Erosin miehestäni n. puoli vuotta sitten. Ihastuin heti vahvasti uuteen mieheen ja tunnen/luulen olevani tälle hetkellä rakastunut häneen. Olen tuntenut tämän uuden ihastuksen vuosia, joten tiedän suurin piirtein mitä olen "ottamassa". Kuitenkin tuntuu että suhde välillä "mättää" omasta puolestani. Mielialani heilahtelevat suuntaan jos toiseen, välillä olen taivaissa ja välillä taas olisin valmis katkaisemaan suhteen tähän uuteen rakastettuun kerta heitolla. Syitä suhteen lopettamiselle joita yritän itselleni selittää uuden rakastetun suhteen, ovat toisarvoisia, eivätkä mitenkään vakavia. Onko kenelläkään kokemusta ns nopeasta vaihdosta? Onko mielialojen heilahtelut eroon kuuluvia? Normaalisti niitä ei olisi. Onko jonkin sortin eron käsittelystä kyse, kun oma itseni ja ajatteluni ihmetyttää. Avioerosta kun ei ole kokemusta ja liittokin kesti melkein 20 vuotta. Onko vaihto tapahtunut liian nopeasti? Olisi varmaan ollut hyvä käsitellä ero ensin läpi ja aloittaa vasta sitten uusi suhde, mutta kun ihastuu/rakastuu ei sille ole olemassa valitettavasti aikatilausta. Onko hyviä neuvoja kenelläkään?
Uusi rakkaus eron jälkeen
Minä vaan...
52142
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Älä katkaise, mutta älä myöskään väkisin tai keinotekoisesti jatka tuota uutta suhdetta. Aika näyttää jatkuuko. Tätä uutta suhdetta vasten voi myös peilata asioita, jotka johtivat eroon edellisestä ja siten käyttää sitä 'toipumissuhteena'
Jos mies on tyypillinen, eli jo jonkun hylkäämä, hän huolehtii suhteen katkaisusta aikanaan.
Petetty ja jätetty mies ei luota, eikä halua uutta vaimoa ikuiseksi riesakseen. Saat huomata oleva kiertopalkinto. Toivottavasti olen väärässä!
Itse olen eronnut n. 2.5v. sitten ja ihastuksia on sen jälkeen muutama ollut.
Joskus yksinäisyys tuntui raastavalta ja kaipasi kovinkin läheisyyttä.
Tällä hetkellä olen tyytyväinen etten ole alkanut varsinaiseen suhteeseen kuin vasta nyt.
Moni asia olisi jäänyt henkisellä puolella selvyyttä vaille jos olisin nopeasti eron jälkeen rynnännyt uuteen parisuhteeseen.
Vasta nyt olen valmis, siis suhteeseen. Saman katon alle muuttamisesta ei varmaan ole puhettakaan vielä muutamaan vuoteen :)
20-vuotisen avioliiton käsitteleminen vie useimmilta pitkän ajan. Itse olen juuri siinä tilanteessa. Haluan keskittyä omaan elämään, päästä kunnolla alkuun, saada kaikki syyt ja tilanteet mielessäni käsiteltyä ennen uutta suhdetta. Käyn eroryhmässä, josta on paljon hyötyä, vaikka mistään dramaattisesta erosta ei ole kysymys - pitkän harkinnan jälkeen lopulta uskalsin erota, sovussa. Mutta uutta suhdetta en ajattelisi useaan vuoteen. Mutta jokainen on tietenkin rilainen, ja paljon riippuu eron syistäkin.
Pian lopullinen ero edessä,mieheni petti minua 4 v. sätistä löytämän naisen kanssa.Yhteistä aikaa 21 v.Koin väkivaltaa,sekä fyysistä että henkistä.Laitoin miehen menemään viime marraskuussa.Olin ihan poikki,olinhan ollut salapoliisina ja katsellut miehen viestittelyä naiselleen ja ennen kaikkea sitä valheiden määrää.
Mut kuin kävi,samantien löysin itsekin sätistä miehen joka oli kokenut eron tuskan.Nyt olemme olleet puoli vuotta yhdessä ja olemme rakastuneita,on tämä niin ihanaa.En olisi koskaan uskonut et minulle vielä löytyisi tällainen mies........Aika tekee tehtävänsä,olen jo kuin toinen ihminen.Paras kun ei vedä rekeä perässään vaan katsoo eteenpäin,ei auta miettiä missä meni vikaan,ihmisiä me vain olemme...