Olen ollut nyt muutaman kuukauden työttömänä ja alkaa toden teolla masentaa ja tuntua toivottomalta tämä työn haku.
Olen hakenut esim. siivoojan töitä, mutta harvoin pääsen edes työhaastatteluun koska minulla ei ole siivoustyöstä kokemusta. Oman alan töitä en enää pysty tekemään.
Viime vuonna kävin erään työkkärin kurssin, mutten ole saanut siltä alalta töitä eikä se edes tunnu sellaiselta, jota haluan loppuelämäni tehdä. Pelkään, etten pääse enää millekään uuden alan kurssille, kun olen jo ollut kahdessa sellaisessa. Mutta jos en töitäkään saa, niin tuntuu kohtuuttomalta, ettei pääsisi edes työkkärin kurssille, vaikka halu olisi kova. Mieluummin sitä vaikka kurssilla olisi, kuin työttömänä ilman tekemistä. Ties vaikka kurssin kautta löytyisi töitäkin.
Olen hakenut esim. siivoojan töitä, mutta harvoin pääsen edes työhaastatteluun koska minulla ei ole siivoustyöstä kokemusta. Oman alan töitä en enää pysty tekemään.
Viime vuonna kävin erään työkkärin kurssin, mutten ole saanut siltä alalta töitä eikä se edes tunnu sellaiselta, jota haluan loppuelämäni tehdä. Pelkään, etten pääse enää millekään uuden alan kurssille, kun olen jo ollut kahdessa sellaisessa. Mutta jos en töitäkään saa, niin tuntuu kohtuuttomalta, ettei pääsisi edes työkkärin kurssille, vaikka halu olisi kova. Mieluummin sitä vaikka kurssilla olisi, kuin työttömänä ilman tekemistä. Ties vaikka kurssin kautta löytyisi töitäkin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kuntouttavaan työtoimintaan varmasti pääset mukaan jos pyydät työkkärissä, saat puuhastella parin vuoden ajan. Esim. roskien keräämistä, risumettälle, paskojen siivoomista yms. Siitä on paljon hyötyä tulevaisuutta ajatellen.
Hyvä ehdotus, lisäksi työvoiman palvelukeskuksen mielenterveyspalveluita kannattaa käyttää hyväksi ahdistuksen torjumiseen.
tri.kapseli auttaa, kun sen ottaa!. säännöllisesti myös kalervo kullanupulla
Tämä viesti ei ole provo!.
Samaa vikaa, itse olen vain nyt 5kk työttömänä. Joka tuutista vain kuulee että kyllä työtä tekevälle löytyy! Ja v*tut Hakemuksia lähetetty vaikka kuinka ja kaikenlaisiin hommiin (pelkästään tässä kuussa 22kpl), ihan siivoojasta asiakapalvelijaan.. Viime aikoina olen vasta haasattteluihin asti päässyt, mutta sekään ei ole tuottanut toivottua tulosta, eli töitä :(
Pää tuntuu pikkuhiljaa hajoavan tähän tekemättömyyteen ja yksin oloon päivät pitkät. Työmotivaatio olisi katossa mutta kukaan ei halua palkata. Ei edes sitten niihin ns. "paskahommiin"..
tämä ketjussa ylös
nousee
kalervot laskee aina vain
Hirveintä mitä voi olla.
4 vuotta työttömänä, ja tekemättömyys ei ahdista yhtään, sillä tekemistä on ja teenkin paljon kaikennäköistä.
Enemmän ahdistaa se, kun pitää TE-keskukseen olla yhteydessä vähän väliä, kun se on semmoisten asioiden suhteen jossa ajetaan aina kaikkea muuta kuin palkallista työtä kohti. Mikään keskustelu ei oikeastaan ole ikinä johtanut palkkatyön tarjoamista kohti, vaan kun TE-keskuksen kanssa asioi, niin keskustelussa suuntaudutaan aina palkatonta työtä tai muuta pilipalikurssia kohti. Tämä on aika rassaavaa kerta toisensa jälkeen, kun sieltä tuputetaan vain semmoisiin toimenpiteisiin, jotka eivät ole sitä palkkatyötä itseään.
Siitä palkkatyöstä ei ole oikeastaan edes mainittu mitään, sen lisäksi, että on kysytty oletko itsenäisesti niitä hakenut. Kun on sanonut, että kyllä, ja listannut paikkoja, niin tämän jälkeen keskustelua heidän puoleltaan on aina suunnattu vain ei-palkattomaan, työsopimuksettomaan toimintaan.
TYP:iinkin ovat koittaneet pakottaa ja kuntouttavaan, mutta olen kieltäytynyt kunniasta. Oma terveys ennen kaikkea, jotta olisi sitten iskussa jos palkkatöitä vielä irtoaa. Kuntouttavat sun muut rapauttavat kunnon ja mielenterveyden varmasti työkykyä ajatellen. Kun siitä kieltäytyy, ja käyttää sitä aikaa saliin, lenkkeilyyn, ja vaikka kielien opiskeluun, niin valmiudet siirtyä työelämään sentään säilyvät.
Työtä löytyy aina tekijälle. Työttömyys on oma valinta. Siksi työttömiä on potkittava liikkeelle.
lue Raamattu