Oletko koskaan hävennyt tai edes ymmärtänyt hävetä?
Häpeätkö itseäsi?
minä olen
32223
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
kyllä
Tottakai.
Jos mokaa niin hävettää, mutta ei siihen pidä jäädä rypemään. - Mitä sekin juttu vaikuttaa enää sadan vuoden päästä ;) ?!
Minä kylläkin kysyin, oletko hävennyt itseäsi. En sitä, oletko hävennyt omia tekemisiäsi...
OK. Sorry ymmärsin väärin !
Mutta kyllä. - Tottakai murkkuna oli ihan järkyttävää olla erilainen kuin toiset ! Traumaattista suorastaan. - Siitäkin pääsee eteenpäin, vaikkei kokonaan voikaan unohtaa.
En ole enkä ole ymmärtänyt. Mut mut onkin siitetty rakkaudessa ja oikean tähtimerkin aikaan.
En häpeä itseäni ei ole mitään syytä.
Häpeän Monet Kasvot
- Ben Malinen
Siitä on tehty jo kirja, jos asia kiinnostaa :)
Kyllä. Häpeä on kehittävä tunne, mikäli se ei lyö yli. Ihminen joka ei tunne häpeää lainkaan on viallinen.
Viimeksi tuli hävettyä ihan kunnolla tossa viime viikolla töissä. Olin just muksujen kanssa pihalle menossa, siinä terassilla otin pääluvun pennuista siinä... No siellä sitten samaan aikaan oli yksi äippä tuomassa lastaan hoitoon siinä. Ja siinä kun annoin lapsille luvan kirmata pihalle ja lähdin sinne päin jo itsekin, niin tuo äippä otti ja kompastui/liukastui siihen terassin reunaan...
Ja minä sanoin hups ja jatkoin kävelyäni kohti varastoa jonka ovella lapset leluja venaa...
Hetki meni ja käy mieleen ajatus, että ois voinu ehkä tehä muutakin ku sanoa "hups"... Hirvee häpeen aalto... Tekis mieli seuraavan kerran ku näkee selitellä tai jtn. Vaan en taida. Ehkä se ajattelee nyt, että olen ihan muita huomioon ottamaton mulkku... Mut ei vaan sytyttäny... Häpeä... Sytyttää ensikerralla aika varmasti.
Mikshän mä tarinoin teille...
No toivottavasti sait sen pois mielestä turhaa painamasta. On mullekin sattunut jotain vastaavia. Toimii toisin, kuin miten ehkä olis voinut ja mitä myöhemmin sit harmittelee. Lohduttava tarina. Eihän tuosta voi muuta päätellä, kuin että olet tosi symppis tyyppi :)
Voithan sä sanoa jotain kivaa; et sori kun et huomannut jäädä auttamaan, ja et se jäi sua vaivaamaan. Et sattuko pahastikkin..
Joskus mulllekin on tultu jotain selittämään ja itsekin saatan palata jälkikäteen omia tekemättömyyksiä/tekoja selittelemään. Niistä tulee aina kiva mieli, alkuun vähän hämmentynytkin, kun itse ei ole olettanut kenenkään miettivän minua tai jotain mennyttä juttua :)
Nooh, sä kuitenkin huomasit et tilanteen olis voinut hoitaa toisinkin. Ei sitä kannata kauheesti jälkikäteen vatvoa. Seuraavan äidin kohdalla sä varmaan olet jo nostamassa sitä sieltä ylös. Joten eiköhän se sillä kuittaannu. :-)
Ja toisaalta, etpähän kajonnut toiseen ihmiseen ainakaan. Kaikki kun ei tykkää siitäkään, et joku rientää apuun ja koskettamaan. Voivat nolostua ja tykätä enemmän huonoa, kun tuosta pelkästä hups huomioimisesta. Toki äkkiä sitä työssään oppii tuntemaan ne ihmiset, joiden lähelle ei kannata kauheesti mennä.
:-)
Joskus kun luulee, et näin toimimalla oisin toiminut oikein, toimikin just väärin sen toisen mielestä. Subjektivinen kokemus taas....
Usein sitten se toinen ei myöskään ole miettinyt sitä sun juttua ollenkaa, vaikka itse oisit asiaa veivannut päässäsi. Toi tommonen selittely on mulle kans tuttua. Mut aika usein se on osoittautunut turhaksi selittelyksi ja se on tulkittu epävarmuudeksi. Tai se on pahentanut vaan tilannetta.
Riippuen ihmisestä, toisille ei kanata kauheesti selitelläkkään. :-)
Toin taas tän vähemmän "nöyrä palvelija" puolen tähän. Mut joka kolikolla on kaksi puolta.
Taidan jättää selittelemättä. Tuo äippä hymyilee aina niin kipeen iloisesti tullessaan, että jos ei hymy ole minun suuntaani hyytynyt, niin oletan kaiken olevan kunnossa. Jos on synkeemmän näkönen niin saatan sitten puoliksi hetken harkita selittelyä, vaivaamaan jääneestä mokastani.
No äipät tykkää aina hoitajista, jotka pitää hyvää huolta lapsista. Teit siinä tilanteessa just oikein. Åipätkin on ihmisiä. Aika usein myös.. no joo, en tiedä kaikista. Hyvä strategia, teet tilannearvion :) Eikä se ollut moka. Siellä kauempana olis voinut olla jo viis nutullaan ja yksi karkaamassa. Et silleen :)
Ei ne ollu kaukana... kun vasta ampasivat juoksuun siinä...
Vaan nyt kävelemään töihin... Sää on kuin...
Näin just. Veit varpaan suustani. :-)
olen
Huolimatta häväistysyrityksistä palstalla huolimatta, olen suorastaan maailmankuulu vaatimattomuudestani.
kyllä, liiankin kanssa
mur
Joskus nolottaa varoen päästetyn tuhnupierun karmiva haju helluntalaiskokouksissa. Tilaanteesta selviän katsomalla paheksuvasti vieressä istuvaa mummoa
Olen koskaan hävennyt, mutta nykyisin aika harvoin tulee tilanteita et häpeisin itseäni. Häpeä on kuitenkin enimmäkseen turha tunne. Useimmat ihmiset miettii liikaa muiden ajatuksia kohdistuen itseen. Monet taas eivät ajattele sun häpeän kohteestasi yhtään mitään ihmeellistä.
Eli käsitykseni mukaan häpeän tunteet on asioita, joista itse sisäisesti kamppailet. Itsellä on odotuksia joita et täytä, ei ne muut silti välttis odota sulta mitään sellaista mitä sinä itse itseltäsi odotat.
Häpeän tunnetta useammin mä koen semmoista "oishan se pitänyt älytä" tai "miten ei tullu mieleen" "harmittaa että en älynnyt", mutta koska mä ymmärrän muiden inhimillisiä mokia suht hyvin, mä osaan antaa itsellenikin anteeksi suht hyvin inhimilliset kömmähdykseni.
Vähän kun toiset sanoo, ettei ne koskaan tarvi pyytää anteeksi, koska ne toimii etukäteen niin ettei ole mitään anteeksi pyydettävää. Mä taidan häpeän suhteen kans etukäteen hyväksyä, että saatan olla pihalla tilanteesta ja en ehkä hallitse kaikkea etiketin mukaan. Mutta ehkä mä sen tilanteen jälkeen opin joko itse hoksaamalla tai että joku valistaa hienostuneesti tai vähemmän. Ja kaikkea ei ole tarvis hallitakkaan hyvin. :-)
Toisia kohtaan väärin toimiessaan tulee pikemminkin vilpitön katumuksen tunne, kun häpeän tunnetta. Häpeä sanaa ja sen sisältöä nyt vois veivata hetken vielä jos viittis, mutten viitti. :-)
Tulee tilanteita, jolloin toivoisin, että olisin hoitanut ne hieman toisin. Tilannetaju ei aina osu kohdalleen, vasta myöhemmin tajuan hölmöilleeni.
Jälkihäpeä, eli morkkis jää vaivaamaan.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00079
Olipas pitkä jorina. En jaksanut sitä kokonaan lukea, mutta juuri tuollaine romahtamisen tunne multa ainakin nykyään puuttuu. Nuorena sitten taas romahtelenkin ihan kaikesta ja ajattelin monen asian olevan häpeämisen arvoista. :-)
Onkohan tää nykyinen ajatusmallini kuinkakin sairasta?
Minä taas en jaksa lukea sinun pitkiä jorinoitasi :-)
Onneks ei oo pakkokaan. Se tosin selittää jos et ymmärrä mua oikein. :-) Ajatteles jos olis pakko.
Minusta on tehty elokuvakin hävyttömöttömyydestäni:)
HÄHÄ!:D
http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=ae3a6ae2-c3cf-4ec7-944f-335c85c7aaa3
SINUNA HÄPEÄISIN.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10418279#comment-53435046
Ois kiva jos joku muu vaipoist tykkäävä tyttö tai poika haluis jutella . mun sp-osoite on [email protected].
asun tuusulassa ja 12-14v tyttöystävää haluaisin tuusulasta keravalta tai järveenpään läheltä. oon n. 170cm pitkä ja painan n. 60 kg
tämä ei ollut trolli!
ps. TROLLIT MENKÄÄ POIS
Kyllä. Ei nyt varmaan päivittäin, mutta erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, kun mokaan, niin kyllä. Vähän kuin Hahmotelma tossa kertoi. Tulee sanottua/tehtyä jotain, minkä olis voinut sanoa jotenkin toisinkin, ilman väärinkäsitysvaaraa.
Ns. ulkoisia aisioita tulee tällasena joka paikan söheltäjänä myös välillä hävettyä. Kun tulee töissä vessasta vessapaperia kengässä, tai täältä maalta kaupunkiin ja huomaa yhtäkkiä jostain peilikuvasta että on suurin piirtein jotain heiniä pipossa tai saappaan korot savessa tai kädet maalissa.
HÄPEÄ kysymyksiäsi!
juuri synnyttyäni .
heräsin siihen et miut roikotettiin jaloista ja joku nainen läpsi paljasta peppuani, sit vilkaisin ympärilleni ja näin lisää naisia virnistelemässä, kunnes tajusin olevani täysin alasti.
sen jälkeen oon huolehtinut etten joudu naisjoukkion keskelle alastomana.
Tykkäsit kuitenkin siitä läpsyttelystä.