Tänään oli ehkä elämäni kamalin päivä vein toisen vaiheen eropaperit.
Ei tätä oikein edes tajua, että meillekkin kävi sitten näin.
Ei tätä oikein edes tajua, että meillekkin kävi sitten näin.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
:(
elämä jatkuu kaikesta huolimatta. Pilvien takana taivas:)
Tällaiset ovat yksiä elämän suurimmista suruista.
Mutta ajan myötä kipu hellittää ja pääsee yli.
Yli kuukausi eron voimaan astumisesta pahalle tuntuu ja varmaan kauan.
Pitkä parisuhde rakkaan ihmisen kanssa on päättynyt, perhe on hajonnut.
Olen surullinen.
Keväästäkään ei oikein osaa nauttia päivä kerrallaan mennään. Tulevaisuus näyttää hyvin sumuiselta, mutta jospa se aurinko sitten joskus häivyttää sumun paisteellaan....niin toivon
Joka päivä tässä maassakin särkyy satoja sydämiä. Omani meni myös tänään.
Onnea ja voimia....
Itse otin avioeron noin 4 vuotta sitten ja hajotin perheeni miehen takia. Inhottaa, hävettää, ikävöin ja olen yksin. Yksin seurassakin. Perheeni on iso ja sisaruksia paljon, ystäviäkin myös. Mutta aina tunnen myös itseni ulkopuoliseksi, yksinään seurassa. Olen vilkas, hyvä seurustelemaan ja sanotaan, että olen hyvännäköinenkin. En vaan löydä ketään, enkä jaksa roikkua kapakassa. Taidan olla tuhoon tuomittu! -Minäkään en osaa nauttia keväästä, en mistään. Uusi työkin odottaa ja sekin väsyttää jo ajatella sitä. Ärsyttää kaikki ja ei mikään. On vähän niinkuin "ei millään mitään väliä olo".