En muista tarkalleen milloin koko vakivaltaisuus alkoi perheessäni, että isäni hakkasi minua ja käyttämällä joskus kättäkin vahvempaa näissä tilanteissa. Olin vihainen, kun äitini vaan katsoi vierestä kaikki nämä vuodet.. Isäni katsoi aina väkivallan oikeaksi, enkä halunnut itse ilmottaa asiasta mihinkään, koska isäni aina lupasi ettei tee enään mitään, mutta valehteli ja he olivat minun synnyttäjät tähän mailmaan, he manipuloivat myös hyvin minua, että kunnioittaisin heitä, enkä kerro kenellekkään. Äitini vaan vikisi, että voimmeko lopettaa... vaikka isäni oli ainoa syy tähän väkivaltaan. Syyt olivat aivan naurettavia, vaikka se että joskus pikkupoikana kaatui vesilasi, hän saattoi tukistaa, joskus kun melusin liikaa hän saattoi alkaa suoraan hakkaamaan minua, eikä edes ksäke minua olemaan hiljaan, vaan suoraan hakkaa minua. Muistan nämä jotka oli yksi pahimmista, pelasin noin 10v ollessaani pleikkaria ja suutuin, kun en päässyt yhtä kenttää läpi, heitin ohjaimen seinään, eikä tapahunut mitään vakavaa siinä... Niin isäni kuristi minua niin etten saanut henkeä vähän aikaa ja olin pyörtyä. Ollessani joku 12v avasin kaapin oven ja se tippui saranoilta minun huoneen lattialle, eikä taas käynyt mitään, normaali pamaus vain ja se ei ollut edes minun vika, kaappi oli hyvin vanha. Siitä sain kettiön tuolista monta iskua. Kerran myöskin oli liikunta tunti ja kaverini kamppasi minut ollessani 14v ja kaaduin futiskentällä ja 40e maksavat kollarit repesivät polven kohtaa vain vähän... Siitä sitten minua potkittiin ja heiteltiin ympäri kämppää.. Tällaista sitä olen joutunut kestämään. Tulos on huono koulumenestys, koska tosi vaikeaa käydä samalla koulua kun sinua hakataan kotoa.. Monta kertaa normaali päivä on muuttunut itkuksi. Tuntuu myös että minut on ruokittu huonosti ollessani lapsi, koska vanhempiani ei kiinostanut mitä antaa ruuaksi minulle. Mitään en ole koskaan melkeen saanut heiltä ilmatteeksi, kaikki olen itse joutunut ostamaan, heti ensimmäisten kesätöitteni jälkeen ollessani 15v.. Nyt olen pian 19v täyttävä ja muutin heti 18v:nä omaan kämppään tehdessäni töitä siinä samalla kun opiskelen ja harvoin juhla pyhinä tapaan perhettäni. Tuntuu koko elämä niin väärältä ja yksinäiseltä, vaikka on kavereita tosi iso määrä. Ei ole rakastavaa perhettä, eikä minullakaan ole juuri muuta kuin pelkkää vihaa sisälläni perhettäni kohtaan, vaikka olen rauhallinen ihminen ja en tua ongelmiani niin paljon ulos suustani. Joskus minua masentaa ja mieliala vaihtelee, johtuen tästä mitä taakse on jäänyt. Toivon, että kaikki tämän lukeneet isät tai äidit, jotka kohtelevat lapsiaan huonosti tai väkivaltaisesti, saisivat tästä jotain opikseen. Tai lapset/nuoret jotka ovat väkivallan kohteena, näyttää miltä heistä tulee tuntumaan, jos se vielä jatkuu. Tämä kirjotus on myös tuleville perheestä haaveilijoille, että miten tuhota perhe.
Koko ikä väkivallan kohteena
joopajoo
5178
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nyt kun olet täysi-ikäinen ja seuraavan kerran kun tulee isäsi kanssa riitää niin laitappa isääsi turpaan ja kunnolla ja jos jotain kysyy että miksi niin sanot että näinhän sinä oelt kasvattanut minut ja kosto on suloista.
huomaatko tai muut ihmiset susta että olisiko sinulla jotain taipukseen viittavaa tai narsisisia oireita luonteessasi? ei välttämättä mutta turvaton ,aina varuillaan olo lapsena ei voi olla jättämättä jälkiä?
Koeta kestää, ja hanki itsellesi hyviä kokemuksia nyt kun et enää ole vanhemmistasi riippuvainen etkä väkivallan kohteena.
Älä anna nykyisen tai tulevien kumppanien pahoinpidellä, alistaa tai väheksyä sinua.
Toivoa on on niin kauan kuin on elämää, mutta älä käytä elämääsi pelkkään toivomiseen. Katkeruudesta kannattaa koettaa päästää irti ja koettaa olla parempi vanhempi omille lapsille.
Moi!
Olet erittäin terve ja sympaattinen nuori mies, joka on kokenut kovia, mutta vaikuttaa selvään että nyt käännät koko touhun!
Sinun pitää kuitenkin tehdä jotain konkreettista asialle, nyt kun olet isompi ja voit (pienempänä et voinut). Olet aloittanut jo ja kertonut täällä, mutta ei riitä ja mikään ei muutu jos vain kertoo opiksi muille tällä palstalla. Tälläiset "isät" eivät välitä näistä kirjoituksista.
Itsesi kannalta sinun olisi hyvä ilmoittaa isäsi pahoinpitelystä viranomaisille. - Voi olla että mitään syytettä ei voida nostaa ja että mitään kuitenkaan ei tapahdu, - mutta itsellesi se on silti tärkeää! Kerrot näin, että sinua on pahoinpidelty ja kohdeltu väärin ja että haluat että asiaan puututaan, vaikka näin jälkikäteenkin.
Näin pääset myös käsittelemään vihan tunnetta ja se ei jää kaivertamaan. Miksi sinun vielä syyttä pitäisi kantaa sitäkin? Olet jo kärsinyt tarpeeksi.
Otat kopion kirjeestäsi, minkä olet kirjoittanut ja näytät sen äidillesi.
Kysy miksi hän äitinä ei tehnyt mitään, miksi antoi miehensä hakata viatonta poikaansa. Kerro terveisiä minulta, - toiselta äidiltä, että hän on ollut huono äiti, ei ole suojellut lastaan ja että hänen pitäisi pyytää anteeksi sinulta. (Miksi hän ei muuten jätä sellaista miestä?)
Luulisin että isäsi on niin paatunut äijä, että häneen ei mikään tehoa, ainoastaan virkavalta. Ilmoitat hänet kylmästi pahoinpitelystä, lusikoon rauhassa ja miettiköön miten on kohdellut pientä poikaansa.
Se on nimittäin näin, että väärinkäytökset pitää ilmoittaa, että pääsee elämässään eteenpäin. Jo se että ilmoittaa auttaa. On kuin paino putoisi hartioilta. Sillä tavalla pääsee käsittelemään traumaansa.
Mene juttelemaan psykologin kanssa, harjoita kirjoitusterapiaa, että saat käsiteltyä tämän.
Kyllä sinä saat itsellesi hyvän elämän, älä anna isäsi enää nujertaa sinua. Kertomalla muille teet siitä lopun.
Onnea sinulle!
Hyvä että kerroit, autat muita nuoria samassa tilanteessa.
Kaikki lapset ja nuoret, älkää salliko kenenkään lyödä teitä, kertokaa asiasta poliisille!
Suomessa ei saa lyödä lapsiaan, se on RIKOS!
Sinun itsesi pitää päästä käsittelemään viha = mikä on terveyden merkki! Mene jonkun asiantuntijan luo ja tee hänen kanssaan suunnitelma, miten toimia sinun itsesi takia, miten saat itsesi ehjäksi.
Tottakai äitisi olisi pitänyt tarttua asiaan ja ei antaa isäsi lyödä sinua. Miten hän on antanut isäsi jatkaa noin?
NINKÖ