Sinkkuus on coolia, siistiä ja helppoa! En vaihtaisi sitä pois nyt enkä luultavasti pitkään aikaan, ehkä en milloinkaan. Siihen mulla on kyllä hyvä syy jonka kerron tekstin lopussa.
Seksiä kyllä saan silti ihan tarpeeksi. On helppoa treffailla naisia kun ei hae itse mitään seurustelusuhdetta. Voi esittää juuri sellaista kun sen hetkinen nainen toivosi sinun olevan. Ykskin nainen kertoi rakastavansa ruoan laittoa, siihen vain vastasin, että mullakin on aina ollut haaveissa perustaa ravintola. Noh sänkyyn pääsin muutamankin kerran, mutta ruokaa en hänelle laittanu, syön muutenkin yleensä ulkona :-).
Kerran tuli hengailtua ja sektailtua saman naisen kanssa jopa puolisen vuotta kunnes hän suureksi yllätykseni kosi minua, siis halusi kihloihin. Siinä vaiheessa kyllä oli pakko sanoa etten todellakaan halua seurustelua, treffailu ja sekstailu kyllä riittää varsin hyvin! Kukaan ei ollut käskenyt häntä menettämään sydäntään minulle, en ollut luvannut mitään, enkä ollut koskaan maininnut sanaa seurustelu.
Seurustelu tekis elämän aivan liian ikäväks. Ois hirveesti velvotteita ja pitäis huolehtii 100% jostain toisesta henkilöstä. Joutuisi kokemaan mustasuukkasuutta, riitelyä, kompromisseja, keskusteluita, sovitteluita, eroja, pettämistä, sydänsuruja ym. paskaa, joten ei kiitos. Treffailu ja sekstailu on kevyttä hommaa, pitäis vaan löytää vielä samoin ajatteleva naikkonen ettei niitä tarvis vaihtaa niin usein (kun ne lähtee kävelemään kun en halunutkaan sitoutua).
Sitoutumattomuus tuonu mulle paljon kokemuksia ja paljon elämän sisältöä. Ja juuri omalla tyylillä. Mulla on mieleinen kämppä jossa taulu-tv, kunnon stereot, kahvi-kaakao-kone, minibaari, biljardipöytä, tramboliini, dvd-kirjahylly ym. Kohta pihassa kiiltelee hieno urheiluauto kunhan saan vielä vähän säästettyä. Ei oo kukaan nainen vaatimassa turvallista tila-autoa tai muutenkaan arvostelemassa rahan käyttöäni.
Taloudellinen vakauden laitan myös sitoutumattomuuden ansioksi. Iltasin on voinu välillä keskittyä opiskeluun ja ylitöihin jotka ovat auttaneet uralla etenemiseen. Viikonloppusin on voinu käydä vapaasti työmatkoilla ja siten saada hyvää työkokemusta ja lisää liksaa. Ei oo ollu vaimoa itkemässä kun välillä menny töissä myöhään, on saanu siis oikeesti nauttia työstäkin ja saanu tehä hyvällä omatunnolla duunia ja luoda uraa.
Parisuhteen arkeen (eli suurin osa ihmiselämästä) kuuluu itku, kakkavaipat, lasten kiikuttelu harrastuksiin, vaimon kiukuttelut, vaimon kuukautiset, riitelyt siitä kuka imuroi lasten huoneet ym. ym. kökkö. Okei, kuuluuhan siihen kaikkea kaunista, rakastavaista ja hienoakin, mutta suurin osa ajasta menee tommosiin älyttömyyyksiin.
Nyt jos meen vaikka naisen kanssa leffaan niin hän ei kiukuttele, ei ole ruma, meidän ei tarvitse puhua kotitöistä ym. Vaan nainen on laittaunut ja on oikein viihtyisä. Ja nainen haluaaa minua, koska tilanne on uusi, jännittävä, kiihottava. Koskaan en oo kuullu päänsäryn ym. selitystä. Jos seurustelis niin tommoset illat ois tosi harvassa ja naista sais nähdä suurimmaksi osaksi ikävän harmaana. Nyt se on SIISTIÄ!! =).
Okei, okei, onhan tähän pinnallisuuteeni syykin. Oon kerran ollut tosi rakastunut. Seurusteltiin kyllä vaan kaks vuotta, mutta juuri kun oltiin menty kihloihin niin nainen ilmoitti, että oli pettäny mua jo vuoden ja luuli että kihloihin meneminen saisi hänet lopettamaan pettämiskierteensä, mutta ei saanutkaan. Hän jäi kiinni itse teossa juuri yhteen muuttamassamme asunnossa. Koko tuona kahtena vuotena joka päivä toitotti rakastavansa minua paljon! Ja niin minäkin häntä. Olin siis korviani myöten rakastunut ja sydämeni särkyi pahasti! Sen jälkeen ei oo seurustelu kiinnostanut ja olenkin todella onnellinen tähän elämäntyyliiin jota aijon jatkaa loppuun asti!
Ette silti voi väittää että nyt kostan muille naisille sen mitä ite koin. En petä heitä koska en seurustele heidän kanssaan. En myöskään kosi heitä, en lupaa yhteistä tulevaisuutta enkä kerro rakastavani. On heidän vastuullaan jos he rakastuvat minuun, ite en siihen älyttömyyteen aijo enää sortua.
Seksiä kyllä saan silti ihan tarpeeksi. On helppoa treffailla naisia kun ei hae itse mitään seurustelusuhdetta. Voi esittää juuri sellaista kun sen hetkinen nainen toivosi sinun olevan. Ykskin nainen kertoi rakastavansa ruoan laittoa, siihen vain vastasin, että mullakin on aina ollut haaveissa perustaa ravintola. Noh sänkyyn pääsin muutamankin kerran, mutta ruokaa en hänelle laittanu, syön muutenkin yleensä ulkona :-).
Kerran tuli hengailtua ja sektailtua saman naisen kanssa jopa puolisen vuotta kunnes hän suureksi yllätykseni kosi minua, siis halusi kihloihin. Siinä vaiheessa kyllä oli pakko sanoa etten todellakaan halua seurustelua, treffailu ja sekstailu kyllä riittää varsin hyvin! Kukaan ei ollut käskenyt häntä menettämään sydäntään minulle, en ollut luvannut mitään, enkä ollut koskaan maininnut sanaa seurustelu.
Seurustelu tekis elämän aivan liian ikäväks. Ois hirveesti velvotteita ja pitäis huolehtii 100% jostain toisesta henkilöstä. Joutuisi kokemaan mustasuukkasuutta, riitelyä, kompromisseja, keskusteluita, sovitteluita, eroja, pettämistä, sydänsuruja ym. paskaa, joten ei kiitos. Treffailu ja sekstailu on kevyttä hommaa, pitäis vaan löytää vielä samoin ajatteleva naikkonen ettei niitä tarvis vaihtaa niin usein (kun ne lähtee kävelemään kun en halunutkaan sitoutua).
Sitoutumattomuus tuonu mulle paljon kokemuksia ja paljon elämän sisältöä. Ja juuri omalla tyylillä. Mulla on mieleinen kämppä jossa taulu-tv, kunnon stereot, kahvi-kaakao-kone, minibaari, biljardipöytä, tramboliini, dvd-kirjahylly ym. Kohta pihassa kiiltelee hieno urheiluauto kunhan saan vielä vähän säästettyä. Ei oo kukaan nainen vaatimassa turvallista tila-autoa tai muutenkaan arvostelemassa rahan käyttöäni.
Taloudellinen vakauden laitan myös sitoutumattomuuden ansioksi. Iltasin on voinu välillä keskittyä opiskeluun ja ylitöihin jotka ovat auttaneet uralla etenemiseen. Viikonloppusin on voinu käydä vapaasti työmatkoilla ja siten saada hyvää työkokemusta ja lisää liksaa. Ei oo ollu vaimoa itkemässä kun välillä menny töissä myöhään, on saanu siis oikeesti nauttia työstäkin ja saanu tehä hyvällä omatunnolla duunia ja luoda uraa.
Parisuhteen arkeen (eli suurin osa ihmiselämästä) kuuluu itku, kakkavaipat, lasten kiikuttelu harrastuksiin, vaimon kiukuttelut, vaimon kuukautiset, riitelyt siitä kuka imuroi lasten huoneet ym. ym. kökkö. Okei, kuuluuhan siihen kaikkea kaunista, rakastavaista ja hienoakin, mutta suurin osa ajasta menee tommosiin älyttömyyyksiin.
Nyt jos meen vaikka naisen kanssa leffaan niin hän ei kiukuttele, ei ole ruma, meidän ei tarvitse puhua kotitöistä ym. Vaan nainen on laittaunut ja on oikein viihtyisä. Ja nainen haluaaa minua, koska tilanne on uusi, jännittävä, kiihottava. Koskaan en oo kuullu päänsäryn ym. selitystä. Jos seurustelis niin tommoset illat ois tosi harvassa ja naista sais nähdä suurimmaksi osaksi ikävän harmaana. Nyt se on SIISTIÄ!! =).
Okei, okei, onhan tähän pinnallisuuteeni syykin. Oon kerran ollut tosi rakastunut. Seurusteltiin kyllä vaan kaks vuotta, mutta juuri kun oltiin menty kihloihin niin nainen ilmoitti, että oli pettäny mua jo vuoden ja luuli että kihloihin meneminen saisi hänet lopettamaan pettämiskierteensä, mutta ei saanutkaan. Hän jäi kiinni itse teossa juuri yhteen muuttamassamme asunnossa. Koko tuona kahtena vuotena joka päivä toitotti rakastavansa minua paljon! Ja niin minäkin häntä. Olin siis korviani myöten rakastunut ja sydämeni särkyi pahasti! Sen jälkeen ei oo seurustelu kiinnostanut ja olenkin todella onnellinen tähän elämäntyyliiin jota aijon jatkaa loppuun asti!
Ette silti voi väittää että nyt kostan muille naisille sen mitä ite koin. En petä heitä koska en seurustele heidän kanssaan. En myöskään kosi heitä, en lupaa yhteistä tulevaisuutta enkä kerro rakastavani. On heidän vastuullaan jos he rakastuvat minuun, ite en siihen älyttömyyteen aijo enää sortua.
Vastaukset 10
Vanhimmat
On tainnut olla hätäruikkaus tai täysvahinko, kun ei ton enempää selviytymiseväitä elämään ole saatu.
Sääli.
Hei! Mul sama tilanne.Exä oli patologinen valehtelija ja pettäjä.Tuli aika kovastikki turpiin sit itelle. Meinaan olla sinkkuna ja luoda uraa. Harrastaa ja panostaa itteeni. Ei paljo lapsien hankkiminen kiinnosta. Välillä tosin tulee heikkoja hetkiä vakinaisten suhteen, mut onneks niistä on päästy yli. On muuten naisia ollu paljo ku oon pitäny kiinni siitä, että en rupee kenenkään kans seurustelemaan vaan kattelen aika pian uuden.
Ja mikä elämän tarkoitus on saman ihmisen kanssa olla loppuikänsä, kysynpä vaan. Vähänku on vapaata kun saa tehä ihan mitä tykkää, vähän joutuu säätään kyl jos useempi nainen on ringissä kerralla ettei pala. No uusia tulee tilalle.
Ootkos sä aatellu että ei me aina olla nuoria..? veikkaan että kun säki oot joku 60v vanha äijä niin luulenpa että ei niitä naisia niin helposti enää taidakaan löytyä, sitte saat olla ihan yksin ja voivotella kun ei sitä emäntää tullukkaan otettua..
Kaikkiko olet löytänyt ravintoloista vai jostain muualtakin kenties? Ihan mielenkiinnosta kysyn...
Ihan tavallisista paikoista. Netistä ja baarista. Netin kauttahan on tosi helppo treffailla. Esim. cityn sivuilla satojen naisten käyntikortit kuvineen. Suomalaisissa chateissa yhteensä jo tuhansia yhtäaikaisia käyttäjiä melkein kellon ajansta riippumatta. Erilaisissa sinkut -ilmotuksissa kymmeniä tuhansia ilmoituksia. Telkkari chatti deiteissä kymmeniä ilmotuksia minuutissa !
Tuli vaan mieleen yhden kaverimiehen tapaus tuosta tekstistäsi... Eli kun mies käypi paneskelemassa naisia ja luulee olevassa sinkku ja vapaa lopun ikäänsä kannattaa pitää mielessä, että on olemassa kieroja ämmiä, ketkä haluaa raskaaksi konstilla millä hyvänsä ja "unohtavat" pillerit ja siinä sitä on sitten huolettomalla, coolilla sinkkumiehellä huolta kerrassaan...
joo, mäkin oon huomannut että sinkkun saa helposti naisia, esittämällä symppistä ja jännää herrasmiestä. Mul on kyllä enemmmän naisia ku tarviin, ollakseni rehellinen. Ne on just semmoisia pinnallisisia deitti-suhteita. Vaarana on vaan, että ne rakastu siihen "kivaan ja jännään mieheen". Must ei ole kiva aiheuttaa sydänsuruja, koska tiedät kokemuksesta ettei oo kovin kiva feelis. Siksi pitää pistää poikki aika nopeesti jos huomaa että nainen ottaa suhteen liian vakavasti. Ja se tapahtunee aika usein.
Mut jännä se on tutustua uusiin naisin.... katsoa millaisia ne ovat sängyssä jne...
mä oon 24, kohta 25. Tiedän että nyt on kiva olla sinkku, villi ja vapaa. Mut silloin ku olen 30-40, ei varmasti oo enää kivaa olla sinkku. Siinä vaiheessa toivon että olen jo löytänyt elämäni rakkaus... Koska silloin kaikki kaverit luultavasti ovat naimisissa ja silleen, eikä saa yhtä helposti naisia enää. Ja on muutenkin kiva olla rakastunut ja rakstaa jotakuta. se on ihana feelis. Semmonen, jonka kaa voi jakaa surut ja ilot. Tottakai riidellään silloin tällöin, mut jos oikeesti rakastaa sitä ihmistä, se on sen arvoinen. Molemminpuolinen rakkaus on elämän suurin lahja, jonka voi saada. Mä nyt vaan oon semmosessa tilanteessa (toivun pitkästä avosuhteesta), että haluan olla sinkkuna ja nauttia siitä. ja se on ihan jees.
Mut jossain vaiheessa, ehkä parin vuoden sisällä, toivon löytäväni rakkautta taas.
Jos koet elämäsi rakastumisen nii haluat muitta mutkitta muuttaa yhteen ja elää 100% hänelle sano mun sanoneneen. Silloin siinä ei haittaa kiukuttelut ja muut arkipäivän asiat. Pettäminen on tietysti pahinta, mutta huom. ei kaikki naiset ole sellaisia, on meitä hyviä, uskollisia, ystävällisiä, kilttejä, luotettavia ja kunnollisiakin naisia jotka ovat onnellisia juuri siitä, että saavat olla sinun kanssa eivätkä vaadi mitään muuta kuin rakkautesi.
Väität, että et kosta naisillesi kokeemaasi. Et tietoisesti, mutta alitajuntaisesti kyllä. Lapsellisesti ajattelet joka kerta syvällä sisimmässäsi, että "siitäs sait s**tanan narttu kun petit luottamukseni ja särjit sydämeni". Et ehkä tiedosta sitä vielä, mutta siellä se on jossain hiusten alla, mutta et vain halua kuulla sitä ja tunnustaa itsellesi. Nimen omaan tunnustaa sitä, että joku jota sokeasti rakastit ja johon luotit petti sinut. Uskalla tunnustaa itsellesi, että olet kärsinyt, niin elämäsikin helpottuu vaikket sitä uskoisi.
Ja en missään tapauksessa halua loukata Sinua millään tapaa tällä mielipiteelläni, mutta yhtä neuvoa haluaisin sinun noudattavan.. Kerro naisille, että haluat vain seksiä ja hauskan pitoa, et mitään vakavampaa.
vanhana ukkona olet onnellisena hienossa talossas ja urheiluautoines, kun kukaan ei enää pidä yhteyttä kun kaikilla on omat perheensä ja menonsa. Kyllä tuo vielä nuorena menettelee, mutta josain vaiheessa tajuaakin arvostaa jotain pysyvää ja silloin voi olla myöhäistä enää löytää kunnollista kumppania kun ne on kaikki jo varattu.
Itselläni kävi näin, lentelin vain kukasta kukkaan ja olin varma etten koskaan halua seurustelua, mutta vanhetessa pelkkä paneminen ei enää jaksanut kiinnostaa.
Hormoonit tekevät tehtävänsä sinullekin, joten älä koskaan sano ei koskaan..