Kertokaas tämmönen

En nyt tiedä mille palstalle tämän olisin laittanut. Laitan tänne sitten. Tietäen jo valmiiksi, että osa mahdollisia vastauksia on provoja ja muilta, jotka ei oikeen ymmärrä.

Olen mies joka oli himpun yli 11 vuotta saman naisen kanssa. Iso osa siitä naimsissa. Ero tuli sitten. Parempi niin toisaalta kun ei se toiminut. Syyt ovat monet. Niin ne monessa tapauksessa onkin.

Jo silloin kun vasta olimme tutustuneet ja olleet vähän aikaa kerroin hänelle itestäni sen mikä on jatkunut tähän päivään. Tietyssä määrin saatan pitää myös naisten vaatteita. En provosoivasti taikka sillä tavalla kuin nämä jotkut julkisuudessakin olleet esimerkit. Aina sitä ei edes huomaa. Tykkään vaaleanpunaisesta ja talvellakin käytän mielelläni kiiltävää vaaleanpunaista toppatakkia. Kesällä mitä nyt mitä milloinkin. Silti toisaalta ymmärrän toisaalta en miksi monelle ongelma voi olla vaatteen väri, joskus malli tai muu sellanen. Usein ne mallitkaan ei erotumitenkään miesten malleista. Joilalin miehillä näkee punaista kyllä. Jos väri hiukan vaalenee vaaleanpunaiseksi on se kaameata joillekin. Mitä siinä on kauheata? Voidaan kysyä miksi niitä tarvitsee käyttää. Siksi koska se tuntuu minusta kotoisalta. Koen niin olevani itseni. Monesti maskuliininen tyyli ällöttää. Ei kaikki, mutta sellainen esim kauluspaita ja muu mitä kaikki voi nähdä ei iske. Tässä olen pyrkinyt löytämään välimaastoa.

Kukaan ei halua kuitenkaan ihan olla mitään mitä ei ole. Onnistuuko se keneltäkään loputtomasti. Näin jää helpommin yksin. Onko se kaksinkaan sitten jees jos joutuu oleen tappiin asti loputtomasti osinkin sitä mitä ei ole. Älkääkä viitsikö mielessänne ylidramatisoida sitä mitä sanon.

Myöskään kaikkinainen maskuliininen käytös ei iske. En ole korkealta puhuvan stereotyyppisen homon kaltainen. Ei mitään sellaista. Maskuliinisuus itsessään on kyllä laajempi käsite. Homo en ole vaikka, jotkut voisi olettaa. Mikään edellä mainittu ei sellaiseksi ihmistä tee. Vain jonkun mielessä.

Tällä tavalla kyllä jää helpommin yksin. Olen asiasta erittäin tietoinen. Onko avarampia naisia olemassa tässä maassa? Niin ja vielä kerran jättäkää ne provot kirjoittamatta jos ei muuta tule mieleen.
3187
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Miten tuo liittyi siihen eroon?

Äänestä
  • Ei itsessään mitenkään. Sen kerroin siksi jottei kukaan keksi lyödä homokorttia pöytään tai heitä jotain muuta mikä ei pidä paikkaansa.

    Äänestä

Melko kummallisiakin asioita pystyy tekemään helposti sillä tavalla että muut jopa arvostavat sitä, kyse on siitä että uskooko omaan juttuunsa tarpeeksi. Mikäli usko siihen täysin, muutkin uskovat. Mikäli epävarmuus taas paistaa läpi asian suhteen, on siihen helppo pureutua, jos taas ei, melkoisen vaikea.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kyselenpä tässä sit kirjoitti:

En nyt tiedä mille palstalle tämän olisin laittanut. Laitan tänne sitten. Tietäen jo valmiiksi, että osa mahdollisia vastauksia on provoja ja muilta, jotka ei oikeen ymmärrä.

Olen mies joka oli himpun yli 11 vuotta saman naisen kanssa. Iso osa siitä naimsissa. Ero tuli sitten. Parempi niin toisaalta kun ei se toiminut. Syyt ovat monet. Niin ne monessa tapauksessa onkin.

Jo silloin kun vasta olimme tutustuneet ja olleet vähän aikaa kerroin hänelle itestäni sen mikä on jatkunut tähän päivään. Tietyssä määrin saatan pitää myös naisten vaatteita. En provosoivasti taikka sillä tavalla kuin nämä jotkut julkisuudessakin olleet esimerkit. Aina sitä ei edes huomaa. Tykkään vaaleanpunaisesta ja talvellakin käytän mielelläni kiiltävää vaaleanpunaista toppatakkia. Kesällä mitä nyt mitä milloinkin. Silti toisaalta ymmärrän toisaalta en miksi monelle ongelma voi olla vaatteen väri, joskus malli tai muu sellanen. Usein ne mallitkaan ei erotumitenkään miesten malleista. Joilalin miehillä näkee punaista kyllä. Jos väri hiukan vaalenee vaaleanpunaiseksi on se kaameata joillekin. Mitä siinä on kauheata? Voidaan kysyä miksi niitä tarvitsee käyttää. Siksi koska se tuntuu minusta kotoisalta. Koen niin olevani itseni. Monesti maskuliininen tyyli ällöttää. Ei kaikki, mutta sellainen esim kauluspaita ja muu mitä kaikki voi nähdä ei iske. Tässä olen pyrkinyt löytämään välimaastoa.

Kukaan ei halua kuitenkaan ihan olla mitään mitä ei ole. Onnistuuko se keneltäkään loputtomasti. Näin jää helpommin yksin. Onko se kaksinkaan sitten jees jos joutuu oleen tappiin asti loputtomasti osinkin sitä mitä ei ole. Älkääkä viitsikö mielessänne ylidramatisoida sitä mitä sanon.

Myöskään kaikkinainen maskuliininen käytös ei iske. En ole korkealta puhuvan stereotyyppisen homon kaltainen. Ei mitään sellaista. Maskuliinisuus itsessään on kyllä laajempi käsite. Homo en ole vaikka, jotkut voisi olettaa. Mikään edellä mainittu ei sellaiseksi ihmistä tee. Vain jonkun mielessä.

Tällä tavalla kyllä jää helpommin yksin. Olen asiasta erittäin tietoinen. Onko avarampia naisia olemassa tässä maassa? Niin ja vielä kerran jättäkää ne provot kirjoittamatta jos ei muuta tule mieleen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu