Ihmiskunnan antropologiset arkistot kertovat ihmisen terveyden joutuneen tuhoisaan
syöksykierteeseen sen jälkeen kun ihminen siirtyi metsästyksestä ja keräilystä
maanviljelykseen. Käytännön antropologin ei tarvitse kuin vilkaista luurankoa parin
sekunnin ajan tietääkseen kuuluiko se metsästäjä-keräilijälle vai maanviljelijälle.
syöksykierteeseen sen jälkeen kun ihminen siirtyi metsästyksestä ja keräilystä
maanviljelykseen. Käytännön antropologin ei tarvitse kuin vilkaista luurankoa parin
sekunnin ajan tietääkseen kuuluiko se metsästäjä-keräilijälle vai maanviljelijälle.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ai kui?
Metsästäjä-keräilijän ruokavalio oli monipuolisempi, erityisesti proteiinin osalta.
Mitään erityistä VHH-sisältöä aloituksessa ei ollut koska kumpikaan porukoista ei ollut VHH:lla vaan metsästäjä-keräilijät runsasproteiinisella dieetillä ja maanviljelijät runsashiilihydraattisella dieetillä.
"Mitään erityistä VHH-sisältöä aloituksessa ei ollut koska kumpikaan porukoista ei ollut VHH:lla vaan metsästäjä-keräilijät runsasproteiinisella dieetillä ja maanviljelijät runsashiilihydraattisella dieetillä. "
Kuten normaalia on sinun osaltas olematonta päättely kykyä! Jos maanviljelijä oli runsashiilarisilla ja kuinkas se metsästäjä-keräilijä?? Eikös hän silloin syönyt vähemmän hiilarisesti?
Mutta ei vähähiilarisesti.
Maanviljelijän ravintona oli miltei pelkkä vilja. Esimerkiksi vehnässä on 75E% hiilihydraatista ja tattarissa 77E%. Sillä metsästäjä-keräilijällä ehkä jotain 40E%. Kummallakaan ei ollut juurikaan rasvaa ravinnossaan. Metsästäjä-keräilijällä sitten oli paljon proteiinia.
"Maanviljelijän ravintona oli miltei pelkkä vilja."
Siis mitä? Eiköhän homma mennyt niin, että maanviljelyksen tulon jälkeen ihmisryhmät pystyivät asettumaan aloilleen, alkoivat pitää kotieläimiä lihan ja maitotuotteiden vuoksi, sekä jatkoivat metsästystä, ihan tähän päivään saakka. Elämänlaatu ja ravitsemus vain parani maanviljelyksen tulon jälkeen!
Ei arkeologisten tutkimusten mukaan. Ihmisten keskipituus tippui huomattavasti kun siirryttiin maanviljelykseen ja luurangoissa on nähtävillä voimakkaat puutteen merkit.
Maanviljelys hävittää ympäriltään tehokkaasti riistan koska väestötiheys kasvaa moninkertaiseksi ja riistaa ei enää saada per henki juurikaan.
Viljaa taas ei ole varaa syöttää eläimille. Hehtaarituotto on aika matala (paitsi poikkeustapauksissa, esimerkiksi Niilillä) kun ei ole väkilannoitteita ja sitten ei ole myöskään työkoneita vaan käytetään vetojuhtia.
Lehmä ja sika tulivat vasta pitkän aikaa maanviljelyn aloittamisen jälkeen. Ensimmäisistä lehmistä ei edes saatu kovinkaan paljoa maitoa (ja esimerkiksi Suomessa tehokas maidontuotanto alkoi vasta jatkosodan jälkeen). Nykyään syödään tolkuttoman paljon lihaa verrattuna siihen mitä on syöty viimeiset 10 000 vuotta. Liha on halpaa kun on halpaa rehua ja halvan rehun mahdollistavat halvat väkilannoitteet. Halvat väkilannoitteet taasen mahdollistaa halpa energia.
Leipää, puuroa ja kiljua saatiin enemmän mutta muuten meni huonommin. Irlanti 1800-luvulla on aika ikävä esimerkki tilanteesta, mitä tapahtuu kun väestönkasvu on hallitsematonta ja syödään pelkkää hiilihydraattia, siellä perunaa.
"Irlanti 1800-luvulla"
olivat valloittajiensa torppareita. kävi niin somasti kun peruna tuli kuvaan niin torppa voitiin jakaa neljään osaan..... mutta tuli peunarutto ja näkivät sen jäläkhen näläkää... suuret muutto aallot näitä irlantilasia " heinäsirkkoja"
peunarutto =perunarutto
Jep. Lisäksi ruoka oli niin yksipuolista että puutostaudit olivat yleisiä jo ennen perunaruttoa.
Samaa on tietysti tapahtunut muuallakin, ei vaan yhtä pahana. Meillä 1860-luvun katovuodet esimerkiksi.
antti aro? & kumppanit haluais pitää meitä edelleen puutostautisina!
ei vitamiineja
Ei perunaa, riisiä täi pastaa voi suositella niiden ravinteikkuuden perusteella. Muistelkaa vaan riisitautia.
Ravinteet kylläkin löytyvät kasviksista eikä hiilihydraattilisukkeista tai laardista.
"Ei perunaa, riisiä täi pastaa voi suositella niiden ravinteikkuuden perusteella. Muistelkaa vaan riisitautia.
Ravinteet kylläkin löytyvät kasviksista eikä hiilihydraattilisukkeista tai laardista. "
irkut oli 1800-luvan alussa yksi Euroopan nopeiten lisääntyvistä kansoista ja ravintona oli peruna maidolla höystettynä. Kansa oli komeaa eikä puutostauteja pahemmin ollut lukuunottamatta D-vitamiinin puutosta, mutta tuotahan on kaikilla pohjoisilla alueilla. Nälänhätä johtui perunarutosta joka tuhosi perunasadon neljänä peräkkäisenä vuotena, maanomistajista jotka peri vuokransa kadosta huolimatta ja välinpitämättömöstä hallituksesta.
Ei se noin mennyt. Oli katovuosia jolloin ruuasta oli pula ja oli infektioepidemioita joihin ei ollut lääkityksia ja nälän heikentämät ihmispolot kuoli herkästi. Niillä jotka sai riittävästi ruokaa ei ollut mitään puutostauteja.
Se pituuden lasku johtuu siitä että kun väestönmäärä kasvoi ja alettiin asua tiheämmin niin erilaiset infektiot kiersi tiheämmin väestössä. Kasvavien lapsien pituuskasvu kärsii toistuvista infektioista. Näihin infektioihin ei ollut tuohon aikaan hoitoja.
E-vitamiini, D-vitamiini, molybdeeni, rauta, folaatti, niasiini olivat aika kortilla tuona aikana. Kun maidon kulutus laski niin saatiin myös onnettoman vähän proteiinia ja A-vitamiinia.
Perunassa ei ole hirveästi ravinteita. Kaliumia ja C-vitamiinia on mutta ei juuri muuta. Toki kun päivän energia lähtee jostain 5 kg annoksesta niin jonkinmoinen määrä vitamiineja tulee. Aiemmin ne tulivat muista kasveista ja maidosta mutta kehitys vei yhä suurempaan perunariippuvuuteen. Ei se tilanne olisi ollut laardilla sen parempi (huonompi kun ei olisi ollut edes sitä C-vitamiinia ja kaliumia eikä vajaita määriä muita vitamiineja, laardissa ei ole oikein mitään muuta kuin energiaa).
Suurin syy tilanteen kehittymiseen oli tietysti hallitus. Irlantilaiset ovat oikeutetusti käärmeissään kansanmurhasta.
Tuokin oli varmaan osatekijä mutta kun katsotaan pituuskehitystä Suomessa viimeisen 40 vuoden aikana niin huomaa että ravinto merkitsee paljon. 100 vuoden aikana pituus on kasvanut vielä enemmän mutta silloin oli vielä infektiosairauksia enemmän. Esimerkiksi minä olen 20 cm pidempi kuin isäni ja 30 cm pidempi kuin isoisäni.
Lisääntynyt ravinnon saanti ja vähäisempi infektiokuorma vaikuttaa tähänkin. En usko että isovanhempiemme ikäpolvella on ollut puutostauteja siinä määrin että ne on laskeneet pituuskasvua. Lisäksi asiaan vaikuttaa se ett'ä kasvuikäisiä nuoria ja lapsia ei pistetä enää raskaisiin fyysisiin töihin
Kerrohan lisää Heh!, vai näkyy parissa sekunnissa, en usko että ymmärrät antropologiasta höykäsen pöläystä.
"joku vaan"
Oikoo mutkia suoriksi, kuten kaikki vhh-hegemonian aallonharjalla ratsastavat... Kaikki pistetään suoraan mm. viljatuotteiden syyksi, koska luiden perusteella on havaittu puutostauteja. :) Tulipa vaan mieleeni, kuinkahan suuri määrä puutosoireita löydettäisiin tulevaisuudessa "mäkkärisukupolven" luiden perusteella, joilla vitamiinit ja hivenaineet on minimissä? Asiat ei ole koskaan yksiselitteisiä.
Siis ongelma on se, että ruoka oli pelkkää viljaa. Viljassa on kyllä paljon energiaa mutta vain vähän muita kuin B-ryhmän vitamiineja ja E-vitamiinia.
Keripukki ja riisitauti olivat ennen todella yleisiä. Peruna muutti tilanteen Euroopassa 1800-luvulla kun siitä saatiin edes se C-vitamiini. Keripukkiin kuolee noin puolessa vuodessa.
Ei millään yksittäisellä ruoka-aineella elä.
Nykypolven tilanne on paljon parempi. Mäkkäriruuastakin saa huomattavasti monipuolisemmin ravinteita kuin köyhät ennen.