erotakko vai jäädä

olen seurustellut nykyisen avopuolisoni kanssa 4 ja puoli vuotta, seurustelun alkaessa olimme molemmat 17. Suhdettamme on aina kalvannut miehen suuri mustasukkaisuus ja huono itsetunto sekä runsas alkoholin käyttö. Hän juo joka vkl niin ettei muista alkuillan jälkeen yhtään mitään. Nyt viime elokuussa hän aloitti amk opiskelut jotka luonnollisesti toivat opiskelija bileet mukanaan. Ennen ole ollut selvinpäin ja usein ajanut hänet kotiin yöllä. Opiskelijabileet ovat kuitenki usein päättyneet jatkoille joista mies ei ole tullut kotiin eikä ilmoittanut, viimeinen silaus oli putkareissu jonne hän joutui kun ei pystynyt huolehtimaan itsestään. Olen puhunut jo vuosien ajan miehelleni että hänen runsas juominen häiritsee minua, muutosta ei kuitenkaan ole tapahtunut kuin huonompaan. Oen puhunut hänelle että mielestäni suhteessamme ei ole kaikki hyvin, jotenkin hän on kuitenkin saanut syyllistettyä minut että ajattelen vain huonoja aikoja enkä muista suhteemme hyviä aikoja. Nyt mieheni oli viikon matkalla ja sillä aikaa olen miettinyt kauanko jaksan enää valehtelua ja runsasta juomista kun asiat eivät keskusteluista huolimatta häytä muuttuvan miksikään. Meillä on myös ongelma ettei miheni puhu minulle, hän sulkeutuu ja monet riidat ovatkin olleet ennemmän omien tunteudeni purkauksia. Nyt olen melko varma että haluan erota mutta en pääse lopulliseen päätökseen, mitä siis tehdä?
4251
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Lakkaa kiusaamasta miestä ja anna hänelle tilaisuus rauhassa tuhota viinalla itsensä.

Puhuminen ei enää auta. Aivan varmasti sinä et voi enää sanoa mitää uutta, mitään jota hän ei ole kuullut jo 100 kertaa. Joten anna hänen mennä omaa tietään ja keskittäydy sinä omaasi.

Hänen rakkautensa viinaan on suurempi kuin sinuun joten sinä olet heittämässä tunteitasi ja voimavarojasi sioille. Tuo on todella väärin.
Vain laske hänet menemään.

Äänestä

Aloitin 18-vuotiaana seurustelemaan ja n. 6 vuotta jaksoin odottaa muutosta, jota ei koskaan tullut. Tyhjiä lupauksia ja pettymyksiä ja surua oli mun nuoruusvuodet täynnä.

Tuntuu, että elämän parhaat vuodet meni hukkaan ja ikuiset arvet jäi alkkismiehen kanssa elämisestä. Elämällä voi olla parempaakin tarjottavaa, vaatii vaan rohkeutta irrottautua tutuista ympyröistä. Kuuntele itseäsi, jos sulla on paha olla suhteessa, lopeta se. Yksinkertainen asia, mutta sen myöntämiseen/ tajuamiseen voi mennä aikaa.

Äänestä

naiset rakastuu juoppoihin joten mikäs ihme tää on. ihan normi suhde teillä on. ensin on kaikki hyvin ja vähän ajan päästä mies alkaa juopottelee ja sitte sinä mietit jo eroa et pitikö sitä rakastua juoppoon. Valitettavan moni nainen on sun kanssa samassa tilanteessa eivätkä osaa erota. Kilteillä miehillä ei tee siis mitään. olen aina ihmetellyt et miten kaikki juopot saa tyttöystävän? Et pitääkö minunkin alkaa juopottelee et saan naisen? Muuten joudun olee yksin loppu elämäni!

Äänestä

Tuo on kyllä ihan totta. Ei naisille kelpaa ns kiltti mies joka ei juopottele, vaan otetaan se viinaan menevä ja sitten itketää muutaman vuoden, tai kymmenen vuoden päästä. Mikä ihme teitä naisia riivaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tyttö -90 kirjoitti:

olen seurustellut nykyisen avopuolisoni kanssa 4 ja puoli vuotta, seurustelun alkaessa olimme molemmat 17. Suhdettamme on aina kalvannut miehen suuri mustasukkaisuus ja huono itsetunto sekä runsas alkoholin käyttö. Hän juo joka vkl niin ettei muista alkuillan jälkeen yhtään mitään. Nyt viime elokuussa hän aloitti amk opiskelut jotka luonnollisesti toivat opiskelija bileet mukanaan. Ennen ole ollut selvinpäin ja usein ajanut hänet kotiin yöllä. Opiskelijabileet ovat kuitenki usein päättyneet jatkoille joista mies ei ole tullut kotiin eikä ilmoittanut, viimeinen silaus oli putkareissu jonne hän joutui kun ei pystynyt huolehtimaan itsestään. Olen puhunut jo vuosien ajan miehelleni että hänen runsas juominen häiritsee minua, muutosta ei kuitenkaan ole tapahtunut kuin huonompaan. Oen puhunut hänelle että mielestäni suhteessamme ei ole kaikki hyvin, jotenkin hän on kuitenkin saanut syyllistettyä minut että ajattelen vain huonoja aikoja enkä muista suhteemme hyviä aikoja. Nyt mieheni oli viikon matkalla ja sillä aikaa olen miettinyt kauanko jaksan enää valehtelua ja runsasta juomista kun asiat eivät keskusteluista huolimatta häytä muuttuvan miksikään. Meillä on myös ongelma ettei miheni puhu minulle, hän sulkeutuu ja monet riidat ovatkin olleet ennemmän omien tunteudeni purkauksia. Nyt olen melko varma että haluan erota mutta en pääse lopulliseen päätökseen, mitä siis tehdä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu