Kuuluisiko kummankin vanhemman osallistua lasten urheilun ulkomaan leiritykseen. Nyt kolme reissua minun kukkarosta ja ilmeisesti maksan seuraavankin. Mitä laki sanoo moisesta? En ole toisen osapuolen kanssa puheväleissä ja kostaa minulle lasten kautta osallistumatta lasten harrastuksiin.
Kuka maksaa yhteishuoltajuudessa....
isi vaan
15380
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Laki ei sano tuohon mitään. Itse on kaivettava rahat tai sanottava lapselle, että ne on nyt loppuneet eikä leiriin ole varaa. Ellei sitten lapsi itse tiukkaa rahoja toiselta vanhemmaltaan.
Periaatteessa se vanhempi, jonka luona lapset asuvat pääsääntöisesti eli se vanhempi jonka luona lasten virallinen osoite on, on lasten lähihuoltaja.
Lasten kulut maksaa lähihuoltaja, ja etävanhempi maksaa elatusmaksua joka on lastenvalvojan kanssa vahvistettu.
Onko lasten osoite sinun luonasi?
Oletteko sopineet elatusmaksusta?
Meillä lapset asuvat pääosin minun luonani, ja maksan lasten harrastukset, vaatteet, jne. Lasten äidin ei tarvitse maksaa elatusmaksuakaan koska hänellä on sen verran pienet tulot.
T. Toinen isi.
Lähivanhempi maksaa vain, mikäli harrastuskulut sisältyvät elatusmaksuun. Järkikin sanoo, että normituloinen lähivanhempi ei pysty minimielatusmaksuilla kalliita harrastuksia maksamaan.
Seuraavan kerran kun tulee reissu niin sanoppa lapselle että maksat puolet ja äiti toisen puolen ja jos ei puheväleissä olla niin tekstiviesti tai emaililla tieto että näin toimitaan niin se on tasa puolista. Eikö ex ole eroanne käynyt läpi ollenkaan jos ei tuollaista asioista voi sopia mutta oel tiukkana jos maksut ovat liian suuret ettei raha riitä tai sitten lapsen äiti on opettanut että isi maksaa. Paras tapa on että maskatte puliksi lasten menot ja näm ulkomaanmatkarat pitää ottaa huomioon myös elareissa että silleen.
Harrastukset, joihin sisältyy ulkomaan leirityksiä ei ole keskiverto perusharrastus. Tämä voidaan huomioida elastusavussa ennakkooon tai sitten ei. Käytännössä kuitenkin se maksaa kummalla on varaa. Lapsi kun ei kuitenkaan lopupeleissä ole kauppatavara. Ainakin minä olen tehnyt kaikkeni, jotta lapset saisivat elää normaalia elämää vaikka olemmekin eronneet. On itsestään selvää että eron jälkeen elintaso laskee ja lapsetkin monesti tulevat siinä vaiheessa voimakkaimpaan kulutusikään.
Meidän tapauksessa lasten isä ei ymmärrä, että lapsilla on menoja, joten otan mieluummin lainaa kuin pyydän häntä osallistumaan normaali arjesta poikkeaviin kuluihin. Eli meillä elatusapu=miehen osuus lasten ruoka- ja hygieniakuluista 35%, minun vastuulla vastuulla oma osuus ruoka- ja hygieniakuluista, asuminen, vaatetus, harrastukset, isot yksittäiskulut, koulutarvikkeet, leffaliput, ym.
Lastesi isä ei ole itse saanut mitään eikä osaa jatella että teini.iässä se lapsi vasta maksaa kun ostetaan mopot tai kevari niin maksaa ja itse ianakion hommasin lapselleni kevaarin kun itse saanut ja 5000€ palanut vuodessa rahaa mutta mitä sitten. Se on kun laittaisi rahaa pankkiin kun lapseen satsaa ja vuoden päästä kunnon juhlat kun pääsee ylioppilaaksi
Yksi hyvä tapa johon on vaikea kieltäytyä on että laita lapsi pyytämään isiltä rahaa niin silloin on vaikea hylätä pyyntöä kun lapsi pyytää koska lapsi rupeaa äkkiä isälle sanomaan että mitä persaukinen kun ei lapsee rahaa laita.
Käytännössä todellakin se maksaa, jolla on varaa. Tai käänteisesti, jos kummallakaan ei ole varaa maksaa, niin lapsen täytyy lopettaa harrastus.
No, kyllä lasteni isä on aikanaan saanut, mutta ei huomaa sitä. Ehkä yksi syy on se, että aikanaan muutti suoraan äitinsä siipien alta 28 vuotiaana kanssani yhteen. Avioliittomme aikana sitten puolestaan minä hoidin talouden, lasten kulut ym., joten miehelle ei kai koskaan hahmottunut elämisen kulut.
Niinpä sitten ajattelin noin kun kirjoitit - se on kuin rahaa laittaisi pankkiin, kun huolehtii lapsistaan. Kuka niistä huolehtisi ellen minä. Kolme lasta kolmen vuoden sisällä. Siitä ei lainatta selviä, kun on hankkinut mm. noita mopoja, maksanut lukiokirjoja ja lakkiaisia. Ja tietty ajokortit. Monet lapset hankkii ne itse, mutta ajattelen että se on osa yleissivistystä ja noiiden olemassaolo helpottaa elämässä siiville pääsyä. Näissä asioissa on vaan pakko katsoa lasten etua, vaikkei ne sijoitetut eurot kovin tasapuolisesti vanhempien kesken jakaantuisikaan. Niillä asioilla on vaan niin turha katkeroittaa itseään.
Lapsen harrastusta ei saa lopettaa vaan karsia omia kuluja että lapsi saa harrataa. Olen nähnyt sellaisia perheitä missä lapset ei harrastanut mitään niin ne passivoituvat ja sitten vanhempana istuvat baarissa kun ei ole harrastuksi ja niin edelleen. Kyllä sen huomaa sitten aikuisena kun vian kokotetaan kottona kun ei oel opitti mitään harrastamaan ja kytätään kun muut harrastaa. Itsekki urheilen aj nuoruudesta saakka ollut prätkä ja siitä ei luovuta että silleen. Painetaan vaikka pitkää paivää tai toista työtä että lapset voivat harrastaa ja oppivat terveet elämäntavat että silleen.
Järkeä saa ja pitää käyttää. On selvä, ettei pienituloisimmilla ole varaa lasten harrastuksiin, eikä edes keskituloisilla, jos ovat kalliimmasta päästä.
Itse isänä laitan omiin harratuksiin paritonnia vuodessa niin kyllä pitää myös lapsen harrastukset maksaa jos omiinkin on varaa että silleen.
Minulla on juuri ja juuri varaa maksaa lasten harrastuksista 60e/lapsi/puolivuotta. Omani hoidan kuntoseteleillä. Ilman niitä olisin pulassa.
Niin,tämä harrastava lapsi asuu minun kirjoilla ja toinen lapsi äitinsä luona, eli ei makseta elatusmaksuja puoliin sun toisiin. Myyn irtaimistoa että tyttö pääsee tarvittaessa leirille. Äitinsä ei osallistu, kun luulee sillä kiusaavansa minua. Voip olla että en osallistu valitettavasti sen toisen lapsen mopon ostoon tai voisihan sen ostaa ihan ilmoittamatta...jospa se exa sitten tajuais jotain.
Jep, elämä on täynnä valintoja ja maailma täynnä eri hintaisia harrastuksia. Ei kaikissa kahden vanhemman perheessäkään ole varaa aloittajan kertoman kaltaisiin harrastuksiin - ja pakko on lastenkin oppia se, ettei kaikkeen ole yksinkertaisesti varaa. Tuttavaperheen poika keksi mitä erikoisempia mielenkiinnonkohteita, kunnes vanhemmat vihdoin ymmärsivät kertoa, ettei koko maailma pyöri tämän pojan navan ympärillä.
Jos lapsi on erityisen lahjakas harrastamassaan urheilulajissa tms, tulevat urheiluseurat usein vastaan näissä jutuissa esim korvaamalla osan harjoitusmatkasta. Jollei näin ole, kannattaa miettiä, onko ko harrastuksella "tulevaisuutta" vai käydäänkö harrastuksesa vain hengailemassa, että päästään uusiin paikkoihin ym.