Erositteko asumuseron kautta?

Eropaperit oikeuteen. Muutto heti 2. vaiheen haun jälkeen.

Kaipailen kokemuksia sellaisilta ihmisiltä jotka ovat avioliiton kriisissä ensin sopineet väliaikaisesta asumuserosta, tarkoituksena vilpittömästi katsoa saisiko suhdetta sillä selvitettyä. Eikä siis niin että muutetaan erilleen jo tarkoituksena erota myöhemmin.

Kun kummallakin on sisällä vielä rakkautta ja tahtoa elää toisen kanssa mutta se on mahdotonta tai ajautunut mahdottomaksi pattitilanteeksi ja asumusero ajatusten selvittämiseksi ja/tai tilanteen rauhoittamiseksi tuntuu hyvältä tilapäisvaihtoehdolta.

Kuinka kauan asumuseroa kesti ennen kuin palasitte yhteen tai erositte?
Oliko ratkaisu asumuserosta yhteinen vai oltiinko eri mieltä?
Jos lopulta erositte oliko ratkaisu yhteinen?
Onko lopullinen ratkaisu tuntunut oikealta (vai onko sen jälkeen muuttunut)?
Miten tunne-elämä käyttäytyi asumuserotilanteessa?
Entä fyysinen läheisyys, tapasitteko ja oliko läheisyyttä, oliko edes tunnetta läheisyyden kaipuusta (muustakin kuin seks.tarpeesta)?
Käytännön asiat kuten yhteinen omaisuus?
Lasten (jos oli) suhtautuminen ja miten käytännössä lasten elämä muuttui?
Miten muut ihmiset suhtautui? Välitittekö edes vai ottiko päähän vai jaksoitteko selvittää asioita heille?
Ynnä mitä muuta mieleen tulee.

Henkilökohtaiset mielipiteet puolison persoonallisuudesta eivät kiinnosta.

En kuitenkaan kaipaa sellaista asiaa kokemattomien arvailuja mitä siitä voisi tulla, tai miten naapurille kävi, koska naapureiden tunteista ja kahdenvälisistä asioista ei voi tietää vaikka lopputuloksen näkisi.