Hei.
Onko täällä ihmisiä, jotka ovat seurallisia ja puheliaita, on ystäviä ja töissä/koulussa menee erinomaisesti. Mutta kun on kyse läheisen ihmissuhteen solmisesta jokin täysin selittämätön este nousee eteen? Sitten ei uskallakaan lähestyä. Ehkä muuttuu pelokkaaksi, varoo ja miettii liikaa toisten reaktioita. Vähäisetkin yritykset ja mielenkiintoiset kohtaamiset loppuvat lyhyeen.
Melkein niin nopeasti ettei edes ehdi tajuta,
mikä mahdollisesti meni pieleen. Yksinäisyydestä tulee ainoa kumppani iltaisin ja öisin.
Eikä sen seura ole parasta mahdollista. Vuosia yksinäisyyden kanssa elettyään alkaa uskomaan kaiken, minkä se sanoo. Kuten sen, että vika on varmasti aina sinussa. Et kelpaa kenellekään, olet aivan saakelin ruma, huono ihminen ja kaikkea muuta negatiivista. Yksinäisyydestä tulee kelmu, joka eristää sinut maailmasta. Meni minne tahansa, se tuntui seuraavan askeleitasi. Rakkaudettomuus. Tyhjyyttä ja kuulautta. Ihan kuin ei olisi edes olemassa. Et tunne olevasi kokonainen ihminen, tuskin edes puolikaskaan. Yksinäisyys sanoo, kuinka onni on tarkoitettu kaikkia muita varten.
Tunnet olevasi kateellinen. Ihmettelet, kuinka kaikki muut onnistuvat suhteissaan.
Sinulle ei siihen anneta edes mahdollisuutta.
Omalla kohdallani tuli vain päivä, jolloin suutuin. Kyllästyin niin perinpohjaisesti yksinäisyyteen. Tajusin kuinka se salaa hapersi kaikkea, mitä yritin rakentaa. En minä voi elää näin. Kuin kaikessa maistuisi eltaantunut sivumaku. Kovin paikka oli myöntää, että ongelma oli itseni kehittelemä, syntynyt huonon itsetunnon seurauksena. Ja todellakin minulla oli huono itsetunto, vaikka pärjäsin hyvin muilla elämän alueilla. Ehkä juuri siksi en mieltänyt yksinäisyyden tunteen tulevan omasta epävarmuudesta.
Ajatustensa muuttuminen on hidasta. On kuitenkin ollut paljon helpompaa, kun olen alkanut ymmärtämään paremmin tavan, joten toimin ennen.
Yksinäisyys syntyi paljolti alistumisesta. Sitä piti niin itsestäänselvyytenä. Lisäksi se oli pelkoa ja arkuutta. Jotenkin sillä halusi suojella itseään, ettei menisi rikki. Mutta se riski oli otettava, jos halusi jotakin saavuttaa. Aloin myös ymmärtämään, etteivät toiset ihmiset todellakaan ole niin pelottavia tai vaikeasti lähestyttäviä. He saattavat jännittää yhtä paljon. Olla yhtä epävarmoja tai heikkoja.
Hiljalleen olen alkanut avoimempi ja rohkeampi.
Sillä on ollut positiivisia vaikutuksia. Esim.olen saanut uusia ystäviä.Mutta ehdottomasti parasta on se, ettei tarvitse istua vankilassa, jonka omilla ajatuksillaan ympärilleen rakensi.
Huono itsetunto ja yksinäisyys
9
1451
Vastaukset
- sunshine
Mulla on samanlainen ongelma..vaikka oon vasta 18.. mut en oo ikinä seurustellu tän huonon itsetunnon takia...vaikka muuten meneekin ihan hyvin,mut tää yksinäisyys ahdistaa joskus ihan mielettömästi... en tiiä mikä auttaisi...
- Ukko m/21
Moro mulla on sama ongelma kuin näissä edellisissäkin muuten menee hyvin mutta parisuhdetta ei saa onnistumaan ei sitten millään.
Kukas nyt tällästä ylipainoista ukko kekkulaa ottais elämäänsä riesaksi?
Minusta naisilla on liian tiukka vaatimustaso:
Pitäis olla 6pack ja pitkät hiukset ja urheiluauto ja cool Mutta mitäs minä olen ylipainoinen ja työtä pelkäämätön ilman autoa ja käytöstavat on kuin kultaisen käytöksen kirjasta(kiitos isi ja äiti) Rikas en ole mutta en perseaukinen mutta nuo ei riitä!
Melkein kaikki kaverit ja ystävät seurustelevat,ja sen katsominen tekee henkisesti pahaa minulle! Yksin kotona istun ja mietin syntiä syviä ja toivon parempaa huomista,mutta toisaalta toivonjan minä myös lottovoittoa,kiva katsoa kumpi tulee ensin! =) - Teija26
Ukko m/21 kirjoitti:
Moro mulla on sama ongelma kuin näissä edellisissäkin muuten menee hyvin mutta parisuhdetta ei saa onnistumaan ei sitten millään.
Kukas nyt tällästä ylipainoista ukko kekkulaa ottais elämäänsä riesaksi?
Minusta naisilla on liian tiukka vaatimustaso:
Pitäis olla 6pack ja pitkät hiukset ja urheiluauto ja cool Mutta mitäs minä olen ylipainoinen ja työtä pelkäämätön ilman autoa ja käytöstavat on kuin kultaisen käytöksen kirjasta(kiitos isi ja äiti) Rikas en ole mutta en perseaukinen mutta nuo ei riitä!
Melkein kaikki kaverit ja ystävät seurustelevat,ja sen katsominen tekee henkisesti pahaa minulle! Yksin kotona istun ja mietin syntiä syviä ja toivon parempaa huomista,mutta toisaalta toivonjan minä myös lottovoittoa,kiva katsoa kumpi tulee ensin! =)Ei kaikki naiset todellakaan halua mitään lihaksilla pullistelevaa ylimielistä ukkoa!
Itse jopa pidän pullukoista miehistä ja kaikki poikaystäväni ovatkin olleet lihavahkoja nallekarhutyyppejä.
Pitäväthän monet miehetkin pyöreistä tytöntylleröistä, miksei siis toisinpäin?
Ja sitäpaitsi valloittava luonne antaa anteeksi muutaman läskimakkaran.
- m23
toi on lähes suoraan mun elämastäni... uskomatonta
- heulwen
Sama vika.... muuten menee mainiosti ja ei minkäänlaisia ongelmia itseni kanssa muuten, olen tyytyväinen, eikä itsetunto-ongelmia. Mut heti kun tulee vastakkaiseen sukupuoleen, kaikki itsetunto ja itsevarmuus häviää... ei osaa luottaa, pitäis koko ajan saada varmistusta siitä, että mies todella haluaa olla minun kanssa ja tykkää jne. En osaa antaa tilaa. Eli menee aina päin peetä.
Pitää vaan yrittää työstää itseään, ja sehän on mahdollista silloin kun tietää mikä on ongelma. Toivon vaan, että pystyn ottamaan asiat rennommin, enkä stressaa ja koko ajan analysoi ja tulkitse toisen tekemisiä, ihan omaa epäitsevarmuutta... - N25
Täällä myöskin yksi samanlainen. Tie vankilasta "normaalielämään" on kova mutta pakko se joskus on aloittaa tai muuten on yksin ja yksinäinen lopun ikäänsä... Vuodet vierivät.
- just me
Vähän sama probleema minullakin. Elämäni on kohtuu mukavaa, mutta kuitenkin sisällä nakertaa koko ajan tietty epävarmuus. Luulisin, että toi vaikeus parisuhteen saavuttamisessa on se, että pelkää paljastaa oman todellisen itsensä ja omat heikkoudet. Monilla ihmisillä on ns. eril. rooleja ja itse en ainakaan mielelläni paljasta kavereille omia todellisia heikkouksiani ja epävarmuuttani, koska pelkään, että haavoittuisin yms. Olen itse pohjimmiltani epävarma luonne ja ajattelen ja analysoin paljon muiden puheita, oikein ärsyttää se.Sitä asettaa kuitenkin jotkut ihmiset itsensä yläpuolelle vaikkei pitäisi.
- Mies_31
Moikka!
Ihan kuin olis omaa elämäänsä lukenut... Mistäpäin olet? Olisi mukava tutustua, samoin muihinkin samoin ajatteleviin naisihmisiin jos satutte olemaan Tampereensuunnasta. Itse olen Tampereelta :) - Kääk
Aika hyvin kirjoitettu, ainakin itseni tunnistin siitä.
Mietitaanpäs. Ehkäpä sinkuksi jää juuri tämän kaltaiset henkilöt jotka rakentavat muurin ympärilleen ja täyttävät päänsä harha kuvitelmilla että on huono ihminen jne jne.
Olen huomannut että ajattelen aika useasta ihmisestä "Tuo ei pidä minusta, pitää typerän näköisenä, pitää juttujani tyhminä" joten en jaksa edes keskittyä henkilöön. Vaikka ehkä pitäisi.
Tietty varautuneisuus aiheittaa varmasti myös tahtomattaan ihmisten torjumista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alle 15 oli
Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata892628Heh, persut = vassarit = 10,0 %
Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f2031668- 1161600
Paula Koivuniemi täyttää tänään 78 vuotta! Sydämelliset onnittelut!
Paula Koivuniemi, tuo suomalaisen iskelmän ikoninen artisti, täyttää tänään 78 vuotta. Muutaman vuoden estradeilta pois411461Olen miettinyt pitkään miksi hän ei uskalla
Hän kyllä yrittää tiedän sen ja olen yrittänyt olla helposti lähestyttävä ystävällinen lempeä jne. mutta silti hän yhä v641222Juhannusterveiset kaivatulle
Onko teillä yhteisiä juhannuksia vietettynä ja millaista juhannusta viettäisit kaivattusi kanssa juhannuksena 2025? 🌻761005- 56969
- 45867
- 63859
- 61835