Olen ollut kohta vuoden kihloissa poikaystäväni kanssa. Ehkä oon pinnallinen ihminen, mutta en vaan voi unohtaa sitä kuinka surkeasti mua kosittiin. Nytkin kun ystävänpäivänä joka tuutista kuulee romanttisia kosimistapahtumia, niin melkein itku tulee silmään... Mun mies kosi mua valtavan riidan päätteeksi, sanoipa vielä myöhemmin ettei vaan halunnut että mä jätän sen. En ymmärrä, EN YMMÄRRÄ miksi vastasin kyllä. Haluan kyllä olla ton miehen kanssa, mutta siis halooo. En edes olisi vaatinut suuria, vaikkapa kosinta mökillä takkatulen ääressä olisi riittänyt. Olen niin uskomattoman vihainen aina kun tuota tapahtumaa ajattelen... Sekä miehelle että itselleni. Mies ei ole romanttinen luonne, mutta kosiminen oli häneltäkin täysi rimanalitus.
Vastaavia kokemuksia kenelläkään? Haluaisin niin kovasti vaan korjata tapahtuneen, mutta en voi. Miehelle olen kertonut että harmittaa, mutta hän otti sen niin raskaasti etten voi puhua siitä enää. Tiedän että useimmat tulee varmaan vastaamaan että tärkeintä ei ole se kosinta vaan se että ollaan yhdessä. Tiedän että se on totta, mutta jokin on jäänyt kaihertamaan enkä pysty unohtamaan.
(sama keskustelu on kosiminen ja kihlaus -osastolla mutta se ei ole kovin aktiivinen osasto, joten...)
Vastaavia kokemuksia kenelläkään? Haluaisin niin kovasti vaan korjata tapahtuneen, mutta en voi. Miehelle olen kertonut että harmittaa, mutta hän otti sen niin raskaasti etten voi puhua siitä enää. Tiedän että useimmat tulee varmaan vastaamaan että tärkeintä ei ole se kosinta vaan se että ollaan yhdessä. Tiedän että se on totta, mutta jokin on jäänyt kaihertamaan enkä pysty unohtamaan.
(sama keskustelu on kosiminen ja kihlaus -osastolla mutta se ei ole kovin aktiivinen osasto, joten...)
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ongelma tässä ei ole mikään muu kuin sinä itse.
Miksi takerrut johonkin tuollaiseen muistoon noin lujasti. Takerrutko muutenkin menneisyydessä tapahtuviin vääryyksiin niin, ettet osaa päästää niistä irti?
Eikö ajatus siitä että olet menossa naimisiin korvaa sen, että sinua kosittiin huonosti? Etkö voisi kuvitella, että hääseremonia ja siellä tapahtuvat asiat ovat varmasti suurempia kuin mitä se kosiminen oli?
Et voi kuitenkaan syyttää miestäsi täysin. Syy on myös sinussa. Sinä vastasit myöntävästi. Sinä teit myös väärän päätöksen. En tiedä, miten kestävä voi olla sellainen suhde, jossa kositaan riidan päätteeksi, entä sitten kun tulee iso riita ja olette naimisissa?
Puhumatta siitä, että miksi oletat että miesten kuuluu olla se, joka kosii. Miksi et sinä nyt kosisi miestäsi sillä tavalla kun olisit halunut tulla kosittavaksi? Miksi oletat että miehen kuuluisi jotenkin lukea ajatuksesi ja TIETÄÄ millä tavalla sinua tulee kosia?
Korjata voit tilanteen kosimalla miestäsi uudelleen haluamallasi tavalla. Jos tuo kuulostaa oudolle, niin en usko että muuta asiaa oikein on, millä saisit asian tehtyä.
Toki voit kysyä miestäsi kosimaan sinua uudelleen, mutta se saattaa hyvinkin jäädä tas kaivertamaan miestä ja hänen omatuntoaansa. On se helppo naisen sanoa että miehen kuuluu kosia ja vielä kosia uudelleen, kun ei sitä itse tarvitse tehdä.
Syy on myös mussa kun suostuin, se on totta. Mieheni kuitenkin tiesi että oon romantikko ja olin hänelle useasti vihjaillut miten olisi ihana tulla kosituksi, koska halusin tällä tavoin häntä auttaa. En tiedä mikä sitten meni vikaan että hän päätyi tuohon ratkaisuun. Mun mielestä on myös hiukan säälittävää kosia ettei riidan takia tulisi eroa. Paljasti se miehestä ainakin sen ettei hän pidä kihlausta suuressa arvossa toisin kuin mä.
Niin, mutta jos hän on impulsiivisesti sen päättänyt tehdä, sille ei voi mitään.
Tehty on tehty, opettele päästämään menneestä irti tai pian se päädytte eroon sen takia, koska sinä et kestä että kaikki ei mene aina täydellisesti.
Miksi se, että sinä olet romanttinen on sitä tärkeämpi, ettei miehesi ole?
Kuten sanottu, voit itse yhä kosia miestäsi.
Ai kosia miestä kun mies on jo kosinut?
Kyllä tässä on siitä kysymys, onko se mies kosinu oikeesti siitä syystä, että rakastaa, vai jostain muusta syystä, etkö ymmärrä?
Kyllä. Hän naisena ei ole vielä miestäänsä kosinut, joten hän voi siis sen vielä tehdä.
Jos nainen epäilee sitä, kosiko mies oikeasti tahdosta mennä naimisiin, niin silloin hän puhuu tästä miehelleensä. Jos hän pelkää loukkaavansa miehensä tuntemuksia, niin silloin suhde on tuhoontuomittu.
No toihan on ihan niin, ettei riidan päälle pidä kosia.
Aika säälittävältä kuulostaa, ei kai vaan ollu ihan suhteen katkon paikka silloin?
En usko että ihan katkon paikka sentään, mut ei nyt ainakaan kosinnan! Nyt kun asiaa miettii niin jostain kumpuaa vaan niin suuri viha sitä kohtaan että tuokin hetki piti hoitaa noin... Tämäkö kihlaustarina pitäis sitten kertoa lapsille ja lapsenlapsille!!
Millaisen kuvan sinä itse annat lapsillesi?
Opetatko heidätkin katkeroitumaan loppuiäkseen, kun asiat eivät mene täydellisesti?
Tulet opettamaan lapsesi elämään elämää, jossa esimerkiksi masentumisen riski on erittäin suuri. Todennäköisemmin sinun asenteesi tulee pilaamaan heidän tulevaisuuden suhteet muihin ihmisiin, kun opetat heidät olettamaan että kaikki menee aina täydellisesti.
Puhumatta ettei miehesi varmaan kovinkaan pitkään jaksa katsoa tuota, joten tulet että pilaamaan suhteesi, myös lapsiesi perheen.
en yleensä katkeroidu helposti, mutta tän yhden tärkeän haaveen kariutuminen otti vaan koville. joo, olen liian vaativa useimpien mielestä, mutta eikö mies tee mitään väärin siinä että hoitaa asian noin, ihan kuin pilkaten, vaikka tietää että mä olen romanttisesta kosinnasta uneksinut? mä kerroin unelmistani sille ja silti se teki noin. ja tosiaan sen töksäyttämisenkin voisi vielä antaa olla, mutta kun asia jatkui sillä "ajattelin että muuten jätät mut" -lausahduksella.
Mä en nyt oikein tajua, mitä sä vouhkaat. Mies ilmoitti, että kosi koska pelkäsi menettävänsä sinut. Ei sun olisi ollut pakko suostua. Sä sait, mitä halusit. Sua on kosittu, pääset naimisiin. Häätkin varmaan pitää järjestää juuri siten, kun sinä haluat? Jos mies sitten mokaa nekin, sä säälittelet itseäsi loppuikäsi. Ja syytät kaikesta epäromanttista miestäsi. Näinköhän mies edes ajatteli loppuun asti, mitä sanoi? Tahtooko oikeasti sut viedä vihille?
Monikaan mies ei ole niin romanttinen, että kosisi jossain takkatulen loisteessa. Ne on vaan naisille jo pikku tytöstä asti syötettyjä kuvitelmia siitä, miten romanttinen mies toimii. Joka niihin uskoo, pettyy niinkuin sinä. Mun mies kosi mua aikanaan kesken kauppareissun autossa. Kysyi, että mennäänkö naimisiin. Vastasin, ettei mennä, en halua. En olisi romanttiseen kosimiseenkaan suostunut.
jotenkin ymmärrän sua.
kosiko mies sinua varsinaisesti omasta tahdostaan, vai siksi että halusi sitoa sinut itseensä?
ne jotka ihmettelevät "miksi vouhkaat" eivät välttämättä ole joutuneet kokemaan vastaavaa..aina kaikki menee täydellisesti kuin "prinsessasaduissa"...
mutta mä olen tyrmistynyt!!!
ei riidan päätteeksi kosita perskeles!
ei siitä kovin hyvää muistoa voi jäädä!
ja kosimisen tulisi olla yksi ihanimmista muistoista.
sääliksi käy..
tosin itsekin päälle 5v suhteessa olleena toivon jo että mies kosisi..mutta ei edes vihjetta kosinnan suuntaan..haluaisin jo sitoutua, mutta jos mies ei edes halua tehdä aloitetta vakavampaan suuntaan(vaikka olen hänen kanssaan asiasta keskustellut) en näe kohta järkeä jatkaa suhdetta jolla ei ole varsinaista vakavampaa tulevaisuutta...
Tuota juuri mäkin mietin, että tekikö mies sitä ollenkaan romanttisista syistä tai siksi että haluaa olla loppuelämänsä mun kanssa, vai pahimmillaan vain siksi että riita loppuisi siihen. Ehkä se satuttaa eniten etten voi tietää oliko mies sisimmältään vilpitön.
Annan sulle yhden neuvon: älä ota kihlausta puheeksi, ainakaan yhtä kertaa enempää. Sitä et ainakaan halua että joudut myöhemmin epäilemään kosiko mies vain siksi ettet lähtisi. Joko hän kosii tai ei. Itse palaisin takaisin aikaan ennen kihlausta ilomielin, vaikka joutuisinkin vuosia odottamaan sitä kosintaa mistä TIETÄÄ että mies haluaa sitä itse täydestä sydämestään.
Teidän pitää ottaa jenkeistä mallia, nehän uusii valansa myöhemmin.
Miehesihän voi ottaa uusiksi kosinnan :-)
Hehhee, jep näin kanntsii tehdä kannatan! :D
Miksi miehen pitää aina olla se joka kosii?
Mäpä kysyin miestäni kihloihn kanssani Thaimaalaisessa tissibaarissa! Ja romanttista oli.. :)
Pyydä kosimaan uudelleen.
Onks tää vitsi? Ameerikkalaisessa saippuasarjassa vois onnistuu :)))
Mies ei ole Se Oikea Sinulle.
Unohda jo se, miten kosinta sujui, ja keskity suunnittelemaan häitä. Tee niistä sellaiset, joista olet haaveillut (edellyttäen tietysti, että se sopii miehellekin).
Sellasta se on. Ei se elämä läheskään niin ihanan romanttista ole. TV ja lehdet ja netit pursuavat romantiikaa ja silloin helposti tulee tunne, että minäkin haluan tolleen...
Minäkin olisin halunnut, että minua kositaan, mutta niin ei vaan käynyt. Mies vaan totesi, että" pakko kait sitä on mennä naimisiin". Joo-o, tosi romanttista, mutta elämä menee eteenpäin. Nyt on tullut ikää lisää ja huomaan, että romantiikaa voi olla ihan missä vain, miehen ohi menevässä katseessa, pienessä kosketuksessa, miehen yllättäessä puhelinsoitolla kesken työpäivän....jne.
Ei kannata jäädä kovasti murhetimaan. Järjestäkää vaikka vuosipäivänänne jotain romanttista. Eihän sen tarvitse olla mitään ihmeellistä, jokin pieni juju joka kolahtaa sydämessä.
Mies ei oikein ottanut kosiakseen ollenkaan :) Heitin VITSILLÄ johonkin telkkariohjelmaan liittyen, että mennäänkö naimisiin 3 viikon päästä ja mies vastasi yllätyksekseni että joo, mikäpä ettei. Sitten "kosi" marketin parkkipaikalla autossa parin päivän päästä kun oli mutustellut mielessään että haluaisinkohan kuulla sen "tuletko vaimokseni" -kysymyksen. Kyllä minä niitä sanoja lämmöllä muista, vaikka asia oli jo sovittu ja vaikka oltiinkin autossa marketin parkkipaikalla ruokaostoksille menossa.
Jos tunteesi ovat tuollaiset, olet menossa naimisiin joko väärän ihmisen kanssa tai olet sopinut siitä ennen kuin olet asialle kypsä. Oikeasti, sitten kun on avioliitosta kyse, tuo ei tunnu niin tärkeältä.
Minä taas näen asian siltä kantilta, että romantiikassa on kysymys lähinnä näkökulmasta. Löydän itse tuosta miehesi tavasta moniakin romanttisia ulottuvuuksia, olettaen että kosinta ei ollut pelkkä harkitsematon päähänpisto. Romantiikkaa eivät ole hienot puitteet ja valmis käsikirjoitus, vaan tilanteet joista välittyy rakkaus. Miehesi saattoi haluta sopia riidan kosimalla, koska muisti juuri siinä tilanteessa kaikista kirkkaimmin, miten kovasti haluaa sinut itsellään pitää. Vai menikö se näin? Puhukaa, hyvät ihmiset. Tabuja ei saa olla, jos tarkoitus on mennä naimisiin.
Toinen asia, minkä voisit tehdä, on kihlauksen purkaminen. Ilmoita miehellesi (rauhallisesti ja ystävällisesti!) että haluat nollata tilanteen ja purkaa kihlauksen, koska et pitänyt kosimista oikein minään, kuten et myöskään omaa suostumistasikaan. Jos toista ja parempaa kosintaa ei sitten koskaan tule, ette ehkä kuuluneetkaan yhteen; mutta jos mies todella haluaa tehdä parhaansa, hän voi hyvinkin ilahtua uudesta mahdollisuudesta.