Auttakaa tai neuvokaa jotenkin.
Sain tietää miehellä olevasta naisesta vakituisesta suhteesta siis viimeviikolla.
Ollaan oltu naimisissa jo13v ja meillä on 3 lasta. 11, 7 ja 2vuotiaat. Suutuin ja loukkaannuin ihan sydänjuuriani myöten. Olen kuvitellut ettei tätä liittoa kaada mikään. Luotin mieheeni. Olenki ollut näköjään typerys ja hölmö.
Mies on matkoilla työn takia ja sai kortin jossa joku Armi kiitteli ihanasta lomasta lapissa ja suukkojen kera. Reunassa oli myös nimi ja numero johon soitin.
Nainen kertoi kaiken. Mä olen järkyttynyt.
En ole kertonut vielä miehelle että tiedän hän on tulossa kotiin huomenna. Olen miettinyt nyt päänipuhki odotanko täällä vai häivynkö lasten kanssa en haluaisi olla missään tekemisissä mieheni kanssa. Olen varmaan kaikkien mielestä raukkis kun
haluan paeta ja oikeesti pelottaa tulevaisuus lastenki vuoksi.
Mitä teen olen ihan rikki ahdistaa ja masentaa.
Sain tietää miehellä olevasta naisesta vakituisesta suhteesta siis viimeviikolla.
Ollaan oltu naimisissa jo13v ja meillä on 3 lasta. 11, 7 ja 2vuotiaat. Suutuin ja loukkaannuin ihan sydänjuuriani myöten. Olen kuvitellut ettei tätä liittoa kaada mikään. Luotin mieheeni. Olenki ollut näköjään typerys ja hölmö.
Mies on matkoilla työn takia ja sai kortin jossa joku Armi kiitteli ihanasta lomasta lapissa ja suukkojen kera. Reunassa oli myös nimi ja numero johon soitin.
Nainen kertoi kaiken. Mä olen järkyttynyt.
En ole kertonut vielä miehelle että tiedän hän on tulossa kotiin huomenna. Olen miettinyt nyt päänipuhki odotanko täällä vai häivynkö lasten kanssa en haluaisi olla missään tekemisissä mieheni kanssa. Olen varmaan kaikkien mielestä raukkis kun
haluan paeta ja oikeesti pelottaa tulevaisuus lastenki vuoksi.
Mitä teen olen ihan rikki ahdistaa ja masentaa.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Yritä saada jostain voimia uskoa itseesi. Anna miehen kertoa ensin oma versionsa ja mieti sitten tarkasti molemmat tarinat. Jos jää hiemankin epävarma olo, pakkaa kamat ja lapset ja mene toistaiseksi vaikka ystäväperheen luo asumaan kootaksesi ajatuksiasi rauhassa.
Valitettavasti monet miehet jatkavat samaa käytöstä, jos annat anteeksi.
Kannattasko ihan vaan jutella ensin oman miehen kanssa ja vaikka samaan pyytää se kakkonenkin juttelemaan. Ihan silmätysten siinä näkisi jokanen kenellä kantti kestää ja mies joutuis myös vastaamaan molempien naisten kysymyksiin naamakkain.
Hyökkäys on paras puolustus!
"Kannattasko ihan vaan jutella ensin oman miehen kanssa"
Mitä ihmeen juttelemista tuossa vaiheessa enää on? Mitä hyödyttää kuulla että "se on joku hullu joka on kuvitellut kaiken, et kai sitä usko"?
On täysin päivänselvää että alkuperäisen on joko hyväksyttävät että miehellä on kaksi naista tai erottava. Tuollainen mies kun ei varmasti muutu.
Tämä on minun mielestäni ihan paras ajatus ja olisi oikeasti kokeilemisen arvoinen varsinkin jos saisit siihen vielä mukaan jonku ihan oikeasti puolueettoman ihmisen hillitsemään olemassaolollaan liikaa tunteiden/vihan purkautumista.
Oikeaa asioiden selvittelyä aikuisten tyyliin.
"Oikeaa asioiden selvittelyä aikuisten tyyliin"
Anns mä arvaan selvittelyn lopputuloksen: selvittelyssä päätetään että mies ja vaimo yrittävät, jonka jälkeen salasuhde kumminkin jatkuu.
Ehdotin tuota tapaamista itse kun vaimo ei millään uskonut minua vaikka minulle soitti. Vaan eipä sopinut kummallekaan, ei miehelle eikä vaimolle asioiden selvittely. Minua kun syytettiin vaikka mistä kiristyksestä alkaen vaikka mies oli minulle valehdellut alusta pitäen.
Harmi jos ei toiminut, silti nostan hattua kun edes yritit selvittää asioita keskustelemalla. Täälläkin on monia neuvokia jätesäkkeihin tavaroiden pakkaamisesta yms. Ne vaan ei alunperinkään ole edes semmoista toimintaa jonka tavoitteena olisi asioista sopiminen. Negatiiviseen toimintaan yleensä saa vaan negatiivisia vastauksia. Ei se johda mihinkään.
Kiukuttelu ja jalanpolkeminen on lapsellista toimintaa haluatteko näyttää 5 vuotiailta vai olla jo aikuisia aikuisten keskellä.
Se aikasemmin mainitsemani puolueeton ulkopuolinen auttaa myös niissä asioiden selvittelyissä, kannattaa edes yrittää.
Mä tiesin että sillä on toinen, mä tiesin. Mää kuulle otan shitten toisen miehem mikä on murr!
Pistä miehen kamat jätesäkkiin oven ulko puolelle ja vaihda lukot. VARMAAN PÄRJÄÄT. Suomessa on hyvät sosiaalituet yh:jia varten.
heitä mies mäkeen
Hei jokainen joskus erehtyy, juttele ensin puolisosi kanssa. Ei mitään jätesäkkejä eikä lukkosouta. Saatte vielä asiat puhuttua voit kiittää Armia että kertoi sinulle.
Ole nyt tyytyväinen kun miehesi kelpaa muillekkin, ei huono valinta siis. Kyllä se ajanmyötä näin monille käy, eihän ne värkit siitä käytöstä kulu, reikä saattaa hetkeksi kyllä venyä.
Minun vaimoni kanssa kävi vähän hiihtelemässä Levillä ja oli jakanut sitä toosaasansa oikein urakalla ja kotonakin varmasti sai ja usein.
Kiinni jäi sukupuolitaudista jonka toi kotiin, onneksi parani lääkkeillä. Kyllä sitten löytyi painostuksen alla puhelin numero mihin soitin. No tätä sattuu ja se vieras tuntuu välillä paremalta kuin oma.
Kannattaa keskustella ja sopia, jos muuten asit ovat kunnossa. Ei nämä mailmanloppua tee...
Akka lähetti varmaan tahallaan sen kortin kotiin että sinäkin sen näkisit, nykyäänhän ei juuri kortteja lähetellä vaan tekstareita ja sähköposteja..älä kiusallasikaan anna miestäsi tälle H-armille..
En tod ole tyytyväinen kun on kelvannut minun aviopuoliso muillekkin, en tod ole tyytyväinen kun sain tietää hänen puuhitaan työmatkoilla. En ymmärrä miten joku voi edes ajatella noin. olin siihen asti todella onnellinen. Nyt koko elämä on vain pelkoa mitä vielä tulee esille? Saisimpa takaisin sen rauhallisen normaali arjen ja rakastavan miehen joka täällä ennen asui. Nyt hän on kuin vieras jota en tunne. Hämärästi muistuttaa lasteni isää. En kiitä Armia kortistaan, en halunnut tietää. Olen sen kortin saamisen jälkeen vaan laihtunut ja itkenyt ja tuijottanut ikkunasta lumista pihaa. En osaa olla tässä talossa en osaa tehdä enää kotitöitä en osaa tehdä ruokaa enkä auttaa lapsia missään asiassa. En osaa elää tätä elämää joka muuttui vain murheeksi.
En halunnut tietää.
Olisiko se sitten ollut parempi vaihtoehto olla tietämättä? Sama olisi jatkunut vuosikaudet. Mitä sitten kun olisit saanut vuosien päästä tietää? Vaiko onko se ettet olisi halunnut tietää koska et pysty totuutta sietämään? Se mies pettää sinua, ei ole sellainen miksi olet hänet mielessäsi kuvitellut olevan!
ajattelet just niinku minäkin! Täällä asuu ihan vieras mies ja aina epäilyksen varjo seuraa... Ite en pystyny tekee mitään ku sain tietää. Laihduin yli 20 kg ku oli niin paha olo ettei pystyny syömään. Mä en tajua niitä naisia jotka varattuja ukkoja pokaavat... Lapset kärsii tästä kaikesta. Ite olen muuttunut... Mut sulle sanon et nosta kytkintä. Jos Armi on puoliksikaan samanlainen ku " mun mieheni" rakastajatar nii se ei helpolla anna periksi. Ja mun ukko ainaki nii heikko et ei pysty vastustamaan tän ihanan seireenin kutsua. Olen kohta kaks vuotta eläny täs ihmetilassa jossa ukollani on ollu toinen nainen. Kerran olen lähteny ja takaisin palannu. Tällainen tuhoaa vaan itsetunnon... Nyt keräilen voimia lopulliseen ratkaisuun. Voimia sulle!
Naisia jotka varattuja miehiä pokaa? Oman kokemuksen kautta voin sanoa että ne varatut miehet vasta pokaavatkin.
joo tiedän todellakin et asia on näin et varatut ukot pokaa! Mut ku ite olen täs paskan keskellä eläny nii tiedän et en IKINÄ aio ruveta suhteeseen varatun mieheo kans. Mä en vaan ymmärrä sitä et miks joku nainen haluaa paneskella varattujen ukkojen kans tai päinvastoin et varattu ukko mennä vieraisiin! Ku melkosen varmaa on et asia tulee tietoon ja sit on helvetti maan päällä. Ku pettäjät ei tajua sitä et se vaikuttaa kuitenkin useamman ku yhden tai kahden ihmisen elämään. Ja jos viel lapsia siin nii eipä paljon naurata ku tavaroitaan pakkailee ja lapset vieres itkee...
Kyllä ne useinmiten ton tajuaa vaan eivät jaksa enään välittää. Ruoho aidan takana on liian houkuttelevaa. Ja luottavat anteeksiantoonkin. Tai siihen ettei se vaimo uskalla erota kun on ne yhteiset lainat ja lapsetkin. Näin minulle yksikin ukkomies selitteli tekojaan kun häneltä syytä moiseen käytökseen kysyin. Tarve löytää hellyyttä, rakkautta, hyväksyntää on ihmisellä valtaisa. Ja jos niitä ei kotoansa enään saa, etsitään muualta, edes pieneksi hetkeksi.
No meil on kyl mielestäni saanu kaikkea. Hellyyttä ja seksiä. Kaksi lastakin saatu aikaiseksi ja kohta aikuiseksikin. Mut ukko kyl sano et se kohottaa itsetuntoa ku on joku muukin ku se oma akka joka kiinnostunut. Mut meillä minä en sais ikinä pettää. Se on ero kuulemma heti. Mut noinhan noi rentut rellestää ku on tällasia idiootteja ku minä joka antaa anteeksi ja tekee just niinku ukko sanoo... Jonain päivänä olen vahva ja alan elämään omaa elämääni
Voi sua 'minä vain'... Mitä jos ajattelisit, että se jonain päivänä onkin tänään? Tai no, kello on jo sen verran, että viimeistään huomenna ;) Luota siihen, että sinä päivänä kun teet sen päätöksen elää omaa elämääsi, se vahvuus alkaa kasvaa potenssiin sata! Hittoako annat anteeksi kun koko ajan tiedät, että olen paljon, Paljon, PALJON enemmän arvoinen kuin ett joku renttu määrittää sun elämäsi noin surkeaksi. Ja hei, sulla on ne kaksi lastakin - niistä saa voimaa ja tarkoituksen tehdä omastakin elämästään taas arvokasta.
Voimia!!!
Kiitos sulle Floorastiina! Oot ihan oikeassa. Ei mul ole ku tää yx elämä. Miks hitossa mä tuhlaan sitä ihmiseen joka ei aio muuttua? Jonain päivinä vaa tuntuu et elämä yhdessä sujuu ja sillo aina epäilen lähtöä... Mut hemmetin raskasta tällainen elämä on. Ja varsinki ku ukko viel muistaa ohimennen retostella muillakin naisseikkailuillaan... Lapset on ainoa asia jniden takia jaksan ja yritän olla vahva. Mut aina vain useammin haaveilen siit ihanasta miehestä joka pitää mua hyvänä ja rakastaa...
En minäkään olisi halunnut tietää. En olisi halunnut tietää, että sielunkumppanini valehteli päin naamaa yli vuoden. Olisi vaan vähin äänin lopettanut tolloilunsa, niin elämä olisi jatkunut entisellään.
Minkä helvetin takia ihmisten pitää puuttua toisten asioihin?
Minun mies nukkuu mun vieressä, sano ettei uskalla koskea vaikka rakastaa. Mitä minä muka oon tehny semmosta että minuu tarttis pelätä?
Mies on pyytänyt anteeks ja sanonu että katuu, minäki pyydän jos tietäsin vaan mitä olen tehny väärin? En vaan tiedä. Lapset ihmettelee mitä on nyt vialla varsinkin vanhin 11vuotias on ollut murheenmurtama. Ollaanko me aikuiset pilattu oman lapsen elämä ? Itselläni olo on kuin hakatulla koiralla ihan sama olenko vai en tässä perheessä. Olen vaan niinkun haamu ihmisten joukossa. Eläminen ei tunnu enää elämisen arvoiselta.
Voi kun tietäisin mitä sanoisin. Aivan kuin mun ajatuksia... Meilläkin lapset reagoi tosi rajusti kun saivat tietää. Äitinä sitä on suurin murhe niistä lapsista... Kuinka ne jaksaa ja miltä niistä tuntuu. Anteeksi minäkin pyytelin silloin tietämättä kuitenkaan että mitä. Väkisinkin päähän tuli ajatus et kaikki jotenkin mun syytä!? Ikinä ne haavat mitä pettäminen tekee ei tuu paranemaan. Arpeutuu ehkä kunnes joku asia saa ne taas auki. Ja ikinä ei luottamusta saa takas. Minäkin lupasin antaa anteeksi mut liikaa lupasin. Älä tee ittelles sitä et rupeet roikkumaan miehessäs. Sen jälkeen kaikki valta on pettäjällä!
Hetkinen. Ette kai lapsille kertoneet, että isä kävi vieraissa? Se on teidän välinen asianne ja musta on väärin lapsille tuollaista asiaa kertoa. Siinä menee luottamus isään kokonaan. Hän kai kuitenkin on ollut hyvä isä lapsille?
Lapsille voi kertoa, että nyt on vanhempien välillä ongelmia, jotka yritetään ratkaista. Ja ettei se ole missään tapauksessa lasten vika. Eikä sun kuulu pyydellä keneltäkään anteeksi. Ethän sinä ole tehnyt mitään väärää eikä pettäminen ole sun syysi. Se oli miehesi ihan oma valinta.
Mulla on lähipiirissä pariskunta, jossa mies on jäänyt pettämisestä kiinni jo ennen naimisiin menoa ja monta kertaa avioliiton aikana. Ja vaimo keksii kaikenlaisia syitä, miksi mies pettää. Ja antaa anteeksi kerta toisensa jälkeen. Vika ei ole ikinä miehessä vaan hänen lapsuudessaan yms. Vaimo jopa syyttelee itseään ja yrittää olla miehen mieliksi joka asiassa. Eli roikkuu miehessään.
Joskus tekisi mieli kehoittaa häntä lukemaan näitä juttuja tällä palstalla. Josko tajuaisi, ettei syy pettämiseen ole koskaan petetyssä.
pakko sanoa et meidän lapset teinejä ja ilmeisesti koulussa oli joku jo puhunu ohi suunsa ku kaikkihan täs kyläs pettämisestä tiesi. Mun mielestä mun kuului kertoa lapsille mitä oikeasti on tapahtunut. Ja roikkumisella tarkoitin sairaanloista ripustautumista jolloin ihminen ei pysty toimimaan muutaku toisen ihmisen kautta. Itel jäi kyl sellasta tästä kaikesta. Yhdes mekin pysytty vaik se kakkonen kummittelee yhä edelleen taustal. Ja koko ajan mä joudun epäilemään miestäni. Vaikka en haluais. Tsemppiä!
fLukekaa tuolta selviytyminen, eli käyttäkää järkeänne.
www.hs.fi ja sieltä oma elämä.
Mies petti-pysyttiin yhdessä.
En ole puhunu mitään pahaa mun lasten isästä tytär vaan on nähnyt minun itkuni ja näki myös isänsä pyytelevän anteeksi en ole varma mitä hän ajattelee mitä on tapahtunut. Sanoin kyllä ettei me riidellä semmosista syistä jotka johtuisi hänestä. 11v tytär on ottanut tämän raskaasti kun on huomannut ettei kaikki tosiaan ole hyvin.
Meillä ei muutenkaan ole riitoja selvitelty yleensä lasten nähden olen ollut töissä lastenhoitajana ja tiedän kuinka tärkeää turvallisuudentunne on lapselle ja sen todellakin voi vanhempien toiminta murskata.
Minä haluan yrittää korjata tän ongelman meidän liitossa vaikka sanotte älä roiku haluan edes yrittää selvittää mieheni kanssa mistä tää johtui.
Eilen illalla juteltiin vaikka se tuntu vievän vaan syvemmälle tähän suohon mutta ainakin alotettiin selvittämään. en anna heti periks.
Kiitos silti näistä vinkeistä ja ohjeista koitan saada itselle ajan lääkärille jotta saisin nukuttua jotenkin.
Voi sua, tiedän tuon kauhean tunteen, ahdistaa ja tuntuu epätodelliselta. Hae ehdottamasti itsellesi apua lääkäriltä ja joltain läheiseltä. Tuollaisesta tilanteesta ei tarvitse selviytyä yksin eikä miehesi luultavasti pysty sinulle antamaan mitään tukea. Sekaisin on varmasti hänkin. Äläkä kuuntele täällä olevia roikkumispuheita. Kyse on sinun liitostasi ja perheestäsi ja sinulle on oikeus selvittää asiat. Se ei ole riippumista. Erota ei ole pakko eikä mitään päätöksiä tarvitse tehdä heti. Tärkeintä on, että saatte selvitettyä miehesi kanssa asiat ja päätätte yhdessä mitä haluatte tehdä. Jos molemmat niin haluaa, niin varmasti teidänkin liitto saadaan rakennettua uudelleen. Harkitse myös sitä, että hakisitte ihan ulkopuolista apua.
Varaudu siihen, että tämä on pitkä ja tuskallinen prosessi. Itselläni tähän on mennyt parisen vuotta. Edelleen sattuu, mutta tämän kanssa pystyy jo elämään. Olemme jatkaneet mieheni kanssa yhdessä. Lapsia ei meillä ole. Jos saan tästä sivusta vielä neuvoa, niin varmista se, että siitä kakkosnaisesta on päästy eroon. Tämä on tarpeeksi vaikea asia muutenkin, niin että ei tarvita kakkosnaista taustalle hämmentämään tilannetta sotkuisemmaksi. Miehesi tulee keskittyä täysin sinuun ja teidän perheeseen. Voimia, älä luovuta!
Vähän ohi topicin, mutta monesti käy niin että toinen nainen jää tuossa vaiheessa automaattisesti. Kun mies näkee vaimonsa tuskan, niin jostain syystä viha kohdistuu toiseen naiseen. Varsinkin jos tämä on ollut käräyttäjä. Vaimo muuttuu suojeltavaksi enkeliksi ja madonnaksi, toinen nainen likaiseksi pahattareksi (vaikka onkin alunperin ollut jumalainen ja aivan ihana ihminen). Noin se miehen mieli vaan toimii.
Alkuperäiselle. Voimia sinulle, et ole ensimmäinen joka kohtaa uskottomuutta etkä myöskään ensimmäinen, joka siitä selviää ja saa avioliittonsa toimimaan jatkossakin. Selviät tästä, mutta sinun opittava myös vaatimaan vastinetta mieheltä. Jos hän kysyy johonkin "lupaa" kuin lapsi, niin älä vastaa heti. Ole miettivinäsi ja anna vastauksesi vasta myöhemmin. Näin mies kokee arvonsa ja merkityksensä palautuvan.
Kannattaa alkaa laittamaan käteistä syrjään jonnekin piiloon mahdollista avioeroa varten. Pääsee sitten osituksessa kuppaamaan petturilta tuhkatkin pesästä.
Voi kuule Jaana, nyt ryhdistäydy äläkä kitise! Äijä tulee varmasti vedättämään uudestaan, jos annat anteeksi. Sori, jos olen julma, mutta joskus naiset tuntuvat tyhmääkin tyhmemmiltä.
Kyllä sinä selviät, minäkin selvisin. Aikaa se vaatii käsittämättömän paljon, mutta ainakin minun mieheni ymmärsi arvoni siinä kohtaa, kun menetys oli käsillä. Ja näinhän se usein menee.
Minä en ole vieläkään antanut anteeksi, en sanallisesti, enkä sisälläni. Ehkä jonain päivänä vaikka tänä vuonna tulisi hetki, että sanon miehelleni; annan sulle anteeksi. Ja tuolla lauseella ottaisin askeleen eteenpäin, hänen kanssaan.
Parhaiten autat lapsiasi sillä että näytät että sinä pärjäät. Itselläni kaksi eroa takana ja hyvin lapset on selvinneet kun ovat nähneet että vaikka hetkellisesti on suru niin kyllä tästä selvitään. Hyvin suoraan olen vanhemmalle pojalle asioista puhunut koska se on lapsellekin helpompaa kuin se että elää epätietoisuudessa. Ei lapset säry vaikka niille asioista puhuukin, voivat siinä samalla oppia myös suhtautumaan elämän pettymyksiin ja miten niistä selvitään. Voimia sinulle
Mikään ei kestä ikuisesti.