Voiko ikäerosta vetää mitään johtopäätöksiä suhteen kummastakaan osapuolesta? Toki me tiedämme, että kliseisesti "ikä on vain numeroita", mutta kuitenkin. Mistä ikäerosuhde kertoo?
Esimerkki 1: 27-vuotias nainen alkaa seurustella 21-vuotiaan miehen kanssa.
- Eihän tässä sinänsä ole mitään ihmeellistä, mutta kun miehet keskimäärin kypsyvät naisia hitaammin voisi yleistäen todeta 21-vuotiaiden miesten usein olevan henkisesti 18-19-vuotiaan naisen tasolla. Kuka 27-vuotias nainen haluaa selvästi itseään nuoremman kundikaverin? Haluaako nainen tuntea itsensä vielä kerran nuoreksi?
Esimerkki 2: 33-vuotias mies alkaa serustella 26-vuotiaan naisen kanssa.
- Onko tässä edes ikäeron näkökulmasta mitään ihmeellistä? Haluaako mies tuntea itsensä nuoremmaksi, ottamalla nuoremman naisen?
Esimerkki 3: 24-vuotias kundi löytää jostain 37-vuotiaan naisen.
- Mistä tämä ikäero kertoo? Etsiikö poika "äitihahmoa" vai nainen "poikaa"?
Esimerkki 1: 27-vuotias nainen alkaa seurustella 21-vuotiaan miehen kanssa.
- Eihän tässä sinänsä ole mitään ihmeellistä, mutta kun miehet keskimäärin kypsyvät naisia hitaammin voisi yleistäen todeta 21-vuotiaiden miesten usein olevan henkisesti 18-19-vuotiaan naisen tasolla. Kuka 27-vuotias nainen haluaa selvästi itseään nuoremman kundikaverin? Haluaako nainen tuntea itsensä vielä kerran nuoreksi?
Esimerkki 2: 33-vuotias mies alkaa serustella 26-vuotiaan naisen kanssa.
- Onko tässä edes ikäeron näkökulmasta mitään ihmeellistä? Haluaako mies tuntea itsensä nuoremmaksi, ottamalla nuoremman naisen?
Esimerkki 3: 24-vuotias kundi löytää jostain 37-vuotiaan naisen.
- Mistä tämä ikäero kertoo? Etsiikö poika "äitihahmoa" vai nainen "poikaa"?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ihmiset ovat yksilöitä. Ikä ei määrää persoonaa, luonnetta, arvoja. Tieteysti voi vetää jotain keskimääräisiä yleistyksiä ja oletuksia, mutta ne eivät päde yksilöiden tasolla.
Sitä juuri lähdinkin aloituksessani kysymään: että voiko ikäerosta tehdä mitään yleistyksiä suhteen kummastakaan osapuolesta.
Tapauskohtaisesti vastaus on kai: Kyllä, ehkä tai ei.
IHMISESSÄ ON MUITAKIN ja TÄRKEÄMPIÄ OMINAISUUKSIA KUIN IKÄ.
Tiedän pari suhdetta jossa nainen vanhempi, siis enemmän kuin pari vuotta. Näissä tuntemissani tapauksissa naisella on takanaan hyvin "aktiivinen sinkkuaika". Luulenpa ettei oman ikäiset tai vanhemmat miehet halua naista, jolla on enemmän seksikumppaneita. Nuorempi sen sijaan voi olla ylpeä rauhoitettuaan puuman...
Moni nainen jolla on nuorempi mies on nimenomaan aika tasokas nainen...
Eikä kaikki vanhemmat naiset ole puumia. Ei suurin osa niistäkään jotka ovat suhteessa nuoremman miehen kanssa.
no nuo on mun havaintoja eikä mitään "moni nainen on niin ja näin" - uskomuksia!
Kertoo ennakkoluulottomuudesta.
Mistä sen sijaan kertoo ihmisten kiinnostus muiden suhteisiin ja ikäeroihin? Voidaanko tästä vetää jotain johtopäätöksiä näiden uteliaiden kyylien luonteesta?
Eikö keskustelupalstojen tehtävnä ja tarkoitus ole herättää keskustelua aiheesta kuin aiheesta ja vaihtaa mielipiteitä?
Kuten huomaat, täällä ei keskustella kenestäkään ihmisesta tai pariskunnasta nimeltä. Nyt keskustellaan siitä, että voiko ikäerosuhteessa vetää mitään johtopäätöksiä sen osapuolien motiiveista, jos sellaisia edes on? Ja mistä voimme tietää, onko sellaisia (siis alitajuisia motiiveja)?
Mun täytyy kyllä sanoa että ei miehet kyllä henkisesti kypsy hitaammin kun naiset, jos saavat saman mahdollisuuden. Tunnen itseasiassa aika paljon nuoria miehiä ja he eivät todellakaan ole millään "tasolla". Kyllä se on ihan ihmisestä ja... perheestä kiinni. Se mikä ikävä kyllä on edelleen totta, on se, että tytöt pakotetaan vanhemmiksi "tytöt kypsyy nopeammin" ja joskus katastrofaalisin seurauksin. Sitä aikuisuutta sitten tavoitellaan millä hinnalla hyvänsä ja pahimmillaan jo nuoren tytön pitää pystyä kantamaan vastuu itsestään yksin... Joka ei aina edes auta kehitystä, vaan joillain osioilla jopa hidastaa sitä.
Ja "pojat on poikia" tai pahimmillaan äidin pojassaan roikkuminen, eli yli paapominen ja riippuvaikseksi tekeminen tuntuu olevan edelleen kohtuu yleinen vaiva. Sekään ei ole oikeasti hyväksi, että jotenkin suhtaudutaan niinkuin mies olisi kykenemätön tai lukioikäinen poika ei osaisi ajatella ja kasvaisi. Henkilökohtaisia eroja ihmisissä on aina, mutta kyllä hyvin moni 21-vuotiaista ketä minä tunnen, on toki nuoria, mutta ihan aikuisia sinänsä.
Miehet on fiksuja ja kehittyy kyllä sen pienen parin vuoden hormonieron jälkeen ihan tasoissa. Ei sitä eroa enää oikeasti tuossa iässä ole. Se milloin erot ovat joillain (ja nekin yksilökohtaisia) isojakin, ovat siinä 10-16 vuoden kohdalla, kun tytöillä selkeästi alkaa menkat ja keho kehittyy nopeammin... Tosin sekään ei aina kyllä mitään henkistä kehitystä takaa.
Miehet ei keskimäärin kypsy siis niin hitaasti, että lukiossa enää olisi mitään kehityseroja tai että 21-vuotias olisi jälkeenjäänyt. Miehissä on nuorina sairaan fiksuja ja kypsiä tyyppejä.
En usko, että ne 18-19-vuotiaitten "tasolla" olevat alkaisivat seurustelemaan 27-vuotiaan kanssa ja toisinpäin. Uskon, että heillä on jotain yhteistä ja yhteisiä juttuja ja näin.
33/26 ei ole ikäero.
Esimerkki 3 taas menee kohtaan yksi, tavallaan. 13 vuotta ei ole vielä mikään ikäero, missä toinen lasketaan lähellekään mitään "lasta", se koko teoria on jotenkin tosi ontuva ylipäätään. En jotenkin usko mitenkään että kukaan sekoittaa vanhempiaan muihin, kyllä vanhemmat ovat ihan erikseen. Hoivasuhteita, riippuvuussuhteita ja ties mitä suhteita taas on samanikäisilläkin. 24-vuotias on jo ihan selkeästi aikuinen enkä ainakaan itse kyllä nää sen ikäisiä lapsina. Millään tavalla.
Ei nuo nyt varmaan kerro mistään. Kaikki parit ovat aikuisia, täysi-ikäisiä ja ei noilla nyt ole edes mitään kovin suurta ikäeroa. 13 vuotta nyt on jo jonkinmoinen, mutta ei mikään harvinainen ikäero. Aikuisilla mielestäni noin 10 vuotta ei ole mikään ikäero sinänsä. Alle sen, en edes laske heitä kovinkaan eri ikäisiksi. Jos on vaikka 35-vuotias, niin aivan hyvin voi seurustella niin 25-vuotiaan kun 45-vuotiaankin kanssa eikä kummassakaan ole mitään omituista.
Ei me voida tietää toisten motiiveja, suurin osa ihmisistä kun ei tunnu tajuavan omiaankaan. Kun oppisi itsensä ja omatkin suhteensa, niin siinä lienee jo haastetta vaikka loppuelämäksi.
Hyvä vastaus.