Olen mies ja mielestäni olen joutunut naisten hyväksikäytön uhriksi.
Olin avioliitossa ollut jo 4v kun rakastuin toiseen naiseen johon törmäsin
harrastusten johdosta.
Luulin että nyt vasta tapasin sen oikean ja aloimme suhteen.
Sain hellyyttä ja läheisyyttä jota en kotona ollut pitkään aikaan enää kuvitellutkaan saavani.
Avioliittoonkin menin kyllä rakastuneena se vaan aika nopeaan muuttui vain rahastukseksi. Vaimo halusi olla kotona ja minä painoin sitten töitä kahtakauheemmin että rouvan kaikki haaveet tuli täytetyiksi.
Toisen naisen vuoksi hain eroa kun kuvittelin löytäneeni maailman ihanimman olennon. Erossa meni talo ja vaimolle suurinosa irtaimistosta.
Uuden naiseni kanssa hankin ison rivariosakkeen puoliksi.
Asuttu on nyt vuosi ja avokki jäi kotiin tekemään päätteellä töitä.
En voinut kuvitella että olisin jälleen tilanteessa jossa ei rahat riitäkkään kun selvisi ettei avokilla olekkaan muutakuin velkaa kaikki ehditty tehdä tämän meidän suhteen aikana ja kun kysyin miten nämä maksellaan hän levittelee käsiään huulipyöreenä kun ei ole tainnut olla mitään takuitakaan kun vaan meidän yhteinen asunto ja jotenkin tää kaatuu minun niskoille jälleen.
Olen pettynyt naisiin vaikka tiedänhän minä että kukavaan alkaa jo epäillä minunkin järjenjuoksua.
Eikä tässä vielä kaikki.
Avokki oli jo pakannut tavaransa ja ilmeisesti oli suunnitellut koko homman kun löytyi kuitti rahoista joita oli siirtänyt syrjään joka kuukausi hyvän summan varmaankin tätä loppukliimaksia ajatellen.
Voin sanoa vain että veetuttaa ja lujaa.
Enhän minä kadulle joudu mutta kauhee siivoaminen toisen sotkuissa ja luottamus naisiin on tän jälkeen varmasti lopullisesti pois.
Olin avioliitossa ollut jo 4v kun rakastuin toiseen naiseen johon törmäsin
harrastusten johdosta.
Luulin että nyt vasta tapasin sen oikean ja aloimme suhteen.
Sain hellyyttä ja läheisyyttä jota en kotona ollut pitkään aikaan enää kuvitellutkaan saavani.
Avioliittoonkin menin kyllä rakastuneena se vaan aika nopeaan muuttui vain rahastukseksi. Vaimo halusi olla kotona ja minä painoin sitten töitä kahtakauheemmin että rouvan kaikki haaveet tuli täytetyiksi.
Toisen naisen vuoksi hain eroa kun kuvittelin löytäneeni maailman ihanimman olennon. Erossa meni talo ja vaimolle suurinosa irtaimistosta.
Uuden naiseni kanssa hankin ison rivariosakkeen puoliksi.
Asuttu on nyt vuosi ja avokki jäi kotiin tekemään päätteellä töitä.
En voinut kuvitella että olisin jälleen tilanteessa jossa ei rahat riitäkkään kun selvisi ettei avokilla olekkaan muutakuin velkaa kaikki ehditty tehdä tämän meidän suhteen aikana ja kun kysyin miten nämä maksellaan hän levittelee käsiään huulipyöreenä kun ei ole tainnut olla mitään takuitakaan kun vaan meidän yhteinen asunto ja jotenkin tää kaatuu minun niskoille jälleen.
Olen pettynyt naisiin vaikka tiedänhän minä että kukavaan alkaa jo epäillä minunkin järjenjuoksua.
Eikä tässä vielä kaikki.
Avokki oli jo pakannut tavaransa ja ilmeisesti oli suunnitellut koko homman kun löytyi kuitti rahoista joita oli siirtänyt syrjään joka kuukausi hyvän summan varmaankin tätä loppukliimaksia ajatellen.
Voin sanoa vain että veetuttaa ja lujaa.
Enhän minä kadulle joudu mutta kauhee siivoaminen toisen sotkuissa ja luottamus naisiin on tän jälkeen varmasti lopullisesti pois.
Vastaukset 12
Vanhimmat
SInä et ole vastuussa avokkisi veloista jos et ole takaajana niissä ja niin avio- kuin avoerossa velat ovan sen kenen nimissä ne ovat ja niin edelleen. Seuraavan kerran kun menet suhteeseen niin osata kaikki itse ja jos menen avioliittoon niin ennen vihkimistä avioehtoa peliin niin naiset iavät pääse rahastamaan.
Sydämesi oli rakastunut eikä silloin tajua vaaran merkkejä..seuraavalla kerralla vaikka kuinka sydämesi läpättää..pidä varasi ja ole viisaampi:) Meitä rehellisiä ja töissäkäyviä naisia on olemassa..jotaka eivät yritä elää toisen kustannuksilla..Olet liian hyväluontoinen mutta aina sitä elämässä oppii..joskus kantapään kautta..
Täh? Mitä nyt oikein selität? Edes avioliitossa ei puoliso ole vastuussa toisen veloista. Jos ostitte asunnon puoliksi, niin toinen puoli siitä on edelleen sinun. Et kai kuvitellut, että puolikkaastasi tulee ajan myötä kokonainen?
Niin ton tiesinkin etten maksa ex avon velkoja mutta tietysti voin koittaa lunastaa koko rivarin itselle ja siitä tietysti saa rahaa velkoihinsa.
Veetuttaa vaan tämä naisten juoniminen ja ahneus.
Totta itse tässä saan maksaa omasta tyhmyydestäni.
Niinhän tässä oppii ja varmaan joskus kuolen hyvin oppineena naisasiantuntijana.
Aina kaiken alottaminen alusta on hemmetin rankkaa.
Itseasiassa en näe mitään avokkisi juonimista ja ahneutta tuossa. Rivarista on puolet hänen ja hän on ottanut velkaa omasta puolikkaastaan. Kun tekee velkaa itselleen, se on itse maksettava, ei se mitään ahneutta osoita. Ei avokkisi velat ole sinulta yhtään pois, vaikka nyt eroattekin. Voit lunastaa koko rivarin itsellesi, mutta voitte myös myydä sen, ei siinä sen kummempaa ole, eikö niin?
Älä enää aloita uutta suhdetta hätiköidysti. Ja silloin kun aloitat, pidä järki kädessä.
Näinhän tää menee, jos olisin nainen tässä kertomassa kuin koen tulleeni hyväksikäytetyksi ei kukaan edes miettis vaan sääli ja ymmärrys olisikin ihan selviö. Nyt aikuinen mies meni perhana rakastumaan ja tyhmänä luottamaan että tämä on yhteinen projekti jossa molemmat tienaa ja panostaa nimenomaan asunnon ja kulujen maksamiseen ja vasta jäännösrahoilla muuhun ylimääräseen.
Kuitenkin olen kaikenaikaa maksanut avokin laskuja vaan koska hän vetoaa niinsanottuun palkkaansa jota on odotettu kauan. Ne onkin luultavasti nämä sivuun siirretyt vararahat jotka sattumalta putkahti esille.
Avokki todellisuudessa ei ole kerennyt kuulemma kerennyt maksamaan vielä juuri mitään asunnostaan. ei paljoa muistakaan asumiskuluistaan.
Olen koittanut auttaa mutta nyt avokki olikin jo pakannut ja ilmeisesti en ollut myöskään tarpeeksi hänelle.
Tästä johtuen koen olevani naisten hyväksikäyttämä.
Kuinka usein onkaan niin, että toinen rakastuu silmittömästi, eikä näe toisen laskelmointia, kuinka harkitsee saavansa seksiä ja muutoinkin rahastaa tämän silmittömästi rakastuneen, joka on monesti entisessä suhteessaan jostakin syystä unohdettuna puolisona, hänestä onkin tullut kotiapulainen.
Silloin herkästi luulee saavansa nyt sen suuren rakkauden, mutta kun ollaan jo toisella kierroksella, valitettavasti enää ei ole oikein luotettavia kumppaneita saatavissa, kaikilla on takana elämää, joka on rikkonut nämä ja kostokin ex:lle on monesti mukana.
Mutta kun se ei onnistu, olisikin viirainta aina olla jokin vuosi yksin ja yrittää löytää muita tapoja elää kuin parisuhde, laittaa se oma enegia hyvään harrastukseen, yhdistystoimintaan, ei ollenkaan kumppanin etsintään.
Silloin oppii paremmin näkemään tämän elämän raadollisuuden ja ehkä säästyy iväviltä uusilta suhteilta, jotka ovat suuri riski itselle ja etenkin ne rikkovat lapset kokonaan.
Kun pakotat lapsesi uuden suhteesi mukaan, ymmärräkkö lainkaan miten pienen sydän tressaa, minä itse tiedän sen pelon määrän, joka ei sitten hellitä aikuisenakaan.
Höps. Kun on ollut 20v hyväksikäytettävänä liitossaan, niin todentotta viisainta on etsiä itselleen parempi ja luotettavampi kumppani. Ja sellaisia todellakin löytyy!
Niin totta!
Saman olen myös kokenut aikanaan ja kukaan ei osaa edes ymmärtää sitä tunnetta joka lapsen valtaa kun äidin mukana "pääsee" uuteen perheeseen. Isäpuoli on vaan isäpuoli ei voi vaatia lapselta mitään hyviä fiiliksiä vierasta ihmistä kohtaan, ei edes luottamusta. Se mieshän karkotti oman isän ja oikeestaan lapsen silmissä käyttäytyy lipevästi ja yrittää olla jotenkin liika makee.
Kauhee huoli on vaan miten se oma isi pärjää vaikka ikää oli vasta 5v silti monia unettomia öitä vietin salaa kuunnellen äidin ääntä ja tutkaillen meneekö tämä nyt niin kun pitäisi. Pelko oli aina läsnä vaikka äiti koitti vakuuttaa kuinka onnellisia nyt ollaan.
Jokainen järkevä tekee nykyään avio-ehdon ennen vihkimistä.
Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis!
ei aina ole kysymys tyhmyydestä vaan tietämättömyydestä, ja siitä et luottaa liikaa toiseen ihmiseen, koeta jaksaa..
Niin juuri.Luottaa liikaa kunnes oppii.