Mikä on sopiva/riittävä vaihteiden määrä tasaisella maalla ja kaupunkiajoa pääasiassa ajavalle. Riittääkö 3 vaihteinen ympärivuotiseen lyhyeen työmatka ajoon (5km)? Olisi tarkoitus alkaa pyöräilemään työmatka autoilun sijaan.
Sopiva vaihteiden määrä
jsjsoi
213595
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Monet ajavat tuollaista matkaa 1-vaihteisella, eli voi se hyvinkin riittää. Tärkeintä on, ettet osta mitään käsiinhajoavaa tai muuten ikävää rotjaketta.
Itse kyllä valitsisin 7- vaihteisen, antaa enemmän joustoa, kun kunnon noustessa pyörän käyttö lisääntyy.
Periaatteessa sinulle voi hyvinkin olla sopiva vaikka vain 3-vaihteinen.
...Mutta itselläni on mahdollista omistaa vain yksi pyörä joka sitten toimii työmatka-, lenkki-, kauppa-, retkipyöränä. Itselläni on siis 27v tällä hetkellä.
Valitsin itse Cyclocrossin kun sitä on niin kehuttu, eikä turhaan kun on niin monikäyttöinen.
7-vaihteinen on ihan näppärä peli. 3-vaihteisessa loppuu pykälät kesken, ainakin pitempään polkiessa ja välitysvälit (1-2-3-2-1) ovat jyrkähköt. Seitsenvaihteisessa löytyy vähän enemmän valinnanvaraa ja sit jos tuntuu että 5-7 vaihteet ovat liian vähällä käytöllä, vaihtaa takavanteen ketjurattaan isommaksi, näin saa nämäkin käyttöön. Nyt puhutaan siis napavaihteista. Toisaalta kun on paljon vaihteita, kaikkia ei tule aina käytettyä ja sit melkein koko ajan hakee "parasta" vaihdetta kuhunkin tilanteeseen.
Kolmivaihteinen on tietysti edullisempi hankkia kuin 7-vaihteinen. Periaatteessa jos on 3-vaihteinen pyörä, sen voi muuntaa 7-vaihteiseksi vaihtamalla takanapa ( kiekko) ja sit vaihtamalla 7-pykäläisen vaihteenvaihtovipu siihen ohjaustankoon.
Jos on mahdollista, kannattaa kokeille kumpaakin vaihtoehtoa jonkunlainen pätkä, niin tästä saa sitten vähän esimakua valinnan pohjalle, onko 3 vaihdetta riittävästi vai tarviiko olla enemmän.
Yksi vaihde riittää tuollaisessa käyttötarkoituksessa. Napavaihteellisista saa yleensä vain murheita, joten ne voi unohtaa Rohloffia ja ehkä Alfinea lukuunottamatta. Ympärivuotisessa ajossa muutenkin on mahdollisimman yksinkertainen ratkaisu paras, eikä monimutkainen ja vaikeasti huollettava napavaihde ole sitä.
Jarruiksi joko vannejarrut tai mekaaniset levarit, jos on mahdollista valita. Ne toimivat varmimmin.
"Napavaihteellisista saa yleensä vain murheita, joten ne voi unohtaa Rohloffia ja ehkä Alfinea lukuunottamatta. Ympärivuotisessa ajossa muutenkin on mahdollisimman yksinkertainen ratkaisu paras, eikä monimutkainen ja vaikeasti huollettava napavaihde ole sitä."
Ainakin omien kokemusteni mukaan Shimanon "pa*ka" 7-v. on pelannut useamman vuoden kesät talvet ihan moitteetta, olen käyttänyt sitä jopa kerran huollossakin. Ihan muuten vaan enkä sen takia ettei se olisi toiminut. Johonkin työmatka-ajoon ei mielestäni kannata hommata mitään useamman tuhannen euron napavaihdetta että pääsee puoli minuuttia nopeammin perille... Eikä mikään tekninen laite pelaa ilman huoltoa, oli se sitten vaikka kalliimpi merkkivaihdekin.
Kohta joku käy paasaamaan fixin puolesta.
Mikä niissä levyjarruissa on niiiiiiiiiiiiiin erinomaista että niitä pitää joka paikkaan tunkea?
Katso ketju "Palsta pitäisi jakaa kahteen osaan".
Kun jossain on pakko päteä...
Katso napavaihteesi sisälle ja palaa sitten asiaan. ;)
Jos huomssit, niin suositus oli vannejarrut tai _mekaaniset_ levarit. En pidä hydraulilevareita kovin hyvinä käyttöpyörässä, joten halusin sulkea ennen kaikkea ne pois. Toisaalta jotkut pitävät levareita talvella mukavampina, ovat tunteettomampia loskalle.
Miksi?
Eihän asia siitä muutu. Se on ehjä, ei kannata korjata...
Napavaihteen likaantumista ja hajoamista ei huomaa ennen kuin se on myöhäistä.
Voisko joku nyt ihan oikeesti laittaa tänne _oman_ kokemuksen napavaihteen hajoamisesta.
Mä en nimittäin tiedä sellaista tapahtuneen, edes lähipiirissä. Olen käyttänyt napa(ja avo)vaihteita 60-luvulta asti kokematta ongelmia. Avovaihteita pitää huoltaa paljon useammin, sanokaa mitä sanotte.
Eli faktaa peliin, EI niitä kuulin-että-kaverin-serkun-kummin-kaimalle-kävi -juttuja. Eikä vaijerin tms. katkeamisia. Vaan oikeasti napavaihteen hajoaminen.
Mikä vaihde?
Mitä tapahtui ja miten se vaikutti?
Missä oli vika?
Korjattiinko ja jos, mitä maksoi ja kauanko meni?
Se on tyystin irrelevanttia, onko jonkun foorumin käyttäjälle sattunut joku tietty vika. Niitä tapauksia on kuitenkin dokumentoidusti sattunut silloin tällöin.
Esimerkiksi tuollainen: http://www.astounding.org.uk/ian/hubgear/index.html
En tiedä, onko tehty mitään tilastoa tms. eri napavaihteiden pitkän aikavälin luotettavuuksista.
Rohloff on kaiketi luotettava.
http://www.rohloff.de/en/
Samoin vanhoja Sachs Torpedoja pidetään hyvinä.
Oleellisita kaikissa hienomekaanisissa laitteissa on, että ne huolletaan säännöllisesti.
Rohloffilla on maahantuoja Suomessakin. Rohloja ei tietääkseni ole saanut rikki muuta kuin ampumalla.
http://www.bikestation.fi/info/fi/braendit/rohloff/speedhub/
Hanki 1 vaihteinen helkama oiva. Siinä oiva peli. Kestää isältä pojalle.
Teräsrunkoinen, yksivaihteinen tulee minullekkin ensimmäiseksi mieleen. Oiva ja juuri yksi vaihteinen malli on ihan kelpo pyörä, mutta sitä tehdään vain yhtä kokoa. Jos melko suuri koko (58cm) sopii, niin tuosta saa ihan hyvän pyörän.
http://www.helkamavelox.fi/mallisto/Miehet/?id=4
Ainoa, mitä itse vaihtaisin heti Oivasta, on satula. Joku sopiva Brooks (vast) on hyvä vaihtoehto.
http://www.brooksengland.com/catalogue-and-shop/saddles/touring & trekking/B17 Standard/
Toinen merkki, joka kannattaa vilkaista, on Suomessa kokoonpantu Pelago. Siinä on valittavissa useampia kokoja perinteisestä miestenpyörästä.
http://www.pelagobicycles.com/bristol.html
Itse käytän tuollaisessa ajossa yksivaihteista cyclocrossaria, mutta se ei ehkä ole tottumattomalle paras vaihtoehto. Tuo Genesis esimerkiksi teräsrunkoisena on varmasti hyvä yleispyörä vähän enemmän ajaneelle.
http://www.evanscycles.com/products/genesis/day-one-cross-2012-cyclocross-bike-ec031843
Raimo Kojo ajoi muistaakseni Espoosta Nuorgamiin (3100km) Helkama oivalla. Olikohan 1 vaihteinen, korjatkaa jos olen väärässä. Kirja oli syysmatka Suomessa.
Korjaus! Ajoi siis Nuorgamista Espooseen kiertäen maakuntia joten siitä matkan pituus 3100km.
Oliko pyörässä vakiosatula? Jos oli, niin herra ansaitsee "kaikkien rautaperseiden isä" arvonimen.
Kirjassa muistaakseni luki että persettä joutui rasvaamaan jo alkutaipaleella. Tuossa kansikuva kirjasta. http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=654303