hus desiko ei maksa palkkoja

Neuvotteluprosessi erimielisyyksien ratkaisemiseksi

Pääsopimuksen 7–11 §:ssä on määräykset neuvottelumenettelystä virka- ja työehtosopimuksen velvoittavien määräysten tulkintaa ja soveltamista koskevien erimielisyyksien ratkaisemiseksi.

1) Välitön neuvottelu
Suullinen tai kirjallinen pyyntö. Käydään viivytyksettä, ei määräaikoja. Työnantajan edustaja, yleensä ao. esimies ja ao. viranhaltija tai työntekijä tai luottamusmies. Vapaamuotoinen neuvottelu, josta voidaan laatia esim. muistio.

2) Paikallisneuvottelu
Pyydettävä kirjallisesti ja ilmoitettava asiat, joista halutaan neuvotella. Aloitettava kolmen viikon kuluessa neuvottelupyynnöstä, mutta voidaan sopia pidemmästä ajasta. Työnantaja ilmoittaa neuvottelujen ajan ja paikan.

Työnantajan edustaja, yleensä palkka-asiamies ym., jonka tehtäviin henkilöstöasioiden hoito kuuluu, sekä ao. sopijajärjestö tai sen rekisteröity alayhdistys, yleensä luottamusmies.

Neuvottelun tulos sitoo kuntaa/kuntayhtymää sen jälkeen, kun ao. kunnallinen viranomainen (hallitus, lautakunta ym.) on sen hyväksynyt.

Laaditaan pöytäkirja, joka tarkistetaan ja allekirjoitetaan osapuolten sopimalla tavalla. Pöytäkirjasta ilmettävä yksilöitynä erimielisyyden kohde (sopimusmääräys/ soveltamisohje, virheellinen menettely, keitä koskee) ja osapuolten näkemykset perusteluineen, liitteiksi asiaan vaikuttavat asiakirjat ym. joihin vedotaan.

Neuvottelut on käytävä ja päätettävä ilman aiheetonta viivytystä. Neuvottelut katsotaan päättyneiksi sinä päivänä, kun osapuolet yhteisesti niin toteavat (päättyminen on syytä todeta pöytäkirjassa), pöytäkirja on tarkistettu sovitulla tavalla (tarkistuspäivä pöytäkirjaan) tai jompikumpi osapuoli on kirjallisesti ilmoittanut neuvottelut päättyneiksi.

3) Keskusneuvottelut
Neuvottelut käyvät Kunnallinen työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestö. Pöytäkirja yms. kuten edellä.

4) Työtuomioistuinkäsittely
Viimekädessä asia ratkaistaan työtuomioistuimessa. Työntekijän palkkasaatavan vanhentumisaika määräytyy työsopimuslain 13 luvun 9 §:n mukaisesti (2 tai 5 vuotta) ja viranhaltijoiden osalta kunnallisen viranhaltijalain 55 §:n mukaisesti (3 kuluva vuosi).

http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/julkaisut/Documents/paikallinen-sopiminen-kunta-alalla.pdf

kiitos näistä ohjeista.
onko mielestänne mitään veruketta millä työnantaja voi jättää palkat maksamatta?
ihmisillä nämä sairauspoissaolot ovat päivästä 3.meen viikkoon
ja kaikista on lääkärintodistus

HUS Desiko näyttäisi olevan LIIKELAITOS, eli yksityissektoriin kuuluva työnantaja, joka vaan sattumoisin tuottaa palveluja HUSsille. Ensimmäinen saikkupäivä = omavastuupäivä on ihan normaali käytäntö yksityissektorilla (tuolla karsitaan ns "krapulapäivät" pois) ja toisekseen saikkuajalta ei tarvi maksaa kuin korkeintaan 9 päivältä (mukaanlaskettuna se OV-päivä), jos ja kun työsuhde on kestänyt tietyn vähän aikaa... Lisäksi saikkuajan palkoista välttyy myös sillä, että työvuoroja vaan ei ole kyseisille päiville (osa-aikaiset) jne.