Tutustuin tuolla treffeillä erääseen kivan oloiseen naiseen ja viestittely siirtyi nopeasti (naisen ehdotuksesta) messengeriin. Tähänastisen juttelun perusteella olen itse hyvin kiinnostunut jatkamaan tutustumista, mutta minua hieman häiritsee se, että joudun aina avaamaan keskustelun. En muista, että hän olisi kertaakaan avannut keskustelua tai edes oikeastaan kysynyt mitään oma-aloitteista keskustelun aikana. Omiin kysymyksiini hän kyllä vastaa perusteellisesti ja selvästi niihin panostaen, jonka jälkeen heittää saman kysymyksen minulle.
Saan tästä hieman ristiriitaisia signaaleja, sillä täysin yksipuolinen, aloitteellinen mielenkiinto alkaa pitkän päälle tuntua itsestäni tungettelevalta, mutta toisaalta vastausten perusteella ko. nainen on kuitenkin ihan hyvin mukana keskustelussa.
En haluaisi oikein töksäyttää "eikö oikein kiinnosta vai mikä on?", mutta kovin kauan en varmaan itsekkään jaksa olla aina se aloitteellinen osapuoli. Pystyykö joku kenties eläytymään ko. naisen asemaan ja valaisemaan hieman hänen ajatusmaailmaansa?
Saan tästä hieman ristiriitaisia signaaleja, sillä täysin yksipuolinen, aloitteellinen mielenkiinto alkaa pitkän päälle tuntua itsestäni tungettelevalta, mutta toisaalta vastausten perusteella ko. nainen on kuitenkin ihan hyvin mukana keskustelussa.
En haluaisi oikein töksäyttää "eikö oikein kiinnosta vai mikä on?", mutta kovin kauan en varmaan itsekkään jaksa olla aina se aloitteellinen osapuoli. Pystyykö joku kenties eläytymään ko. naisen asemaan ja valaisemaan hieman hänen ajatusmaailmaansa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Noin se aina menee. Valta osa nettinaisista on hyvin passiivisia. He kyllä vastaavat kysymyksiin ja saattavat kirjoittaa pitkät viestit itsestään ja ajatuksistaan. Naisten vastauksissa harvemmin on vastavuoroisia kysymyksiä, vaikka niitä olisi helppo esittää.
Tulee vain mieleen, että on siinä itsekkäitä ihmisiä. Mihin nämä tarvitsevat miestä? Mitä mies saa tämmöiseltä naiselta parisuhdemielessä, siis muuta kuin seksiä? Ei yhtään mitään. Minulla olisi paljon annettavaa, mutta haluan suhteen, josta saan itsekin jotain. Haluan naisen, joka tasavertaisesti haluaa jakaa asioita ja on kiinnostunut minusta pintaa syvemmältä.
Nettitreffailu taitaa olla ihan turhaa hommaa.
Noh, tarkoitukseni ei ole tehdä tästä jälleen yhtä katkeraa ketjua, jossa valitetaan ja yleistetään. Voihan tämän ilmiön selittää ihan oikeillakin syillä, kuten mahdollisesti ujoudella, varautuneisuudella yms.
Jätetään siis pessimistiset ja katkerat sutkautukset mieluusti pois ja koitetaan selvittää oikeat syyt :)
Jos törmäsit naiseen, jolla ei ole lainkaan mielikuvitusta? Tukeeko profiili tätä tulkintaa?
Eiköhän siinä ole kyse vain hitaasti lämpenemisestä. Itse ainakin olen aina ollut todella huono keksimään kysymyksiä ja sellanen diiba-daaba ei vaan tahdo sujua. Vastaan kyllä kun kysytään ja saatan kysyä sen saman, koska haluan tietää myös sen toisen mielipiteen asiaan, jos häntä kerran kiinnostaa asia niin paljon, että kysyy minulta. Minä mieluummin myös keskustelisin jostain muuten, kuin kyselisin tai vastailisin kysymyksiin. Vaan kenties sun pitäisi nyt ehdottaa tapaamista, juttua saattaa syntyä tyystin erilailla kasvotusten?
Tottakai keskusteluissa on ollut muutakin kuin kysymyksiä, ja on ko. nainenkin ajoittain jonkin teeman pöydälle nostanut. Pääasiassa keskustelun aloitus- ja yleinen vientivastuu on kuitenkin minulla. Asumme eri paikkakunnilla, ja vaikka matkaa ei ole sataakaan kilometriä niin tapaamisen ehdottamiseen on pieni henkinen kynnys vastapuolen passiivisuuden takia ja negatiivisen kokemuksen takia.
Tutustuin aikanaan erääseen naiseen täällä jonka kanssa juttu kulki, molemmat oli aloitteellisia ja muutenkin tuntui kivalta, mutta niimpä jätti ilmaantumatta treffeille mitään ennen seuraavaa päivää ilmoittamatta. Nosti hieman kynnystä sopia treffejä ihan "tutustumismielessä", etenkin mikäli välimatkaa on jonkin verran ja mielenkiinto epävarma. :)