Minä olin väkivaltainen isä ja mies.....

Perheessämme oli ongelmana äkkipikaisuuteni ja väkivaltaisuuteni. Minulla oli koko ajan äärettömän paha olla jokaisesta tukistamisesta, lyönnistä, nimittelystä. Kuitenkaan se ei auta vaikka olisi kuinka paha olla ja pyytäisi anteeksi. Asiaan piti tulla muutos. Ainoastaan asian myöntäminen ja käsitteleminen tuo avun tilanteeseen. En minä inhonnut vaimoani vaan rakastin ja rakastan edelleen. Olin myös itse kokenut väkivaltaa omassa lapsuuden kodissani. Väkivallan kierre katkeaa ainoastaan selvittämällä asiat. Minulle apuna oli vaimoni, joka rakasti minua niin paljon että auttoi minua, vaikka kuinka hermostuin ja huusin ja pelkäsin jääväni kiinni. Pelkäsin koko ajan, että kun asia paljastuu niin minut hylkää vaimoni, hänen sukulaisensa ym. Asian käsittely oli todellista tuskaa, mutta se kannatti. En ole muuttunut mitenkään täydelliseksi, Mutta muutos on alkanut ja sen pitää jatkua. Sen sanon kaikille väkivaltaisille miehille/naisille, että tekemisistään pitää ottaa vastuu, myöntää tekonsa ja sitä kautta muuttua. Toisen osapuolen pitää myös muistaa, että myös lyöjä kärsii ja on uhri. Mutta vastapuolen ei pidä koskaan hyväksyä toisen väkivaltaa eikä ottaa syytä itsensä kannettavaksi. Hiljaisuus ja asioiden selvittämättömyys tappaa rakkauden ja tuhoaa perheen onnen, lapsien sisimmän, kaikkien itsetunnon. Uskaltakaa olla avoimia ja hakekaa apua. Meille avuksi tuli appivanhemmat, jotka toimivat apuna koko raskaan kriisin ajan. Ja ystävyys ja rakkaus parani kaikkien kesken. On ihanaa nähdä pienen lapsen ottavan isää kaulasta kiinni ja sanovan kirkkain ei enää niin pelokkain silmin: Isä sä oot maailman paras isi. En ole maailman paras isi enkä mies. Mutta nyt kun tiedän millainen olen, haluan muuttua. Sinä joka koet väkivaltaa, auta ystävääsi/puolisoasi/lastasi ja hae apua, jotta saat viereesi sen ihmisen johon kerran luotit ja jota kerran rakastit
51223
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Upea kirjoitus, rohkea ja rohkaiseva.

Äänestä

Kiitos kirjoituksesta. Siinä oli paljon rohkaisevaa ja voimia antavaa asiaa.

Nostan hattua vaimollesi joka on kaikesta huolimatta jaksanut rakastaa ja tukea sinua.

Itselleni kävi niin, että olin jäissä muutaman kuukauden väkivaltatilanteen jälkeen. En tuntenut mitään ketään muita paitsi pieniä lapsiani kohtaan. Millään ei ollut mitään väliä. En olisi voinut kuvitellakaan että olisin jotenkin voinut ymmärtää mieheni tekoa.

Sen tein kuitenkin että otin yhteyttä Jussi-ryhmään ja varasin miehelleni ajan. Siellä hän on nyt sitten käynyt puolisen vuotta ja selvästi on apua ollut.

Huomasin kyllä sen, että mies on tavallaan myös uhri. Se on mielestäni väärä ajattelutapa. Oma mieheni uhkaili itsetuhoisilla puheillaan tyyliin "hänellä ei ole enää oikeutta elää". Mitä tällaiseen vastaa? En halua koskaan ottaa tunnolleni toisen ihmisen kuolemaa. Pakkohan siinä tilanteessa on yrittää lohduttaa ja kannustaa että kyllä tämä tästä, aika parantaa haavat.

Sekavaa tekstiä, tiedän, mutta tää aihe saa mut aina kiihtymään.

Äänestä
  • Rohkeaa jatkaa suhdetta, jos mies on väkivaltainen. On selvää, että mies haluaa lähteä omille teilleen, mutta ilmeisesti taloudelliset syyt pakottavat häntä jäämään. Täytyy aina muistaa, ettei miestä voi pakolla pitää suhteessa. Se saattaa johtaa tosi pahoihin seurauksiin. Voisiko erosta sopia niin, ettei miehelle tule kustannuksia?

    Milena

    Äänestä

Minun mies ei parantanut tapojaan.Kaikki käytetty aika ja vaiva meni hukkaan.Hän tajuaa,että on sairas,mutta se jokin sisin vahva minä vie mukanaan mennen tullen.Surettaa,koska on siinä miehessä paljon hyvääkin,ei ole mitenkään läpeensä paha.

Äänestä

hienoa että kaikki käänty parempaan kohdallanne.oli kuin olis avannu menneisyyden kirjan, tuota lukiessa. miten SUURTA vaimosi rakkaus onkaan sinuun joka oli saanut oikiasti kestää suurimman osan siitä kaikesta. suurta on myös sun rakkautes ollut kaikesta huolimatta vaikka sitä näytit väärällä tavalla. tosi rakkaus EI ole automaattista. siinä kumpikin uhraa sen eteen. niin kuin sun tapauksessa näemme. tässä näemme rakkauden voiman. voiko pahempaa enää olla ja kuitenkin se lopulta palkitaan. päätteeksi. lämmin halaus teille ja jatka samalla tiellä jolla olet.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Apua saanut.... kirjoitti:

Perheessämme oli ongelmana äkkipikaisuuteni ja väkivaltaisuuteni. Minulla oli koko ajan äärettömän paha olla jokaisesta tukistamisesta, lyönnistä, nimittelystä. Kuitenkaan se ei auta vaikka olisi kuinka paha olla ja pyytäisi anteeksi. Asiaan piti tulla muutos. Ainoastaan asian myöntäminen ja käsitteleminen tuo avun tilanteeseen. En minä inhonnut vaimoani vaan rakastin ja rakastan edelleen. Olin myös itse kokenut väkivaltaa omassa lapsuuden kodissani. Väkivallan kierre katkeaa ainoastaan selvittämällä asiat. Minulle apuna oli vaimoni, joka rakasti minua niin paljon että auttoi minua, vaikka kuinka hermostuin ja huusin ja pelkäsin jääväni kiinni. Pelkäsin koko ajan, että kun asia paljastuu niin minut hylkää vaimoni, hänen sukulaisensa ym. Asian käsittely oli todellista tuskaa, mutta se kannatti. En ole muuttunut mitenkään täydelliseksi, Mutta muutos on alkanut ja sen pitää jatkua. Sen sanon kaikille väkivaltaisille miehille/naisille, että tekemisistään pitää ottaa vastuu, myöntää tekonsa ja sitä kautta muuttua. Toisen osapuolen pitää myös muistaa, että myös lyöjä kärsii ja on uhri. Mutta vastapuolen ei pidä koskaan hyväksyä toisen väkivaltaa eikä ottaa syytä itsensä kannettavaksi. Hiljaisuus ja asioiden selvittämättömyys tappaa rakkauden ja tuhoaa perheen onnen, lapsien sisimmän, kaikkien itsetunnon. Uskaltakaa olla avoimia ja hakekaa apua. Meille avuksi tuli appivanhemmat, jotka toimivat apuna koko raskaan kriisin ajan. Ja ystävyys ja rakkaus parani kaikkien kesken. On ihanaa nähdä pienen lapsen ottavan isää kaulasta kiinni ja sanovan kirkkain ei enää niin pelokkain silmin: Isä sä oot maailman paras isi. En ole maailman paras isi enkä mies. Mutta nyt kun tiedän millainen olen, haluan muuttua. Sinä joka koet väkivaltaa, auta ystävääsi/puolisoasi/lastasi ja hae apua, jotta saat viereesi sen ihmisen johon kerran luotit ja jota kerran rakastit

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu