Siis asun avopuolisoni talossa, yhteisiä lapsia ei ole. Hänellä on yksi lapsi ja minulla kaksi, kukaan lapsista ei enää asu kanssamme.
Muutin tänne kihlauduttuamme pari vuotta sitten ja toin oman asuinirtaimistoni ja auton mukanani. Avopuolisoni kuoli äkillisesti ja nyt olen saanut häätökäskyn tästä kodista hänen alaikäisen lapsensa toiselta huoltajalta.
Tämä on rankkaa muutenkin, ja lisäksi kun yhteinen koti vedetään yhtäkkiä alta pois. Mitään en kuulemma ota mukaani, jollen voi todistaa sen hankkimista omilla rahoilla "et rätinrättiä kanna kynnyksen yli"... Hautausjärjestelyihin minua ei tarvita, ku "mikään ei kuulu sulle, sä oot ihan itokamaa"
Miten tässä näin kävi?
Muutin tänne kihlauduttuamme pari vuotta sitten ja toin oman asuinirtaimistoni ja auton mukanani. Avopuolisoni kuoli äkillisesti ja nyt olen saanut häätökäskyn tästä kodista hänen alaikäisen lapsensa toiselta huoltajalta.
Tämä on rankkaa muutenkin, ja lisäksi kun yhteinen koti vedetään yhtäkkiä alta pois. Mitään en kuulemma ota mukaani, jollen voi todistaa sen hankkimista omilla rahoilla "et rätinrättiä kanna kynnyksen yli"... Hautausjärjestelyihin minua ei tarvita, ku "mikään ei kuulu sulle, sä oot ihan itokamaa"
Miten tässä näin kävi?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voi ei! Kyllä jotkut sitten osaavat olla pikkumaisia.
Nyt äkkiä hommaat itsellesi ensin asianajajan. Maksaa kyllä, mutta omista oikeuksistasi sinun pitää pitää kiinni.
Sinä saat viedä omat tavarasi pois. Asunnostahan sinulle ei kuulu mitään jos se ei sinun nimissäsi ole, se on selvää. Autosi on sinun nimissäsi joten sen saat tietysti ottaa ja jos jotain muuta on mikä on niin ne tietenkin. Kuka nyt alkaa jotain lakanoita ylöskirjaamaan? Ja totta on sekin että sellaisten eteen ei kannata alkaa kovin kovasti tappelemaan. Ole sinä se viisaampi ja fiksumpi vaikka se saattaa kiukuttaakin. Älä vaan provosoidu. Omat tavarasi saat viedä pois sekä puolet niistä jotka olette yhdessä hankkineet. Ongelmaksi tulee vain se että miten asian todistat... Hommaa asianajaja.
Voimia sinulle menetyksessä ja "taistelussa".
Otat ihan oikeuden omaan käteen ja otat ne tavarat mitkä sinun mielest äon sinun niin mukaasi että silleen. Sinun olisi pitänyt tehdä soppari kuoleman varalta avokkisi kanssa koska et ole naimisissa tai asunto molempien nimissä että silleen. Älä anna periksi vaan otat ne tavarat mitkä sinulle kuuluu eikä sinun mitään todistaa tartte että silleen. Otapppa sitten kun lähdet niin lämmöt päältä pois niin saaavat muut kylmän asunnon ja mitä kämpääle tapahtuu si sinulle kuulu.
Sun ei tarvii todistaa omia tavaroitasi kenellekkään.Sen kun viet ne mukanas. Eikä sun mitään kuitteja tarvii näyttää kenellekkään.
Joo, kiitos vastaajille. Tuli vaan mieleen, että miten se "omien tavaroiden" tunnistaminen onnistuu, kun kuitenkin reilun parin vuoden ajan on hankittu tänne molemmille kaikenlaista..
Kyselin kuitenkin jo oikeusaputoimistosta neuvoja ja tarvittaessa otan yhteyttä asianajajaan. Sanoivat, että joskus jo oikeusaputoimiston mainitseminen saa vastapuolen rauhoittumaan. Täytyy kokeilla, kun seuraava yhteydenotto sieltäpäin tulee.
Suru on tuon lapsenkin takia, kun se soitti illalla (salaa huoltajaltaan) ja itki, että enää ei saa tulla tänne, eikä pitää ollenkaan yhteyttä minuun.. Kuitenkin ollaan oltu yhdessä jokatoinen viikonloppu ja puolet lomista jo reilut neljä vuotta, jonka olemme tunteneen.
haistata vi..tut niille. viet omat tavaras reilusti pois vaan
"nyt olen saanut häätökäskyn tästä kodista hänen alaikäisen lapsensa toiselta huoltajalta. "
Onko hänellä oikeus antaa häätökäsky?
Nämä ovat vaikeita asioita. Avopuolisollasi on siis alaikäinen lapsi, joka asuu äitinsä kanssa? Avopuolisosi kuollessa hänet perii biologinen lapsi ja omat vanhemmat (mikäli ovat vielä elossa). Toisaalta alaikäinen lapsi ei vielä _omista_ tuota kiinteistöä, missä asut, sillä perinnönjakoa ei ole tehty, myöskään entisellä aviopuolisolla ei taida olla sanansijaa tuohon kiinteistöön, vaikka onkin perijän huoltaja?
Itse odottaisin perunkirjoituksiin asti.
Tavaroiden omistajuuden todistaminen on hankalaa, molemmilla osapuolilla. Vain sinä tiedät, kuka on maksanut ja mitä. Lähtisin tässä asiassa perkaamaan tavaroita siten, että ensin veisin oikeasti omat tavarat pois. Sitten selvittäisin "yhteiseksi hyväksi" hankitut tavarat. Esim. imuri, kahvinkeitin, grilli jne. Jostain 20e vedenkeittimestä ei kannata repiä riitaa.
"Itse odottaisin perunkirjoituksiin asti."
No eiköhän pesänhoitajalla ole oikeus päättää, mitä asunnolle tehdään ennen perunkirjoitusta. Sehän on selvää ettei toisen asuntoon voi jäädä ilmaiseksi asumaan.
Jotenkin huvittavaa... tuli vaan sellainen skenaario mieleen että olisikin paukkupakkaset niinkuin viikko sitten vielä oli, ja vanha omakotitalo jota on aika huono jättää talvella tyhjilleen, nimimerkillä "kokemusta omaava...."
Siinä sitten perikunta häätää innoissaan hyyryläiset pihalle, ja joutuu itse sitten matkustelemaan talonmiehiksi taloa lämmittelemään ja tsekkaamaan ettei putket oo jäätyny käytön vähyydestä ja kaikki muutenkin toimii.... :-D Mikä nyt vaan vaikeimman kautta voidaan järjestää, ettei vaan kukaan muu hyötyisi mitään... :-D
Joo, kaikenlaisia neuvoja olen saanut, KIITOS vain. En nyt kuitenkaan halua aiheuttaa putkien jäätymistä ym. (tämä on vanha okt).
Odotan tässä kunnes saan asunnon, ja muutan OMIEN ja yhdessä hankituista kamppeista sellaisten heti-tarpeellisten tavaroiden kanssa sinne.
Jos exästä tuntuu, että olen vienyt tuhkatkin pesästä, hän joutunee peräämään niitä lainvoimaisesti omaan käyttöönsä.
Lapsi ei niitä voi vielä käyttää, eikä sitten enää, kun tavaratkin vanhenevat. Sitten kun lapsi tulee aikuiseksi ja tarvii kodinkoneita, liinavaatteita, verhoja ym., niin varmaankin kehitys ja muoti ovat jo kaukana tästä.
Vaikeimman kautta tämä kait menee, etten vain HYÖDY tästä kuolemasta liikaa. Lapsen uusi perhe on jo hankkimassa uutta autoa, oikein ilmoitti exä sen minulle henkilökohtaisesti... Että ihan vain lapsen parhaaksi.
Mutta kiitos kaikille viestiketjun kirjoittajille. Katkaistaan ketju nyt tähän, olen saanut hyviä neuvoja ja myötätuntoa. Kyllä tämä tästä vielä joskus.