Silloin kun lapset olivat pieniä reissusimme asuntovaunun kanssa mm. lasten huvipuistoissa ym. Kerran lentokoneella Helsinkiin ja kerran laivalla Uumajassa. 90 luvulla pohjois Norjassa jossa lapset olivat viimeisen kerran mukana. Lasten aikuistuttua olemme reissanneet kahdestaan.
2000 luvun alkupuolella käväisimme kahdestaan vaimoni kanssa päiväseltään Kostamuksessa veljeni kyydissä. Muutama vuosi myöhemmin olimme ryhmän mukana Israelissa. ja viime keväänä ryhmän mukana Pietarissa.
Nyt tänä talvena meillä oli puhetta että voisimme tehdä jonkin pienen reissun vaikka kotimaassa. Mutta nyt hän on minun tietämättä valmistellut lähtöä entisen työkaverin kanssa, jonkin ryhmän mukana. huhtikuun loppupuolella, kahden viikon turistimatkalle Israeliin. Missään vaiheessa hän ei ole minulta kysynyt, että mitä mieltä minä asiasta olen, vaikka hän on jättämässä minut kuin ”nallin kalliolle”. Hän itse on asiasta kovin innoissaan vaikka aiemmin ei ole intoa Israeliin ollut, sen yhden käynnin jälkeen.
16.2 vaimoni puhelin soi kun hän oli käymässä työpaikallaan järjestelemässä työaikoja matkaansa sopivaksi. Minä vastasin siihen sanomalla etu ja sukunimeni, johon naisääni sanoi, että väärä numero, anteeksi, ja sulki puhelimen. Muutaman minuutin kuluttua puhelin soi uudestaan. Nyt en vastannut siihen, mutta numero oli sama kuin aiemmin. Kun puhelin oli lakannut hälyttämästä, niin sitten tuli vastaajaan viesti. Sitä vähän ihmettelin, että miksi ei ensimmäisellä kerralla kysynyt vaimoani puhelimeen, kun numero oli kuitenkin oikea. Niinpä otin sen vaimoni puhelimen ja kuuntelin vastaajaan jätetyn viestin, että olisiko jollakin kiireellistäkin asiaa, kun niin heti soitti toisen kerran.
Hänen puhelinvastaajaansa tuli tällainen viesti Annikki nimiseltä naiselta.
16.2-12 klo 12:54
Hei, Hei kultaseni Annikki täällä. En kuullut sitä merkkiä, mutta kyl kai se kuitenkin siellä oli, mutta kuitenkin Helsingistä lento 6:55. Ja sitten takaisin tullessa olemme Helsingissä 16:30. Jos sinulla on kysyttävää kultaseni, niin, niin soita minulle. No niin siunausta Hei
Otin tänään asian hänen kanssaan puheeksi ja sanoin, että minusta tuntuu pahalta että et neuvotellut asiasta etukäteen minun kanssa. Hän sanoi, että on mukavampi mennä tyttöjen kanssa. Ja hän jatkoi, että on hyvä miehellä harjoitella olemaan yksin kun ei tiedä milloin kuolemakin tulee, jolloin jää yksin. Sanoin että erillään oloa henkisesti olemme saaneet harjoitella ihan tarpeeksi, ettei lisästä olisi niin väliä. Hän sanoi vain että minä olen ”läheisriippuvainen”
Minä sanoin myös, että minusta ei kuulosta hyvältä, että hänelle täysin tuntematon nainen (matkanjohtaja), sanoo hänelle, että ”kultaseni”, vieläpä useampaan kertaan. Sanoin että vain minulla on oikeus sanoa hänelle noin.
Onko teistä tuollainen puhuttelutapa miten yleistä ja asiaan kuuluvaa naisten kesken?
Vai alkaako tässä peräti tulla ”kaapista” ulos sellaista, joka selittäisi miksi vaimoni on ollut täysin kylmä minua kohtaan.
Mitä mieltä olette että onko kaikki OK ja meneekö tässä kaikki nyt hyvin meidän avioliittoa ajatellen. Vaimoni mielestä tässä ei ole mitään ihmeellistä.
2000 luvun alkupuolella käväisimme kahdestaan vaimoni kanssa päiväseltään Kostamuksessa veljeni kyydissä. Muutama vuosi myöhemmin olimme ryhmän mukana Israelissa. ja viime keväänä ryhmän mukana Pietarissa.
Nyt tänä talvena meillä oli puhetta että voisimme tehdä jonkin pienen reissun vaikka kotimaassa. Mutta nyt hän on minun tietämättä valmistellut lähtöä entisen työkaverin kanssa, jonkin ryhmän mukana. huhtikuun loppupuolella, kahden viikon turistimatkalle Israeliin. Missään vaiheessa hän ei ole minulta kysynyt, että mitä mieltä minä asiasta olen, vaikka hän on jättämässä minut kuin ”nallin kalliolle”. Hän itse on asiasta kovin innoissaan vaikka aiemmin ei ole intoa Israeliin ollut, sen yhden käynnin jälkeen.
16.2 vaimoni puhelin soi kun hän oli käymässä työpaikallaan järjestelemässä työaikoja matkaansa sopivaksi. Minä vastasin siihen sanomalla etu ja sukunimeni, johon naisääni sanoi, että väärä numero, anteeksi, ja sulki puhelimen. Muutaman minuutin kuluttua puhelin soi uudestaan. Nyt en vastannut siihen, mutta numero oli sama kuin aiemmin. Kun puhelin oli lakannut hälyttämästä, niin sitten tuli vastaajaan viesti. Sitä vähän ihmettelin, että miksi ei ensimmäisellä kerralla kysynyt vaimoani puhelimeen, kun numero oli kuitenkin oikea. Niinpä otin sen vaimoni puhelimen ja kuuntelin vastaajaan jätetyn viestin, että olisiko jollakin kiireellistäkin asiaa, kun niin heti soitti toisen kerran.
Hänen puhelinvastaajaansa tuli tällainen viesti Annikki nimiseltä naiselta.
16.2-12 klo 12:54
Hei, Hei kultaseni Annikki täällä. En kuullut sitä merkkiä, mutta kyl kai se kuitenkin siellä oli, mutta kuitenkin Helsingistä lento 6:55. Ja sitten takaisin tullessa olemme Helsingissä 16:30. Jos sinulla on kysyttävää kultaseni, niin, niin soita minulle. No niin siunausta Hei
Otin tänään asian hänen kanssaan puheeksi ja sanoin, että minusta tuntuu pahalta että et neuvotellut asiasta etukäteen minun kanssa. Hän sanoi, että on mukavampi mennä tyttöjen kanssa. Ja hän jatkoi, että on hyvä miehellä harjoitella olemaan yksin kun ei tiedä milloin kuolemakin tulee, jolloin jää yksin. Sanoin että erillään oloa henkisesti olemme saaneet harjoitella ihan tarpeeksi, ettei lisästä olisi niin väliä. Hän sanoi vain että minä olen ”läheisriippuvainen”
Minä sanoin myös, että minusta ei kuulosta hyvältä, että hänelle täysin tuntematon nainen (matkanjohtaja), sanoo hänelle, että ”kultaseni”, vieläpä useampaan kertaan. Sanoin että vain minulla on oikeus sanoa hänelle noin.
Onko teistä tuollainen puhuttelutapa miten yleistä ja asiaan kuuluvaa naisten kesken?
Vai alkaako tässä peräti tulla ”kaapista” ulos sellaista, joka selittäisi miksi vaimoni on ollut täysin kylmä minua kohtaan.
Mitä mieltä olette että onko kaikki OK ja meneekö tässä kaikki nyt hyvin meidän avioliittoa ajatellen. Vaimoni mielestä tässä ei ole mitään ihmeellistä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei tuossa mielestäni ole mitään ihmeeellistä. Tuntuu että olette vanhempi pariskunta jo. Kyllä joillakin naisilla on tapana ystävien kesken käyttää sanaa "kultaseni", ihan normaalia.
Ehkä olet vähän läheisriippuvainen ja vaimosi tietää että vastustat hänen lähtemistään. Parhaimman palveluksen parisuhteellesi teet jos tuet vaimosi suunnitelmia ja päästät hänet hyvillä mielin matkaan. Jos vastustat lähtemistä ja vaimosi lähtee silti vihaisena matkalle niin se ei tietty tee parisuhteelle hyvää.
Olisi mielenkiintoista tietää kauanko olette olleet yhdessä?
Kiitos vastauksesta.
Ensi kesänä olemme olleet naimisissa 30 vuotta.
Ikävintä tässä oikeastaan oli, ettei vaimoni kertonut siitä etukäteen.
Jos on hyvät perustelut niin en olisi estänyt lähtöä.
Ja koska meidän yhteinen tämän talven reissu ei toteutunut, niin minulla täytynee etsiä itselle sopiva käyntikohde ja sopivaa seuraa.
Olisiko täällä ketään halukkaita mukaan suunnittelemaan matkaa koti tai ulkomaille?
Kotimaan matkan voisin kustantaa kokonaan toisenkin edestä.
Repäise ja lähde äkkilähdöllä viikoksi etelään kesällä! Tekee hyvää tuulettua, parisuhdekin piristyy kun saa vähän omaa aikaa. Vaihtoehtoisesti jokin kaupunkiloma Euroopassa jos rantaloma ei kiinnosta. Kaupunkilomalla viihtyy ihan yksinäänkin.
Taidat olla malliesimerkki ihmisestä, joka tuudittautuu pitkässä parisuhteessa siihen, että ollaan kuin "yhtä puuta" ja jos toinen osapuoli jossain vaiheessa haluaa mennä itsekseen, ensimmäisenä nousee petos mieleen?
Ehkä vaimosi on siksi tehnyt valmisteluja sinulta salaa, että haluaa kerrankin mennä yksin? Oletko aivan varma, ettei vaimosi ole ollut syytä olettaa, että nostat äläkän ja kiellät, jos hän kertoo haluavansa reissuun yksin?
Ja mitä tulee tuohon puheluasiaan - itselläni on päälle 5-kymppinen työkaveri ja hän kutsuu minua useinkin "kultaseksi" ilman sen syvällisempää merkitystä. Sinä vastasit vaimosi puhelimeen ja soittaja yllättyi siitä, koska tod näk ei olettanut, että luurin nostaisi joku muu kuin numeron haltija. So?
Sorry, mutta tuo kysymyksesi, josko täällä on joku, joka haluaisi reissuun kanssasi, on todella ala-arvoinen! Ja vielä kustantaisit kotimaanmatkan... Jos tuo heijastaa muutakin käytöstäsi, vielä vähemmän ihmettelen, miksi vaimo haluaa yksin matkalle!
Selvyyden vuoksi.
Eihän vaimonikaan kysellyt minulta lupaa reissuunsa.
Meillä ei ole ollut ulkopuolisia suhteita koskaan, kummallakaan, ja tuskin tulee tämä jälkeenkään. Mutta jos joku olisi ilmoittautunut mukaan MINUN lomareissulle, niin olisi ollut mielenkiintoista nähdä vaimon reagtio siihen.
Mun mielestä on outoa, että tuon matkan suunnittelua on pitänyt salailla. Toki on joskus hyvä viettää aikaa ystävien kesken, mutta tuollainen salakähmäinen toiminta on kummallista. En yhtään ihmettele, että tunnet itsesi loukkaantuneeksi. Myös tuon Annelin käytös oli kyllä ihmeellistä. Kai nyt aikuinen ihminen osaa esittäytyä puhelimessa, jos kerran on vaimosi ystävä. En kyllä osaa kuvitella, että joku naispuolinen ystäväni kutsuisi minua nimellä kultaseni ja toivoittaisi vielä siunausta. Kieltämättä vaimosi puheet kuulostaa jotenkin oudoilta ja kylmiltäkin kuten itse totesit. Jos ei ole mitään salattavaa, niin silloin ei tarvitse salailla.
En lähde enää naisporukan kanssa ulkomaan matkalle!
Yksi kokemus riittää.
Tämä on asiallinen vastaus kohtuulliseen provoon tai kärjistettyyn tositilanteeseen.
Lukaisin selvityksesi harppoen ja vaimosi matka vaikuttaa oireelta, ei taudilta.
Kullitteluun en kiinnittäisi mitään huomiota.
Vaikuutaisi myös, että olette olleet melko parisidonnaisia?
Henkilöistä riippuen omat reviirit ovat eri kokoisia mutta eiköhän kaikilla ole tarve sellaisiin?
1968 jälkeen olimme työelämässä ollessamme kaikki lomamme yhdessä perheen kanssa.
Lastemme viroituttua lomailimme kahdestaan paitsi silloin kun työni oli esteenä.
Silloin vaimo matkusti lastemme kanssa.
Olin yhden kerran naisporukan mukana ulkomailla ja totesin silloin että on kaikkien kannalta parempi että tytönhupakot hoitavat omat matkansa keskenään.
Joskus olen aloitteen tekijä, aina kannustan.
Keskustelemme kaikista asioista sen verran, että tiedän vaimoni mieliteot matkojenkin suhteen joten naisten matkojen puitteistakin on alustavaa juttua.
Projektin etenemisen suhteen minut pidetään ajan tasalla.
Vuosittain olen kerran tai kahdesti "lomaleskenä" viikosta kolmeen.
Lyhyempiä rupeamia useamminkin.
Jos olisin jostain käsittämättömästä syystä halunnut kahlita vaimoni menemisiä niin reaktio olisi saattanut olla kuvaamasi kaltainen. En tiedä.
Joka tapauksessa tilaanteesi, tai sitä muistuttava on, oire ei tauti.
Minua ei häiritsisi vaikka vaimollani olisikin joku "kaappi" niin kauan kuin se ei vaikuttaisi parisuhteeseemme.
Ainakintämä on helppo sanoa.
Naisestasi on tullut hihhuli.
Matkakohde, viesti luurissa ja muut mainitsemasi seikat viittaavat siihen...
Samaa ajattelin myös. Suvusta kokemusta kuinka käännytys työ on tuottanut tulosta. Menee parisuhde ajattelu uusiks, kun hengen heimolaiset ottavat omansa.
Kyllä toi mun korvaan kuulostaa hieman oudolta. Ei sillä ettei kumppani voisi yksinkin mennä lomamatkalle ulkomaille, mutta luulisi niistä sovittavan ajoissa hyvässä hengessä. Tämän Annikin puhetyylissä ei mielestäni ollut mtn ihmeellistä, paitsi tälläisen ateistin korvaan herran siunaukset aina hieman huvittaa. Oma nykyinen naisystäväni on bi-seksuaali, joka seurustellut molempien sukupuolien kanssa. Tuskin nyt mistään tälläsestä kyse, vai onko sulla jotain muuta syytä epäillä "kaapista ulostuloa"?
Keskustelkaa ihmeessä ja voithan sä vastavuoroisesti järkätä kalenteriis sille ajalle jtn muuta kivaa :)
Hauskaa kevään odotusta!