Metsästäjien vs. viljelijöiden ravinto ja terveys

Metsästäjä-keräilijän ruokavalio oli monipuolisempi, erityisesti proteiinin osalta.

Mitään erityistä VHH-sisältöä aloituksessa ei ollut koska kumpikaan porukoista ei ollut VHH:lla vaan metsästäjä-keräilijät runsasproteiinisella dieetillä ja maanviljelijät runsashiilihydraattisella dieetillä.

joku vaan kirjoitti:

Metsästäjä-keräilijän ruokavalio oli monipuolisempi, erityisesti proteiinin osalta.

Mitään erityistä VHH-sisältöä aloituksessa ei ollut koska kumpikaan porukoista ei ollut VHH:lla vaan metsästäjä-keräilijät runsasproteiinisella dieetillä ja maanviljelijät runsashiilihydraattisella dieetillä.

Lue lisää

"Mitään erityistä VHH-sisältöä aloituksessa ei ollut koska kumpikaan porukoista ei ollut VHH:lla vaan metsästäjä-keräilijät runsasproteiinisella dieetillä ja maanviljelijät runsashiilihydraattisella dieetillä. "

Kuten normaalia on sinun osaltas olematonta päättely kykyä! Jos maanviljelijä oli runsashiilarisilla ja kuinkas se metsästäjä-keräilijä?? Eikös hän silloin syönyt vähemmän hiilarisesti?

Häh? kirjoitti:

"Mitään erityistä VHH-sisältöä aloituksessa ei ollut koska kumpikaan porukoista ei ollut VHH:lla vaan metsästäjä-keräilijät runsasproteiinisella dieetillä ja maanviljelijät runsashiilihydraattisella dieetillä. "

Kuten normaalia on sinun osaltas olematonta päättely kykyä! Jos maanviljelijä oli runsashiilarisilla ja kuinkas se metsästäjä-keräilijä?? Eikös hän silloin syönyt vähemmän hiilarisesti?

Lue lisää

Mutta ei vähähiilarisesti.

Maanviljelijän ravintona oli miltei pelkkä vilja. Esimerkiksi vehnässä on 75E% hiilihydraatista ja tattarissa 77E%. Sillä metsästäjä-keräilijällä ehkä jotain 40E%. Kummallakaan ei ollut juurikaan rasvaa ravinnossaan. Metsästäjä-keräilijällä sitten oli paljon proteiinia.

joku vaan kirjoitti:

Mutta ei vähähiilarisesti.

Maanviljelijän ravintona oli miltei pelkkä vilja. Esimerkiksi vehnässä on 75E% hiilihydraatista ja tattarissa 77E%. Sillä metsästäjä-keräilijällä ehkä jotain 40E%. Kummallakaan ei ollut juurikaan rasvaa ravinnossaan. Metsästäjä-keräilijällä sitten oli paljon proteiinia.

Lue lisää

"Maanviljelijän ravintona oli miltei pelkkä vilja."

Siis mitä? Eiköhän homma mennyt niin, että maanviljelyksen tulon jälkeen ihmisryhmät pystyivät asettumaan aloilleen, alkoivat pitää kotieläimiä lihan ja maitotuotteiden vuoksi, sekä jatkoivat metsästystä, ihan tähän päivään saakka. Elämänlaatu ja ravitsemus vain parani maanviljelyksen tulon jälkeen!

Janttersson kirjoitti:

"Maanviljelijän ravintona oli miltei pelkkä vilja."

Siis mitä? Eiköhän homma mennyt niin, että maanviljelyksen tulon jälkeen ihmisryhmät pystyivät asettumaan aloilleen, alkoivat pitää kotieläimiä lihan ja maitotuotteiden vuoksi, sekä jatkoivat metsästystä, ihan tähän päivään saakka. Elämänlaatu ja ravitsemus vain parani maanviljelyksen tulon jälkeen!

Lue lisää

Ei arkeologisten tutkimusten mukaan. Ihmisten keskipituus tippui huomattavasti kun siirryttiin maanviljelykseen ja luurangoissa on nähtävillä voimakkaat puutteen merkit.

Maanviljelys hävittää ympäriltään tehokkaasti riistan koska väestötiheys kasvaa moninkertaiseksi ja riistaa ei enää saada per henki juurikaan.

Viljaa taas ei ole varaa syöttää eläimille. Hehtaarituotto on aika matala (paitsi poikkeustapauksissa, esimerkiksi Niilillä) kun ei ole väkilannoitteita ja sitten ei ole myöskään työkoneita vaan käytetään vetojuhtia.

Lehmä ja sika tulivat vasta pitkän aikaa maanviljelyn aloittamisen jälkeen. Ensimmäisistä lehmistä ei edes saatu kovinkaan paljoa maitoa (ja esimerkiksi Suomessa tehokas maidontuotanto alkoi vasta jatkosodan jälkeen). Nykyään syödään tolkuttoman paljon lihaa verrattuna siihen mitä on syöty viimeiset 10 000 vuotta. Liha on halpaa kun on halpaa rehua ja halvan rehun mahdollistavat halvat väkilannoitteet. Halvat väkilannoitteet taasen mahdollistaa halpa energia.

Leipää, puuroa ja kiljua saatiin enemmän mutta muuten meni huonommin. Irlanti 1800-luvulla on aika ikävä esimerkki tilanteesta, mitä tapahtuu kun väestönkasvu on hallitsematonta ja syödään pelkkää hiilihydraattia, siellä perunaa.

joku vaan kirjoitti:

Ei arkeologisten tutkimusten mukaan. Ihmisten keskipituus tippui huomattavasti kun siirryttiin maanviljelykseen ja luurangoissa on nähtävillä voimakkaat puutteen merkit.

Maanviljelys hävittää ympäriltään tehokkaasti riistan koska väestötiheys kasvaa moninkertaiseksi ja riistaa ei enää saada per henki juurikaan.

Viljaa taas ei ole varaa syöttää eläimille. Hehtaarituotto on aika matala (paitsi poikkeustapauksissa, esimerkiksi Niilillä) kun ei ole väkilannoitteita ja sitten ei ole myöskään työkoneita vaan käytetään vetojuhtia.

Lehmä ja sika tulivat vasta pitkän aikaa maanviljelyn aloittamisen jälkeen. Ensimmäisistä lehmistä ei edes saatu kovinkaan paljoa maitoa (ja esimerkiksi Suomessa tehokas maidontuotanto alkoi vasta jatkosodan jälkeen). Nykyään syödään tolkuttoman paljon lihaa verrattuna siihen mitä on syöty viimeiset 10 000 vuotta. Liha on halpaa kun on halpaa rehua ja halvan rehun mahdollistavat halvat väkilannoitteet. Halvat väkilannoitteet taasen mahdollistaa halpa energia.

Leipää, puuroa ja kiljua saatiin enemmän mutta muuten meni huonommin. Irlanti 1800-luvulla on aika ikävä esimerkki tilanteesta, mitä tapahtuu kun väestönkasvu on hallitsematonta ja syödään pelkkää hiilihydraattia, siellä perunaa.

Lue lisää

"Irlanti 1800-luvulla"

olivat valloittajiensa torppareita. kävi niin somasti kun peruna tuli kuvaan niin torppa voitiin jakaa neljään osaan..... mutta tuli peunarutto ja näkivät sen jäläkhen näläkää... suuret muutto aallot näitä irlantilasia " heinäsirkkoja"

jep..... kirjoitti:

"Irlanti 1800-luvulla"

olivat valloittajiensa torppareita. kävi niin somasti kun peruna tuli kuvaan niin torppa voitiin jakaa neljään osaan..... mutta tuli peunarutto ja näkivät sen jäläkhen näläkää... suuret muutto aallot näitä irlantilasia " heinäsirkkoja"

Lue lisää

peunarutto =perunarutto

jep..... kirjoitti:

"Irlanti 1800-luvulla"

olivat valloittajiensa torppareita. kävi niin somasti kun peruna tuli kuvaan niin torppa voitiin jakaa neljään osaan..... mutta tuli peunarutto ja näkivät sen jäläkhen näläkää... suuret muutto aallot näitä irlantilasia " heinäsirkkoja"

Lue lisää

Jep. Lisäksi ruoka oli niin yksipuolista että puutostaudit olivat yleisiä jo ennen perunaruttoa.

Samaa on tietysti tapahtunut muuallakin, ei vaan yhtä pahana. Meillä 1860-luvun katovuodet esimerkiksi.

joku vaan kirjoitti:

Jep. Lisäksi ruoka oli niin yksipuolista että puutostaudit olivat yleisiä jo ennen perunaruttoa.

Samaa on tietysti tapahtunut muuallakin, ei vaan yhtä pahana. Meillä 1860-luvun katovuodet esimerkiksi.

Lue lisää

antti aro? & kumppanit haluais pitää meitä edelleen puutostautisina!

ei vitamiineja

jepjep kirjoitti:

antti aro? & kumppanit haluais pitää meitä edelleen puutostautisina!

ei vitamiineja

Ei perunaa, riisiä täi pastaa voi suositella niiden ravinteikkuuden perusteella. Muistelkaa vaan riisitautia.

Ravinteet kylläkin löytyvät kasviksista eikä hiilihydraattilisukkeista tai laardista.

joku vaan kirjoitti:

Ei perunaa, riisiä täi pastaa voi suositella niiden ravinteikkuuden perusteella. Muistelkaa vaan riisitautia.

Ravinteet kylläkin löytyvät kasviksista eikä hiilihydraattilisukkeista tai laardista.

Lue lisää

"Ei perunaa, riisiä täi pastaa voi suositella niiden ravinteikkuuden perusteella. Muistelkaa vaan riisitautia.

Ravinteet kylläkin löytyvät kasviksista eikä hiilihydraattilisukkeista tai laardista. "

joku vaan kirjoitti:

Ei perunaa, riisiä täi pastaa voi suositella niiden ravinteikkuuden perusteella. Muistelkaa vaan riisitautia.

Ravinteet kylläkin löytyvät kasviksista eikä hiilihydraattilisukkeista tai laardista.

Lue lisää

irkut oli 1800-luvan alussa yksi Euroopan nopeiten lisääntyvistä kansoista ja ravintona oli peruna maidolla höystettynä. Kansa oli komeaa eikä puutostauteja pahemmin ollut lukuunottamatta D-vitamiinin puutosta, mutta tuotahan on kaikilla pohjoisilla alueilla. Nälänhätä johtui perunarutosta joka tuhosi perunasadon neljänä peräkkäisenä vuotena, maanomistajista jotka peri vuokransa kadosta huolimatta ja välinpitämättömöstä hallituksesta.

joku vaan kirjoitti:

Jep. Lisäksi ruoka oli niin yksipuolista että puutostaudit olivat yleisiä jo ennen perunaruttoa.

Samaa on tietysti tapahtunut muuallakin, ei vaan yhtä pahana. Meillä 1860-luvun katovuodet esimerkiksi.

Lue lisää

Ei se noin mennyt. Oli katovuosia jolloin ruuasta oli pula ja oli infektioepidemioita joihin ei ollut lääkityksia ja nälän heikentämät ihmispolot kuoli herkästi. Niillä jotka sai riittävästi ruokaa ei ollut mitään puutostauteja.

joku vaan kirjoitti:

Ei arkeologisten tutkimusten mukaan. Ihmisten keskipituus tippui huomattavasti kun siirryttiin maanviljelykseen ja luurangoissa on nähtävillä voimakkaat puutteen merkit.

Maanviljelys hävittää ympäriltään tehokkaasti riistan koska väestötiheys kasvaa moninkertaiseksi ja riistaa ei enää saada per henki juurikaan.

Viljaa taas ei ole varaa syöttää eläimille. Hehtaarituotto on aika matala (paitsi poikkeustapauksissa, esimerkiksi Niilillä) kun ei ole väkilannoitteita ja sitten ei ole myöskään työkoneita vaan käytetään vetojuhtia.

Lehmä ja sika tulivat vasta pitkän aikaa maanviljelyn aloittamisen jälkeen. Ensimmäisistä lehmistä ei edes saatu kovinkaan paljoa maitoa (ja esimerkiksi Suomessa tehokas maidontuotanto alkoi vasta jatkosodan jälkeen). Nykyään syödään tolkuttoman paljon lihaa verrattuna siihen mitä on syöty viimeiset 10 000 vuotta. Liha on halpaa kun on halpaa rehua ja halvan rehun mahdollistavat halvat väkilannoitteet. Halvat väkilannoitteet taasen mahdollistaa halpa energia.

Leipää, puuroa ja kiljua saatiin enemmän mutta muuten meni huonommin. Irlanti 1800-luvulla on aika ikävä esimerkki tilanteesta, mitä tapahtuu kun väestönkasvu on hallitsematonta ja syödään pelkkää hiilihydraattia, siellä perunaa.

Lue lisää

Se pituuden lasku johtuu siitä että kun väestönmäärä kasvoi ja alettiin asua tiheämmin niin erilaiset infektiot kiersi tiheämmin väestössä. Kasvavien lapsien pituuskasvu kärsii toistuvista infektioista. Näihin infektioihin ei ollut tuohon aikaan hoitoja.

pahakarppi1 kirjoitti:

irkut oli 1800-luvan alussa yksi Euroopan nopeiten lisääntyvistä kansoista ja ravintona oli peruna maidolla höystettynä. Kansa oli komeaa eikä puutostauteja pahemmin ollut lukuunottamatta D-vitamiinin puutosta, mutta tuotahan on kaikilla pohjoisilla alueilla. Nälänhätä johtui perunarutosta joka tuhosi perunasadon neljänä peräkkäisenä vuotena, maanomistajista jotka peri vuokransa kadosta huolimatta ja välinpitämättömöstä hallituksesta.

Lue lisää

E-vitamiini, D-vitamiini, molybdeeni, rauta, folaatti, niasiini olivat aika kortilla tuona aikana. Kun maidon kulutus laski niin saatiin myös onnettoman vähän proteiinia ja A-vitamiinia.

Perunassa ei ole hirveästi ravinteita. Kaliumia ja C-vitamiinia on mutta ei juuri muuta. Toki kun päivän energia lähtee jostain 5 kg annoksesta niin jonkinmoinen määrä vitamiineja tulee. Aiemmin ne tulivat muista kasveista ja maidosta mutta kehitys vei yhä suurempaan perunariippuvuuteen. Ei se tilanne olisi ollut laardilla sen parempi (huonompi kun ei olisi ollut edes sitä C-vitamiinia ja kaliumia eikä vajaita määriä muita vitamiineja, laardissa ei ole oikein mitään muuta kuin energiaa).

Suurin syy tilanteen kehittymiseen oli tietysti hallitus. Irlantilaiset ovat oikeutetusti käärmeissään kansanmurhasta.

pahakarppi1 kirjoitti:

Se pituuden lasku johtuu siitä että kun väestönmäärä kasvoi ja alettiin asua tiheämmin niin erilaiset infektiot kiersi tiheämmin väestössä. Kasvavien lapsien pituuskasvu kärsii toistuvista infektioista. Näihin infektioihin ei ollut tuohon aikaan hoitoja.

Lue lisää

Tuokin oli varmaan osatekijä mutta kun katsotaan pituuskehitystä Suomessa viimeisen 40 vuoden aikana niin huomaa että ravinto merkitsee paljon. 100 vuoden aikana pituus on kasvanut vielä enemmän mutta silloin oli vielä infektiosairauksia enemmän. Esimerkiksi minä olen 20 cm pidempi kuin isäni ja 30 cm pidempi kuin isoisäni.

joku vaan kirjoitti:

Tuokin oli varmaan osatekijä mutta kun katsotaan pituuskehitystä Suomessa viimeisen 40 vuoden aikana niin huomaa että ravinto merkitsee paljon. 100 vuoden aikana pituus on kasvanut vielä enemmän mutta silloin oli vielä infektiosairauksia enemmän. Esimerkiksi minä olen 20 cm pidempi kuin isäni ja 30 cm pidempi kuin isoisäni.

Lue lisää

Lisääntynyt ravinnon saanti ja vähäisempi infektiokuorma vaikuttaa tähänkin. En usko että isovanhempiemme ikäpolvella on ollut puutostauteja siinä määrin että ne on laskeneet pituuskasvua. Lisäksi asiaan vaikuttaa se ett'ä kasvuikäisiä nuoria ja lapsia ei pistetä enää raskaisiin fyysisiin töihin

Siis ongelma on se, että ruoka oli pelkkää viljaa. Viljassa on kyllä paljon energiaa mutta vain vähän muita kuin B-ryhmän vitamiineja ja E-vitamiinia.

Keripukki ja riisitauti olivat ennen todella yleisiä. Peruna muutti tilanteen Euroopassa 1800-luvulla kun siitä saatiin edes se C-vitamiini. Keripukkiin kuolee noin puolessa vuodessa.

Ei millään yksittäisellä ruoka-aineella elä.

Nykypolven tilanne on paljon parempi. Mäkkäriruuastakin saa huomattavasti monipuolisemmin ravinteita kuin köyhät ennen.