1) Onko Saamelaisen puku hyvin tumma puku, eikä siinä ole koristetta paljon.
2) Oliko Saamelaisten tilaisuudessa suurin osa määriltään pukeutuneet Enontekiön Lapin pukuun, eikä Saamen pukuun?
3) Osaatko kuvailla Saamelaisten naisen ja miesten puvut, koska seotan usein ja en olen tietoinen, että lapinpukuja on eri väreissä kunnittain?
2) Oliko Saamelaisten tilaisuudessa suurin osa määriltään pukeutuneet Enontekiön Lapin pukuun, eikä Saamen pukuun?
3) Osaatko kuvailla Saamelaisten naisen ja miesten puvut, koska seotan usein ja en olen tietoinen, että lapinpukuja on eri väreissä kunnittain?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Näyttää sulla tiedonpuute olevan kova, arvaappa autonko?
No voi kuule.... saamen pukuja on kymmeniä erilaisia. Vaikea tässä niistä kaikkea kertoa. Ehkä upeimpana pidetään Enontekiön mallia, jota myös Kautokeinon ja pohjois Norjan alueella käytetään. Sitten on Ruotsin lapin mallit. Inarin, Sodankylän, kolttasaamen mallit ja monet monet muut mallit. Lisäksi naisten puvut kussaki mallissa saattavat olla hyvin monenvärisiä pohjakankaaltaan. Aina tumman- ja vaaleanpunaisesta, lilasta, sinisestä, vihreästä ja näiden likiväreistä moniin väreihin.
karva reuhka päässä. lapin takki jalassa farkut. ja lämpösaappat made in ranse.
jopa saatta olla koiran karva rukkasetkin.marian päivillä hetassa.
Joo, ja Muonion kansallispuku kait se yleisin Lapissa, kelkkahaalarit, nappaskengät ja thinsulatesormikkaat!
Rumathan ne vaatheilla korreilee.
Mites tämä Jahti Jakt älypuku? Fiksusti pukeutunut ympäri vuoten.
Olen tähän asti ymmärtänyt ja arvostanut saamelaisia ja niin teen edelleenkin. Tuttavapiiriini kuuluu useampikin, joka käyttää saamelaisasua ja puhuu äidinkielenään saama. He eivät mesoa saamelaisuudellaan ja hyväksyvät muutkin ihmiset. Sellainen saamelainen on eduksi saamelaisuudelle.
Olen sitä mieltä, että nämä nykykiistat on luotu tuolla kehäkolmosen sisäpuolella ja aivan muiden kuin saamelaisten toimesta tai sitten Lappiin muuttaneiden samantyyppisten ihmisten toimesta.
Noilla ylitse muiden nostetuilla maanomistusoloilla nämä riidat on suurimmaksi osaksi aiheutetut. Maanomistusasiathan ovat aiheuttaneet intohimoja kautta historian. Niihinhän ne perustuvat suurimmaksi osaksi kaikki sodat; halutaan toisen alueita. Meillä suomalaisillahan on kokemusta siitä.
Kerron esimerkin: Tapasin vuosia sitten erään helsinkiläisihmisen. Hän kertoi, että aviopuolisonsa (syntynyt Helsingissä) isoäiti oli Kittilästä syntyisin, sukunimikin oli aivan supisuomalainen. Isoäiti kuulemma oli jomman kumman vanhemman puolelta vähän saamelainen. Näillä perusteilla tämä helsinkiläisihminen oli sitä mieltä, että heidänkin perheelle kuuluisi osa "suvulle kuuluvista maista näistä ikimuistoisista syistä". Sanoin, että sitten kuuluisi minullekin samoilla perusteilla, kun olen hiukan saamelainen eri mutkien kautta, mutta ei ole tullut mieleenkään moinen ajatus. Hän ihmetteli moista ajatustani samoin kuin ihmettelin hänen ajatustaan myös.
Edellä esitetystä tuli mieleeni, että kun maanarvo Lapissa alkoi nousemaan joskus 1970-1980-luvuilla turismin ansiosta, näillä tämän tyyppisillä etelänihmisillä tuli tarve päästä kiinni näihin maihin suurten rahojen toivossa. Siispä mielestäni nämä riidan aiheet suurimmaksi osaksi kylvettiin etelässä ja ahneuden perusteella.
Paikalliset ihmiset ovat pohjoisessa osanneet elää keskenään kohtuullisen sopuisasti näihin päiviin saakka. Riidat on lietsottu etelässä tai etelänihmisten toimesta. Parempi, kun unohdettaisiin nämä riidat. Ei niitä maanomistusoloja tulla muuttamaan tuolla tavalla. Kaikkihan me voisimme noilla perusteilla esittää erilaisia vaatimuksia samoilla perusteilla. Niin monenkirjavaa ovat olleet maanomistusolot koko Suomessa, ei pelkästään Lapissa.
Onkos se saamelaiskäräjien riidatkin sitten ainoastaan etelän ihmisten syytä?
Riita tulee lappalaisille aivan joutavasta ilman etelän väkeäkin.
No, näyttävät ne osaavan riidellä eduskunnassakin ja käräjöidä omalla tavallaan; kanteluita sinkoilee maan korkeimmille oikeusviranomaisille milloin mistäkin.
hetasa marian päivä juopottelut sielä na.
Niklusissu on hyvä. On niin hyvä että , Niklusissu tosi hyvä päällä maan. Revontuletkin häntä palvoo, leihkuen säkenöiden, väreillen loimuten. Kumartakaamme käsien myötä, häntä. Häntä pitää palvoa öin ja påivisin, aamuin illoin.