishuoltajuus, lapset teini-ikäisiä. Eromme jälkeen (ero 2v sitten) he ovat käyneet isänsä luona kerran, isänpäivänä kaksi tuntia, vaikka huoltajuussopimuksessa lukee jokatoinen vkl pe-su ja viikoittain pari iltaa.
Minulla on ollut uusi miesystävä kohta vuoden päivät. Teinit ovat suhtautuneet häneen todella hyvin, ellei suorastaan loistavasti. Tästä huolimatta kaipaan (ja saannkin) myös kahdenkeskeistä aikaa miesystäväni kanssa sekä aikaa olla ihan yksin. Tämä ei suinkaan tarkoita, etteikö lapset ole minulle tärkeitä.
Ylipäänsä on turha vetää hernettä nenään ja arvostella muita, jos johonkin kuvioon tulee muutos.
Jos ihmiset käyttäisivät ongelmiensa ratkaisuun sen ajan, jonka he valittavat toisten käytöksestä, niin maailma olisi todella paljon parempi paikka.
Minun lapset alkoivat hieman minun ja isänsä eron jälkeen miettiä mistä löytäisin uuden miehen :).
Entäs jos isän uusi naisystävä ei tiedosta käytöstään? Jos hän vain haluaa olla mukava miehensä aikuisille lapsille ja ei tarkoita silti ottaa äidin paikkaa?
Se, että isä nyt käyttää paljon rahaa uuteen naiseensa ei valitettavasti kuulu lapsille taikka ex vaimolle. Omat on rahansa ja on alentavaa ajatella tämän miehen olevan niin tyhmä, ettei tajuaisi mihin rahansa pistää.
Ainoa oikea osoite ap:n kysymyksille on ex-mies ja hänen uusi kihlattunsa. Nostakaa kissa pöydälle, tehän olette hyvissä väleissä eikö vain? Eikös silloin voi exältä kysellä asioista? Neuvoa ex-miestä hienovaraisesti neuvomaan kihlattuaan, ettei aikuiset lapset mammaa enää tarvitse jne..
Aikuiset lapset nyt vaan protestoivat uudenlaista isää vastaan - ja varsinkin isän kihlattua. Eiväthän he muista niitä aikoja kun äiti ja isä olivat vastarakastuneita. Isä tuntuu nyt hieman vieraalta ja syyhän on silloin uuden naisen..
Älä suotta huolestu asiasta, jolle et voi mitään. Eikö se ole niinkin, että pitkäkin ystävyysuhde jää vähemmälle huomiolle vähäksi aikaa, kun jompikumpi löytää rakkauden? Aivan samoin se on vanhempien ja myös lasten/aikuisten lasten kanssa. Joskus tavataan enemmän ja toisinaan vähemmän.
Sinä tiedät millaiset ovat sinun lämpöiset välit lapsiisi, muttet voi tietää mitä se lasten isän mielestä tarkoittaa. Miehet useinkin osallistuvat lasten elämään äidin kautta silloin kun vielä asutaan yhdessä. Eron jälkeen isien on luotava lapsiin aivan uudenlainen suhde. Joskus se on hyvinkin erilainen kuin vielä yhdessä asuessa. Oikeastaan kaikkien vanhempien pitää tehdä se viimeistään siinä vaiheessa, kun lapset lentävät pesästä. Hyvä suhde ei kuitenkaan tarkoita jatkuvaa vierihoitoa vielä lasten poismuuton jälkeen. Jokaisella on omat menonsa ja harrastuksensa.
Ongelma lastesi kannalta ei ole niinkään isän uusi naisystävä, vaan lapset ja lasten isä. Heidän pitäisi keskustella isänsä kanssa tilanteesta eikä valittaa sinulle. Ennenkaikkea lasten pitäisi löytää itse asiaan toteuttamiskelpoinen ratkaisuehdotus - joka ei tietenkään saa olla isän ja naisystävän ero. Jos isän ja lasten välit ovat oikeasti hyvät, se löytyy kyllä.
Kyllä juu. Jokaisella on tosiaan omat menonsa ja harrastuksensa. Joidenkin äitien (etupäässä) ainoa harrastus on koti ja lapset. Toiset äidit puolestaan saavat tästä harrastuksesta tarpeekseen kun lapset lentävät pesästä. Aikuisilla lapsillakin on sopeutumisen paikka, jos äiti vasta lasten vartuttua alkaa harrastaa.
Mustasukkaisuutesi haisee tänne asti. On varmaan ihan nätti tämä exäsi uusi. Ja sekös hatuttaa.
Kannattaisi sinun ehkä enemmänkin huolehtia omasta mielenterveydestäsi kuin lapsistasi. Kaikki suomalaiset naiset käyttävät taloudellisesti hyväkseen miestään.
Kiitos kaikille kommenteista, myös asiattomista. Oikaisen nyt vain sen verran että Poikani ovat asuneet omillaan jo vuosia ja eläneet omaa elämäänsä. Eivät ole riippuvaisia meistä vanhemmista. Huoli heillä oli vain siitä, että tämän uuden avopuolison vuoksi eivät voi käydä lapsuuden kodissaan. Isänsä ei puutu asiaan millään lailla, vaikka he asuvat eri osoitteissa ja aivan eri paikkakunnillakin. Eli minun nähdäkseni avopuoliso ei pysty sanomaan ketkä voivat käydä kylässä ja ketkä eivät? Mutta koska isänsä on vielä tässä alkuhuumassa näin "vietävissä", niin toivotaan vaan että se arki tulisi jossain vaiheessa ja hän muistaisi että hänen elämään kuuluu myös lapset. Kaikki varmaan järjestyy aikanaan. :) Ja kuka sanoi jossain vaiheessa ettei minulla ole miesystävää???? Olen ollut parisuhteessa puolisen vuotta ja kaikki on mennyt hienosti myös lasten kannalta. He ovat kumppanini hyväksyneet, eli ei minun tarvitse olla exälleni mustasukkainen. Toivon heille kaikkea hyvää, kunhan muistavat sen tosi asian, että molempien lapset tulevat uudessa suhteessa kaupan päällisinä, olivat he sitten pikkulapsia tai aikuisia?
Olin tuntenut mieheni 20 vuotta ennen eroamme mutta nyt en enään tunne. Hän oli rakastava ja huolehtiva isä mutta nyt uudessa suhteessaan ollessaan hän ei ole yhteydessä omiin lapsiinsa jotka ovat jo aikuisia ja hänellä on myös lastenlapsia joiden luulisi olevan hänelle ylpeyden aihe ja elämän täyttymys. Uusi vaimo voi olla syynä tuohon asennemuutokseen mutta kuitenkin olen ajatellut että suurin häviäjä tässä tapaksessa on tuo mies itse. Hän ei voi koskaan enää korvata tuota aika lapsilleen jonka on jo menettänyt, juna meni jo.
Aivan. Kaikki varmaan järjestyy aikanaan.
Täytyy myös muistaa, että on lukemattomia vanhempia ja heidän aikuisia lapsiaan, jotka eivät juurikaan pidä yhteyksiä kuin pari kolme kertaa vuodessa, jos sitäkään. Näitä ajatellen aikuiset lapset eivät tule kaupanpäällisinä vanhempien uusiin suhteisiin eikä myöskään toisinpäin.
Lastenlapset eivät merkitse miehille useinkaan samaa eli niin paljon kuin naiselle. Eipä kyllä kaikki isoäiditkään ole lastenlapsista järin innostuneita.
Elämässä ei ole voittajia ja häviäjiä. On vain ihmisiä, joista yksi tykkää yhdestä, toinen toisesta, kolmas kolmannesta jne tavasta elää.
Älä yritä selitellä. "Kiitos asiattomista kommenteista". Voi, kuinka oletkaan niiiiin hyväsydäminen ihminen, että! Anteeksi nyt vain, mutta näen lävitsesi. Jos olisit oikeasti onnellinen, et täällä parjaisi exääsi, vaan auttaisit häntä. Aikuiset lapset eivät tarvitse jatkuvaa läsnäoloa vanhemmiltaan. Anna aikaa exällesi rakentaa uusi suhde. Arki tulee sinnekin aikanaan ja aikaa jää myös lapsille, se on varma se.
Olet aika itsekäs ja ilkeä ihminen, se kuva minulle on syntynyt. Toivon exälllesi onnea, uskon että hän on sen ansainnut sen jälkeen, kun on elänyt kanssasi.
No voi voi. Jos lapset eivät siedä isänsä uutta naisystävää, niin minkä sille kukaan mitään mahtaa? Toisaalta ei asia kenellekään toiselle edes kuulu.
Erositte, kun ex-miehesi oli jatkuvasti poissa. Eron jälkeen välinne lapsiin oli kertomasi mukaan todella lämpöiset, ja vierailitte lasten luona kylässä.
Miten isän välit lapsiinsa voisivat olla niin kovin lämpöiset, koska oli aina poissa?No, oli miten oli, niin miksi isä ei voi edelleen vierailla lastensa luona? Tämä on ihan normaali isän ja lastensa välinen sopimusasia. Siitä ei tarvitse olla huolissaan.
Anna lastesi isän hoitaa omat välinsä lapsiinsa miten haluaa. Mitä ne sinulle kuuluvat? Vähän vaikuttaa siltä, että yrität leikkiä vieläkin perhettä, ja nyt muka olet niin surullinen klun lapset eivät käy isällään. Syykin selvisi, kun urkit lapsiltasi. Tosiasiassa eivät ehkä halua käydä siellä isällään, koska nyt tilanne on outo. Sinä sitten täällä hekumoit, ja uskottelet itsellesi että se isukin suhde siitä kaatuu mahdollisesti, kun lapsetkaan eivät uutta naista hyväksy.
Olet aika ikävä ihminen.
No mutta! Ihan täysin lasten ja heidän isänsä välinen asia.
Mitäpä jos ap keskittyisi omaan elämäänsä eikä urkkisi ex:nsä asioita lapsilta. Jokainen osaa rivien välistä lukea, kuinka suorastaan iloinen olet, kun lapset ns. protestoivat isänsä uuden kumppanin takia. Sinä sitten vielä leikit enkeliä ja yrität muka lapsia tukea uudessa tilanteessa.
Mitä jos tosiaankin antaisit aikuisten lasten elää omaa elämäänsä, ja sinä lopettaisit urkkimisesi nyt heti. Olisikohan sinulla mahdollisesti jotain muuta keskustelunaihetta aikuisten lastesi kanssa?
Jokainen eronnut varmaan tajuaa sen, että eron jälkeen ex:llä on OIKEUS omaan elämäänsä. Lapset muodostavat omanlaisensa suhteen siinä uudessa elämässä, ja sitä suhdetta olisi syytä kunnioittaa.
Usein juuri se on se nainen ja äiti, joka vielä eronkin jälkeen häärää näillä muka yhteisillä asioilla.
Eräs tuttava erosi, ja vieläkin vuosien jälkeen puhuu ex:stään ja lapsien isästä sanalla isä ihan vieraillekin ihmisille. Tosi raivostuttavaa ja kertoo sen, ettei tuttava ole erostaan pääsyt yli. Aina jos hiukankin huomauttaa että sillä ´ns. isällä on nyt uusi perhe, tuttava kimmastuu hillittömästi.
Siis että tämä nyt oli vaan esimerkki siitä, että jos erotaan niin sitten erotaan ja annetaan sen ex:n elää elämäänsä.
Jooko!!!?
Osuit asian ytimeen. Rivien välistä voi lukea yllättävän paljon..
ehkäpä olet uusi puoliso ja siksi harmittaa, mutta itse eronneena voin sanoa, usein lapset luulee, että heidän pitää olla äidin puolella.
Itse olen kannustanut lapsia myös pitämään hyvät välit isäänsä ja en ota yhteyttä heidän isäänsä mitenkään enää.
Menee aikaa sopeutua tilanteeseen kaikilla.
SAmaa mieltä edellisen kanssa. Minun ja lasteni iisän erosta on toistakymmentä vuotta mutta edelleen hoidetaan lapsia koskevat asiat yhdessä. yhdessä ostetaan heille syntymäpäivä -ja joululahjat.
Kummankaan uusi parisuhde ei ole esteenä. Lasten kannalta on hyvä että välit säilyy eikä heidän näin tarvi olla kummankaan puolella.
On isän heikkoutta jos ei osaa hoitaa välejään lapsiin vaan antaa uuden muijan olla esteenä.
Onko uuden muijan lapset paremmin tervetulleita kuin miehen lapset. jos niin niin silloin on suhde tuhoon tuomittu. SIlloin on myös täysin ymmärrettävää että miehen lapset eivät halua hyväkysä isänsä uutta suhdetta.
Ex-suhteissa jokaisessa toimitaan eri tavalla. Mikään tapa ei ole väärä. Miksi aina puututaan toisten suhteisiin ja lokeroidaan ne oman maun mukaan hyviksi tai huonoiksi? Miksi niin monet eivät ota huomioon, että liiton aikanakin eri perheissä suhteet perheenjäseniin ml lapset voivat olla täysin erilaisia? Vahvuutta on huomata ihmisten erilaisuus ja ottaa se huomioon.
Kun nuori aikuinen lähtee esim. opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, niin siinä yleensäkin jää yhteydenpito vanhempiin melko minimiin. Opiskelu, ystävät, ihan normiarki vie kaiken ajan. Näin siitä huolimatta, että välit vanhempiin ovat ihan ok, ja läheisetkin. Läheiset välit eivät edellytä jatkuvaa läsnäoloa, ei tapaamisiakaan pitkiin aikoihin. Tästä näkökulmasta katsottuna ap:n asiassa näyttäisi, että kärpäsestä on tehty härkänen. Jokin suhteellisuudentaju on aina hyvä säilyttää. Lasten isä varmaankin tapaa lapsiaan juuri sen verran kuin hänestä on tarpeellista. Ei se tarkoita, etteikö hän osaisi hoitaa välejä lapsiinsa, jos hänen tarpeensa on pienempi kuin lasten tai ex-vaimon tarve.