Eli mistä johtuu miehen käytös tällasessa tilanteessa:
Mies on vastattain eronnut. Ex-nainen tehnyt erittäin törkeitä temppuja miehelle, esim. pettänyt ihan 6-0 miestä ja lopuksi vaihtanut lennossa miehen kaveriin ja muuttanut tämän kaverin luokse asumaan. Mies tutustuu uuteen naiseen jonka kanssa viettää aikaansa ja kehittelee jotain suhteen tyylistä. Mies on jostain käsittämättömästä syystä edelleen exänsä pompoteltavissa, eli exä soittaa keskellä yötä kännissä että "thuuu nyt thänne kun mhulla on phaniikkikohtaush össönsössön.." ja mies lähtee siltä istumalta autoon ja ajaa exänsä luo sen "tueksi". Exän nykyinen mies ilmeisesti jossain muualla sillon. Jostain käsittämättömästä syystä mies potee järjetöntä kaunaa (syystäkin) exäänsä kohtaan mutta heti kun se soittaa, hän on valmiina menossa hätiin kuin partiopoika. No sitten kun tää mies on menossa nukkuu uuden naisensa kanssa (jonka kanssa on ollut vasta jotain 2 viikkoa) niin tää exä soittaa taas ihan umpikännissä että hänellä on taas joku paniikkikohtaus päällä ja uusi nainen sanoo että "nyt jos lähdet, niin sitten lähden mäkin omaan kämppääni enkä enää koskaan tule takas" ja mies päättää silti lähteä. Uusi nainen lähtee heti perään eikä enää palaa.
Tämän jälkeen tää mies alkaa ihan silmittömästi vihata tätä uutta naista. Siis tää uusi nainen ei olis missään vaiheessa tehnyt tälle miehelle mitään pahaa, mutta mies suorastaan INHOAA sitä naista sen jälkeen kun hän lähti. Vihanpito on ihan älytöntä koska suhteenalku kerkesi kestää vain pari-kolme viikkoa. Aikaa kuluu ja mies löytää itselleen jo uuden naisen, menee naimisiin ja tekee lapsen. Siitä huolimatta, vaikka hän on ilmeisesti saanut elämänsä järjestykseen ja päässyt exästään irti, hän edelleen vihaa syvästi tuota naista jonka kanssa joskus oli pari viikkoa, mutta on puheväleissä exänsä kanssa. Jotenkin tulee mieleen että mies on jotenkin "siirtänyt" sen raivonsa joka kuuluisi sille ex-naiselle, tähän "uuteen naiseen" jonka kanssa hän oli vain vähän aikaa. Olenko oikeilla jäljillä?
Ps. Mun tarvii lähtee klo 19.50 menee joten häippäsen tästä jossain välissä mutta tuun myöhään illalla kattoo tätä juttua :)
Mies on vastattain eronnut. Ex-nainen tehnyt erittäin törkeitä temppuja miehelle, esim. pettänyt ihan 6-0 miestä ja lopuksi vaihtanut lennossa miehen kaveriin ja muuttanut tämän kaverin luokse asumaan. Mies tutustuu uuteen naiseen jonka kanssa viettää aikaansa ja kehittelee jotain suhteen tyylistä. Mies on jostain käsittämättömästä syystä edelleen exänsä pompoteltavissa, eli exä soittaa keskellä yötä kännissä että "thuuu nyt thänne kun mhulla on phaniikkikohtaush össönsössön.." ja mies lähtee siltä istumalta autoon ja ajaa exänsä luo sen "tueksi". Exän nykyinen mies ilmeisesti jossain muualla sillon. Jostain käsittämättömästä syystä mies potee järjetöntä kaunaa (syystäkin) exäänsä kohtaan mutta heti kun se soittaa, hän on valmiina menossa hätiin kuin partiopoika. No sitten kun tää mies on menossa nukkuu uuden naisensa kanssa (jonka kanssa on ollut vasta jotain 2 viikkoa) niin tää exä soittaa taas ihan umpikännissä että hänellä on taas joku paniikkikohtaus päällä ja uusi nainen sanoo että "nyt jos lähdet, niin sitten lähden mäkin omaan kämppääni enkä enää koskaan tule takas" ja mies päättää silti lähteä. Uusi nainen lähtee heti perään eikä enää palaa.
Tämän jälkeen tää mies alkaa ihan silmittömästi vihata tätä uutta naista. Siis tää uusi nainen ei olis missään vaiheessa tehnyt tälle miehelle mitään pahaa, mutta mies suorastaan INHOAA sitä naista sen jälkeen kun hän lähti. Vihanpito on ihan älytöntä koska suhteenalku kerkesi kestää vain pari-kolme viikkoa. Aikaa kuluu ja mies löytää itselleen jo uuden naisen, menee naimisiin ja tekee lapsen. Siitä huolimatta, vaikka hän on ilmeisesti saanut elämänsä järjestykseen ja päässyt exästään irti, hän edelleen vihaa syvästi tuota naista jonka kanssa joskus oli pari viikkoa, mutta on puheväleissä exänsä kanssa. Jotenkin tulee mieleen että mies on jotenkin "siirtänyt" sen raivonsa joka kuuluisi sille ex-naiselle, tähän "uuteen naiseen" jonka kanssa hän oli vain vähän aikaa. Olenko oikeilla jäljillä?
Ps. Mun tarvii lähtee klo 19.50 menee joten häippäsen tästä jossain välissä mutta tuun myöhään illalla kattoo tätä juttua :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
No tuota logiikkaa en tiedä, mutta ihan mieheltä tuo kuullostaa ;)
Varsinkin tuo osuus, että rynnii exänsä avuksi joka käänteessä.
Voi olla noinkin, että kyseessä on jokin... projektiivinen identifikaatio... tai ei ihan sellainenkaan, mutta siis että se mies olettaa, että hänen uusi naisensa kuitenkin pettää häntä ja sitten ajattelee naisen pettäneen ja jättäneen, eikä tajua, että syy oli hänessä itsessään. - Tai silleen :)
Äh! Ei musta ole tulkisemaan miehen logiikkaa...!
"mies olettaa, että hänen uusi naisensa kuitenkin pettää häntä ja sitten ajattelee naisen pettäneen ja jättäneen, eikä tajua, että syy oli hänessä itsessään"
Minusta mies haluaa tilanteeseen syntipukin purkaakseen vitutustaan. Koska exää kohtaan on liikaa tunteita, se väliajan nainen joutui sijaiskärsijäksi.
Tulee mieleen joku petetyksi tullut, joka kuitenkin päättää jatkaa suhdetta petturin kanssa. Koska hän edelleen rakastaa petturia, syylliseksi tuomitaan se ulkopuolinen, joka "vietteli viattoman kumppanin".
"Tulee mieleen joku petetyksi tullut......." :(
Näyttihän tuo Hotmail toimivan aivan normaalisti.
Oppia ikä kaikki. Kiitos!
Ole hyvä. Jes, nyt toimii hotmail, pitää mennä. Sunnuntain morkkis-fiilistelyjä tähän tällain keskiviikkona: http://www.youtube.com/watch?v=xJAElBqeGP8
Oookkemoi! :D
Nämä on näitä avoimen suhteen ikiongelmia, jossa narsistiset ihmiset vihaavat hylkäämistä, eivät halua luopua koskaan kenestäkään lopullisesti, haluavat olla tärkeitä jokaiselle tyypille, hakevat narsistista nautintoa ja ihailua kaikkialta, mutta eivät koskaan opi rakastamaan syvällisesti tosissaan ketään. Suhteet ovat pelkkiä pinnallisia seksisuhteita ja hyötymissuhteita. Surkuteltavia tapauksia, jotka ovat myrkyttämässä monen ihmisen elämää salailemisillaan, valehtelemisillaan ja huijaamisillaan. Ovat äärettömän mustasukkaisia ja omistushaluisia, mutta eivät rakkaudesta vaan omasta itsekkyydestään; siitä kuvitelmasta, että ovat erikoislaatuisia, jotain erikoista ja erityistä, jota ei muualta voi löytää ja jota muut ei pysty olemaan ja antamaan.
Säälittävää.
Olisikohan tuossa naisessa ollut jotain muutakin mitä tuo mies ei vain ole kertonut.