Itsemurha, taivas ja helvetti

Jos olet eri mieltä, voitko selittää minulle, millä tavalla itsemurhan tekevä voisi olla aidosti uskossa?
Minua kiinnostaa tietää oikeasti ja olen valmis muuttamaan omia käsityksiäni, jos joku tunnustuskunta hyväksyy ne yleisesti. Kiitos!

Menestyksen teologialla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Sillä tarkoitetaan maallisen hyvän (rahan, vallan, maineen ...) saamista uskoontulon kautta, eikä se ole evanlelis-luterilaisen kirkon oppien mukainen näkemys.

loodi kirjoitti:

Jos olet eri mieltä, voitko selittää minulle, millä tavalla itsemurhan tekevä voisi olla aidosti uskossa?
Minua kiinnostaa tietää oikeasti ja olen valmis muuttamaan omia käsityksiäni, jos joku tunnustuskunta hyväksyy ne yleisesti. Kiitos!

Lue lisää

Ei raamattu kiellä itsemurhaa,mutta ei toisaalta sitä niin hyväksykkään.Tekihän tämä puhuvan aasi kanssa seikkaileva proofettakin itsemurhan,samaten Juudas,joka kavalsi Jeesuksen ja tavallaan Jeesuksen kuolemaakin voidaan pitää itsemurhana.Ja onhan raamatussa sanottu myös,että joka itsensä toisensa edestä uhraa on pelastuva.
Ja kuka voi sanoa olevansa aidosti uskossa.Milläs se todistetaan.Onko kenties olemassa jotain aitoustodistuksia?
Minusta uskominen on sitä,että luottaa sihen,että Jeesus kuoli syntiemme puolesta ja Jumala on ylin ja joka aamu on mahdollisuus aloittaa puhtaalta pöydältä,vaikka tulikin töpeksittyä edellisenä päivänä.

kirjoitus kirjoitti:

Ei raamattu kiellä itsemurhaa,mutta ei toisaalta sitä niin hyväksykkään.Tekihän tämä puhuvan aasi kanssa seikkaileva proofettakin itsemurhan,samaten Juudas,joka kavalsi Jeesuksen ja tavallaan Jeesuksen kuolemaakin voidaan pitää itsemurhana.Ja onhan raamatussa sanottu myös,että joka itsensä toisensa edestä uhraa on pelastuva.
Ja kuka voi sanoa olevansa aidosti uskossa.Milläs se todistetaan.Onko kenties olemassa jotain aitoustodistuksia?
Minusta uskominen on sitä,että luottaa sihen,että Jeesus kuoli syntiemme puolesta ja Jumala on ylin ja joka aamu on mahdollisuus aloittaa puhtaalta pöydältä,vaikka tulikin töpeksittyä edellisenä päivänä.

Lue lisää

"Joka aamu on mahdollisuus aloittaa puhtaalta pöydältä,vaikka tulikin töpeksittyä edellisenä päivänä."

Niin, tätä juuri tarkoitan. Tosi uskovaisella on toivoa paremmasta, tosi uskovalle mikään ei ole liian suuri taakka, sillä Jeesus jakaa sen hänen kanssaan.

Itsemurhan tehnyt ei voi herätä uuteen aamuun, koska on kuollut.

Niin, olen kanssasi samaa mieltä!

Kantakaa toistenne taakkoja niin te täytätte Kristuksen lain. Itsemurhaan päätyvät usein valitettavasti ne joiden taakkoja kaltaisesi "uskovat" eivät ole suostuneet omahyväisyydessään kantamaan.

Hei, ja kiitos vastauksesta.

Ei, en se ole minä, joka määrittelee muiden ihmisten uskon aitouden. Näkemykseni mukaan, en määrittele edes oman uskoni aitoutta, vaan olen tuomittu kadotukseen, sillä mieleni ei pääse eroon maallisen elämän valheista.
Olen aina epäilemässä ja se tekee uskostani heikon. Olen varmasti listalla, joka johtaa ikuiseen eroon Jumalastani, johon minun on vaikea uskoa ja jota minun on vaikea rakastaa eniten koko maailmassa.

Mutta, se minkä halusin tietää kirjoittaessani alkuperäisen viestin on, että mikä on kirkon (evl.lut.) virallinen näkemys asiasta.
Itse, katsos en ole luterilainen, enkä kristitty lainkaan.

Miten kirkon opetusten mukaan käy itsemurhan tehneille? Mitä pelastuskäsitys siihen sanoo? En siis puhu nyt lähimmäisen rakkaudesta, vaan yksinkertaisesti siitä, että voiko kristillisen etiikan/pelastukäsityksen mukaan itsemurhan tehnyt päästä taivaaseen. Ja voiko ylipäätään itsemurhan ratkaisukseen valitseva luottaa koko sydämestään Jumalan armoon, eli olla uskossa?

Hei a-teisti,

Kiitos, että vastasit ja toit esiin omia mielipiteitäsi!
Mielestäni minun aloituksessani ei käsitelty sitä, miten ihmiset suhtautuvat itsemurhan tehneisiin, vaan sitä, miten kirkko (ev.lut) virallisesti suhtautuu itsemurhaan, sekä mitä Raamattu siihen sanoo.
Ei kukaan meistä päätä pääseekö joku pelastukseen vai ei.
Sen määrittää vain Jumalan armo, joka koskee vain uskovia.

Se, minkä minä halusin tietää, oli, että onko itsemurhan tehneellä ihmisellä todellinen usko Kristukseen, jonka kautta hän voisi pelastua. Mielestäni ei.

Miten sinä vastaat minun kysymykseeni; voiko itsemurhan tekijällä olla todellinen usko Kristuksen sovitustyöhön ja onko itsemurhan tehneellä mahdollisuuksia pelastukseen?

loodi kirjoitti:

Miten sinä vastaat minun kysymykseeni; voiko itsemurhan tekijällä olla todellinen usko Kristuksen sovitustyöhön ja onko itsemurhan tehneellä mahdollisuuksia pelastukseen?

Kysymys on ainakin luterilaiselle aivan selvä. Myös itsemurhan tekijällä voi olla todellinen usko Kristuksen sovitustyöhön ja hänellä on mahdollisuus pelastukseen.

Tätä en kristittynä epäile. Vain psyykkisesti terveetkö pelastuisivat? Tällaista opetusta ei edes Raamattu tunne. Valitettavasti tällaisiakin painotuksia edustavia uskonliikkeitä löytyy menestystä painottavista piireistä.

loodi kirjoitti:

Miten sinä vastaat minun kysymykseeni; voiko itsemurhan tekijällä olla todellinen usko Kristuksen sovitustyöhön ja onko itsemurhan tehneellä mahdollisuuksia pelastukseen?

Voi olla.Mutta mikä on tosiuskoa ja minkä opin mukaan ja näkemyksen mukaan se määritellään onkin jo sellainen asia,johon ei kukaan voi varmasti sanoa,että minulla on tosi usko ja tuomita toista siitä,ettei hänellä ole todellista uskoa.
Ja itsemurhan tehneellä on mahdollisuus Kristuksen sovitustyöhön ja pelastukseen.Tekihän se puhuvan aasin kanssa seikkaileva profeetttakin itsemurhan.Jos siis tulkitaan raamattua niin,että itsemurhan tekijällä ei ole oikeuta Kristuksen sovitustyöhön,eikä mahdollisuuksis pelastukseen,niin silloin tämä Jumalan mies ei pelastunut.

Oli aloitus provo tai ei, näin monet uskovat vieläkin sydämessään valitettavasti ajattelevat, ja hyvä että tämäkin tuli aloituksen kautta nyt selvästi esille.

Hei "rautalangasta"!

Kiitos vaikuttavasta tekstistäsi! Kirjoituksesi vaikutti myös minuun, sillä isäni sairastaa myös bipolaarista mielialahäiriötä ja on ollut jo vuosia vaikeasti masentunut.

Mitä tunnustuskuntaa edustat, jos sallit minua kysyä? Minua kiinnostaa tietää, minkä kirkon opetuksissa itsemurhan tekevä henkilö pelastuu tai sinun sanojesi mukaan pääsee suoraan Jumalan luokse.
Jos olet katolinen, uskot välitilaoppiin. Tämän opin mukaan ystäväsi olisi luultavasti jo ikuisessa kadotuksessa, sillä hänen valtava syntiensä taakka ja uskon puute johtaa sinne.

Jos taas olet ortodoksi tai luterilainen, uskot totaaliseen kuolemaan, jonka mukaan tuttavasi nukkuisi nyt kuolonunta ja odottaisi viimeistä tuomiota ja joutumista kadotukseen.

Minäkin olen masentunut. Niinkuin aloituksesta käy selväksi, olen mielenterveyspoliklinikan asiakas.
Minäkin haluan uskoa, että heittämällä elämäni, Jumalan lahjan roskakoriin, luopumalla uskosta, toivosta ja rakkaudesta, kääntämällä selkäni Jeesukselle, pääsisin nopeinta tietä taivaaseen.

Oi miten ihanaa se olisikaan; Gabriel hakisi minut ja pitäisi minua kädestä viedessään minut linnun lailla taivaan kultaisen portin eteen. Siellä olisi jo odottamassa ihanainen Pietarini hymyhuulin. Saisin syleillä häntä samalla, kun hän kilistelisi valtavia, kultaisia avaimiaan. Kun hän avaisi portin, näkisin kauniin Herrani avaavan sylinsä minulle. Juoksisin Hänen luokseen ja heittäytyisin Hänen jalkoihinsa. Kaikki tämä vain... vain riistämällä itseltäni hengen NYT!

Taidanpa tästä mennä sitomaan hirttosilmukkaa vai?
Eikun IHAN oikeasti. Miten perustelet sen, että tuttavasi pääsisi pelastukseen?
Eikö itsemurha ole osoitus toivottomuudesta ja epäuskosta?




Jos sinä olet sitä mieltä, että itsemurha ei johda välttämättä kadotukseen, anna minulle hyvä selitys sille, miksei Juudas Iscariot saisi pelastusta.

Voihan itsemurhan laillistaa Jumalan tahdon mukaisesti esimerkiksi uhrautumalla yhteisen edun nimissä.Ja millaista tekstiä aidon kristityn pitäisi kirjoittaa ja mikä on määritelmä aidolle kristitylle ja tosi uskossa olevalle?

Tietänet että toisenlaisiakin tulkintoja esitetään? Minä vanhoillisempi uskonnollinen näkemys on sen jyrkempi on usein suhtautuminen myös itsemurhan tehneisiin.

toisiakin näkemyksiä kirjoitti:

Tietänet että toisenlaisiakin tulkintoja esitetään? Minä vanhoillisempi uskonnollinen näkemys on sen jyrkempi on usein suhtautuminen myös itsemurhan tehneisiin.

Kyllähän niitä esitetään. Mitäpä saatana ei palvelijoineen tekisi saadakseen ihmisiä takaisin armosta lain alaisuuteen ja ikuiseen saatanan pimeyteen. Ihmisen kyky vääristellä Jumalan sanaa on saatanan mitä suosiollisimmalla avustuksella lähes rajaton. Onneksi kuitenkin vain "lähes". Totuus on löydettävissä, sillä sitä varten Jumalan Pyhä Henki täällä on.

Jumala ei voi olla ristiriidassa itsensä kanssa. Jos eri Raamatun kohdat näyttävät meistä olevan keskenään ristiriidassa, kyse on vain siitä, että emme vielä ymmärrä niitä kohtia oikein - ei siitä, että niissä olisi jokin todellinen ristiriita.

TMIV

tmiv kirjoitti:

Kyllähän niitä esitetään. Mitäpä saatana ei palvelijoineen tekisi saadakseen ihmisiä takaisin armosta lain alaisuuteen ja ikuiseen saatanan pimeyteen. Ihmisen kyky vääristellä Jumalan sanaa on saatanan mitä suosiollisimmalla avustuksella lähes rajaton. Onneksi kuitenkin vain "lähes". Totuus on löydettävissä, sillä sitä varten Jumalan Pyhä Henki täällä on.

Jumala ei voi olla ristiriidassa itsensä kanssa. Jos eri Raamatun kohdat näyttävät meistä olevan keskenään ristiriidassa, kyse on vain siitä, että emme vielä ymmärrä niitä kohtia oikein - ei siitä, että niissä olisi jokin todellinen ristiriita.

TMIV

Lue lisää

En ole kovinkaan vakuuttunut siitä että juuri sinulla olisi tämä pyhä henki. Pyhää Hengeä ei käsitykseni mukaan edes voi omistaa. Kaikenmaailman hihhulit siihen vetoavat totuusvaatimustensa tueksi, kun eivät enää muuta keksi.

Raamatusta löytyy kaikkea mitä vaan ihminen hulluudessaan ja mielikuvituksessaan keksii. Pari esimerkkiä: Äiti Teresa vetosi Raamattuun ja Aadolf Hitler vetosi Raamattuun. Teot viimekädessä osoittavat mistä on kysymys.

Ex-viidesläinen kirjoitti:

En ole kovinkaan vakuuttunut siitä että juuri sinulla olisi tämä pyhä henki. Pyhää Hengeä ei käsitykseni mukaan edes voi omistaa. Kaikenmaailman hihhulit siihen vetoavat totuusvaatimustensa tueksi, kun eivät enää muuta keksi.

Raamatusta löytyy kaikkea mitä vaan ihminen hulluudessaan ja mielikuvituksessaan keksii. Pari esimerkkiä: Äiti Teresa vetosi Raamattuun ja Aadolf Hitler vetosi Raamattuun. Teot viimekädessä osoittavat mistä on kysymys.

Lue lisää

En minä rohkenisi ajatellakaan omistavani Pyhän Hengen. Rukoilen vain, että Hän saisi vaikuttaa minussa ja minun(kin) kauttani tässä maailmassa.

Haluaisitko täsmentää, mikä kirjoituksessani herätti epäilyksesi?

TMIV

Ex-viidesläinen kirjoitti:

En ole kovinkaan vakuuttunut siitä että juuri sinulla olisi tämä pyhä henki. Pyhää Hengeä ei käsitykseni mukaan edes voi omistaa. Kaikenmaailman hihhulit siihen vetoavat totuusvaatimustensa tueksi, kun eivät enää muuta keksi.

Raamatusta löytyy kaikkea mitä vaan ihminen hulluudessaan ja mielikuvituksessaan keksii. Pari esimerkkiä: Äiti Teresa vetosi Raamattuun ja Aadolf Hitler vetosi Raamattuun. Teot viimekädessä osoittavat mistä on kysymys.

Lue lisää

Tämä Ex-viidesläinen on sama TROLLI, kuin ev.lut (se oikea) kristinuskonkirja, hengenmies, kristitty45, diak. vapaaehtoinen, lukija j n e.....

Enkä ihmettelisi vaikka olisi aloittanut tämänkin ketjun.
Uskova ei käytä toisista uskovista hihhuli tmv. pilkkanimiä.

"On täysin mahdotonta, että Jumala ensin sallisi jonkun ihmisen joutuvan sellaiseen tilanteeseen, että tämä ei aidosti enää jaksa elää - ja heti perään rankaisisi tätä ihmistä siitä, että tämä ei enää jaksanut."

Aloittajan viesti oli tosi julma ja kova ahdistettua ihmistä kohtaan. Toivon ettei hän koskaan joutuisi samaan tilanteeseen, koska uskon että ennenpitkää jokainen tulee sanojensa päähän katkerasti katuen siitä, että mitä sitä tulikaan aikoinaan sanotuksi..

Raamatussa sanotaan että jokainen muu synti annetaan ihmiselle anteeksi, mutta Pyhän Hengen pilkkaa ei anneta. Siinä ei siis mainittu mitään itsemurhan tehneestä eikä siitä, ettei hän voisi saada anteeksi..

Uskon että Jumalan käsissä on elämämme ja kuolemamme siinäkin tapauksessa jos henkilö päätyy itsemurhaan. Uskon että hänen aikansa oli lähteä vaikkakin oman käden kautta.

uskotar kirjoitti:

"On täysin mahdotonta, että Jumala ensin sallisi jonkun ihmisen joutuvan sellaiseen tilanteeseen, että tämä ei aidosti enää jaksa elää - ja heti perään rankaisisi tätä ihmistä siitä, että tämä ei enää jaksanut."

Aloittajan viesti oli tosi julma ja kova ahdistettua ihmistä kohtaan. Toivon ettei hän koskaan joutuisi samaan tilanteeseen, koska uskon että ennenpitkää jokainen tulee sanojensa päähän katkerasti katuen siitä, että mitä sitä tulikaan aikoinaan sanotuksi..

Raamatussa sanotaan että jokainen muu synti annetaan ihmiselle anteeksi, mutta Pyhän Hengen pilkkaa ei anneta. Siinä ei siis mainittu mitään itsemurhan tehneestä eikä siitä, ettei hän voisi saada anteeksi..

Uskon että Jumalan käsissä on elämämme ja kuolemamme siinäkin tapauksessa jos henkilö päätyy itsemurhaan. Uskon että hänen aikansa oli lähteä vaikkakin oman käden kautta.

Lue lisää

Hei ja kiitos sinulle pikku uskotar!

loodi kirjoitti:

Hei ja kiitos sinulle pikku uskotar!

Niissä piireissä, joissa ajatellaan uskomisen pelkäksi ihmisen omaksi teoksi ja ansioksi, voidaan sellaisiin käsityksiin tullakin ettei Juudas ja muut itsemurhan tekijät pelastuisi. Luterilainen kristinoppi on hyvin kaukana moisesta.

loodi kirjoitti:

Hei ja kiitos sinulle pikku uskotar!

Kuulun Ev. lut seurakuntaan, mutta en minä ajattele niin että seurakunta ketään pelastaa vaan henkilökohtainen usko Jeesukseen. Enemmän kuin seurakuntaan haluaisin kuitenkin kuulua siihen onnellisten joukkoon, jota Kristuksen ruumiiksi kutsutaan, Kristuksen ruumiin jäsenenä.

Puhuit Juudaksesta ja mahdollisesti hänen pelastumisestaan itsemurhan tehtyään. Ajattelen näin että, ei Juudasta tuomittu kadotukseen sen perusteella, että teki itsemurhan vaan sen, mitä hän teki ennen sitä.
Hän tosiaan oli yksi Jeesuksen opetuslapsista. Sai maistaa sitä hyvää mitä vain Jeesus voi ihmiselle antaa. Uskostaan Jeesukseen hän sai Pyhän Hengen lahjan.
Mutta hän hylkäsi tämän lahjan. Myi kalliisti lunastetun sielunsa 30:stä hopea rahasta, ja kavalsi Jeesuksen luovuttaen hänet pidättäjilleen. Teki iis synnin siis Pyhää Henkeä vastaan, mitä ei koskaan anneta ihmiselle anteeksi.
Sen vuoksi hän sai tuomionsa, eikä sen tähden, että teki itsemurhan. Itsemurhan hän teki sen vuoksi kun tajusi minkä kauheuden oli mennyt tekemään, kun kavalsi viattoman veren.

Täytyy osata erottaa toisistaan, mikä oli syy ja mikä oli seuraus.

uskotar kirjoitti:

Kuulun Ev. lut seurakuntaan, mutta en minä ajattele niin että seurakunta ketään pelastaa vaan henkilökohtainen usko Jeesukseen. Enemmän kuin seurakuntaan haluaisin kuitenkin kuulua siihen onnellisten joukkoon, jota Kristuksen ruumiiksi kutsutaan, Kristuksen ruumiin jäsenenä.

Puhuit Juudaksesta ja mahdollisesti hänen pelastumisestaan itsemurhan tehtyään. Ajattelen näin että, ei Juudasta tuomittu kadotukseen sen perusteella, että teki itsemurhan vaan sen, mitä hän teki ennen sitä.
Hän tosiaan oli yksi Jeesuksen opetuslapsista. Sai maistaa sitä hyvää mitä vain Jeesus voi ihmiselle antaa. Uskostaan Jeesukseen hän sai Pyhän Hengen lahjan.
Mutta hän hylkäsi tämän lahjan. Myi kalliisti lunastetun sielunsa 30:stä hopea rahasta, ja kavalsi Jeesuksen luovuttaen hänet pidättäjilleen. Teki iis synnin siis Pyhää Henkeä vastaan, mitä ei koskaan anneta ihmiselle anteeksi.
Sen vuoksi hän sai tuomionsa, eikä sen tähden, että teki itsemurhan. Itsemurhan hän teki sen vuoksi kun tajusi minkä kauheuden oli mennyt tekemään, kun kavalsi viattoman veren.

Täytyy osata erottaa toisistaan, mikä oli syy ja mikä oli seuraus.

Lue lisää

Uskotar,

Uskotko sinä uskoa, jolla uskotaan, vai uskoa, joka uskotaan? Vaikuttaa siltä, ettet tiedä kirkon opetuksista riittävästi ja uskosi on määrittelemätöntä.
Uskot siis, mitä haluat uskoa, et sitä, mitä sinun pitäisi uskoa.

Näkemyksesi Juudaksen kadotustuomiosta on hyvin puolueellinen; miksi Juudas tuomittaisiin teosta, jota hän katui, mutta muut uskovat ja tekojaan katuvat pelastuvat?
Jos Juudas joutuisi kadotukseen kavallettuaan Jeesuksen, niin sinun tulkintasi mukaan Pietarikin joutuisi kadotukseen kiellettyään Jeesuksen kolmesti.

Juudas siis katui tekojaan, eikä ottanut vastaan 30 hopearahaa, jonka fariseukset hänelle maksoivat. Tämä on teko, jonka hän olisi saanut anteeksi, ELLEI olisi murhannut itseään. Kun hän teki itsemurhan, samalla hän osoitti uskonpuutteensa. Hänellä ei enää ollut uskoa, eikä toivoa.

Ihminen saa kaikki syntinsä anteeksi, jos vain katuu ja uskoo Kristuksen sovittaneen nämä synnit. Vaikka olisit likvidoinut tuhansia ihmisiä, mutta katuisit syntejäsi, saisit ne anteeksi, jos Jumala näkisi sinussa Kristuksen.
Miksi Juudas joutuisi kadotukseen suudelman takia, jota hän katui?

Mielestäni sinun pitäisi ajatella mikä oli syy ja mikä seuraus. Itsemurha = epäusko = kadotus.

> Kyllä uskon Jumalaan täytyy olla ainakin teon hetkellä olematon.

Varmuuden vuoksi kysyn: mitä tarkoitat tällä, siis mitä tuosta sinun mielestäsi seuraa?

TMIV

YAK-42

Itsemurhan tehnyt ei ole siis mielestäsi "tosikristitty". Tuomitset hänet uskosta osattomaksi ja samalla helvettiin vaikka jälkimmäisessä kappaleessa sitten sanotkin ettei ihmisellä ole oikeutta tuomita. Jumalako kuvittelet olevasi? Toivoisin hivenen rehellisyyttä sinultakin.

tmiv kirjoitti:

> Kyllä uskon Jumalaan täytyy olla ainakin teon hetkellä olematon.

Varmuuden vuoksi kysyn: mitä tarkoitat tällä, siis mitä tuosta sinun mielestäsi seuraa?

TMIV

Lue lisää

Ihminen voi mennä syystä tai toisesta pois tolaltaan. Usko Jumalaankin voi joutua hetkellisesti katkolle esim. jonkun traumaattisen tapahtuman seurauksena. Ja kuten sanoin, hänen kohtalonsa on Jumalan käsissä. Jumala tuomitsee tai armahtaa.

Ex-viidesläinen kirjoitti:

YAK-42

Itsemurhan tehnyt ei ole siis mielestäsi "tosikristitty". Tuomitset hänet uskosta osattomaksi ja samalla helvettiin vaikka jälkimmäisessä kappaleessa sitten sanotkin ettei ihmisellä ole oikeutta tuomita. Jumalako kuvittelet olevasi? Toivoisin hivenen rehellisyyttä sinultakin.

Lue lisää

No, no! Luepas viestini uudelleen.

YAK-42 kirjoitti:

Ihminen voi mennä syystä tai toisesta pois tolaltaan. Usko Jumalaankin voi joutua hetkellisesti katkolle esim. jonkun traumaattisen tapahtuman seurauksena. Ja kuten sanoin, hänen kohtalonsa on Jumalan käsissä. Jumala tuomitsee tai armahtaa.

Lue lisää

Niin, Jumala säätää, mitä mistäkin seuraa, se on totta. En kuitenkaan voi uskoa, että Jumala ensin itse sallisi tilanteen päästä sellaiseksi, että ihminen ei enää aidosti kykene muuhun kuin elämänsä päättämiseen - ja sitten rankaisisi tätä ihmistä siitä ratkaisusta. Sellainen ei minusta voi olla armoa. Jos jokin muu ratkaisu on olemassa, Hän aivan varmasti antaa sen sitten tiettäväksi tälle henkilölle, tai jollakin muulla tavalla kantaa häntä vaikeimman paikan yli.

En suinkaan siis ajattele, että armo KEHOTTAISI turvautumaan siihen ratkaisuun. Ketään en siihen ratkaisuun tuon nojalla yllyttäisi, niinkuin en voi kehottaa ketään esim. eroamaan avioliitostaankaan - vaikka ajattelenkin, että Jumalan armo ja kyky antaa anteeksi ovat Hänen lakiaan suuremmat. Pikemminkin ajattelen, että tietoisuus tämän armon olemassaolosta vaikuttaisi niin, että vaikeuksissa oleva ihminen ehkä sittenkin jaksaisi luottaa vielä hetken siihen, että asiat ratkeavat jollakin muulla tavalla, kuin itsemurhalla. Tapahtuuko sitten niin vai ei - se on täysin Jumalan ja tuon ihmisen välinen asia.

TMIV

YAK-42 kirjoitti:

No, no! Luepas viestini uudelleen.

"`Kyse on kuitenkin siitä, että ei ole olemassa itsemurhan tehnyttä tosikristittyä!´

Olen samaa mieltä."

Näin sanoi nim. YAK-42. Opettele lukemaan omia tekstejäsi:)

Ex-viidesläinen kirjoitti:

"`Kyse on kuitenkin siitä, että ei ole olemassa itsemurhan tehnyttä tosikristittyä!´

Olen samaa mieltä."

Näin sanoi nim. YAK-42. Opettele lukemaan omia tekstejäsi:)

Lue lisää

Mennäänpä tuohon "tosikristityn" käsitteeseen. Se ei ole peräisin omasta, vaan aloittajan tekstistä, ja tulkitsen sen henkilökohtaiseksi jumalasuhteeksi, mikä tarkoittaa Jumalan jatkuvaa läsnäoloa omassa elämässä. Jos uskovainen tekee itsemurhan, niin juuri tuon suhteen täytyy itsemurhan tekohetkellä olla mielestäni poikki.

Kuten jo edellä olen sanonut, ihminen voi mennä syystä tai toisesta niin pahasti pois tolaltaan, että jumalasuhdekin joutuu hetkellisesti katkolle. Ja kun otin alkuperäisessä tekstissäni esille päihteet ja lääkeaineet, niin tarkennan asiaa vielä niin, että ne voivat aiheuttaa sen, ettei ihminen hallitse hetkellisesti itseään.

tmiv kirjoitti:

Niin, Jumala säätää, mitä mistäkin seuraa, se on totta. En kuitenkaan voi uskoa, että Jumala ensin itse sallisi tilanteen päästä sellaiseksi, että ihminen ei enää aidosti kykene muuhun kuin elämänsä päättämiseen - ja sitten rankaisisi tätä ihmistä siitä ratkaisusta. Sellainen ei minusta voi olla armoa. Jos jokin muu ratkaisu on olemassa, Hän aivan varmasti antaa sen sitten tiettäväksi tälle henkilölle, tai jollakin muulla tavalla kantaa häntä vaikeimman paikan yli.

En suinkaan siis ajattele, että armo KEHOTTAISI turvautumaan siihen ratkaisuun. Ketään en siihen ratkaisuun tuon nojalla yllyttäisi, niinkuin en voi kehottaa ketään esim. eroamaan avioliitostaankaan - vaikka ajattelenkin, että Jumalan armo ja kyky antaa anteeksi ovat Hänen lakiaan suuremmat. Pikemminkin ajattelen, että tietoisuus tämän armon olemassaolosta vaikuttaisi niin, että vaikeuksissa oleva ihminen ehkä sittenkin jaksaisi luottaa vielä hetken siihen, että asiat ratkeavat jollakin muulla tavalla, kuin itsemurhalla. Tapahtuuko sitten niin vai ei - se on täysin Jumalan ja tuon ihmisen välinen asia.

TMIV

Lue lisää

"En kuitenkaan voi uskoa, että Jumala ensin itse sallisi tilanteen päästä sellaiseksi, että ihminen ei enää aidosti kykene muuhun kuin elämänsä päättämiseen - ja sitten rankaisisi tätä ihmistä siitä ratkaisusta."

En minäkään. Jos joku esim. tekee itsemurhan järkytyttyään pahasti rakkaansa kuolemasta tai vaikkapa menetettyään kyvyn hallita itseään käytettyään ohjeen mukaisesti jotain reseptilääkettä, ei itsemurhaa voida pitää tarkoituksellisena tekona. Eiköhän siinä tapauksessa Jumalaltakin armoa löydy.

YAK-42 kirjoitti:

Mennäänpä tuohon "tosikristityn" käsitteeseen. Se ei ole peräisin omasta, vaan aloittajan tekstistä, ja tulkitsen sen henkilökohtaiseksi jumalasuhteeksi, mikä tarkoittaa Jumalan jatkuvaa läsnäoloa omassa elämässä. Jos uskovainen tekee itsemurhan, niin juuri tuon suhteen täytyy itsemurhan tekohetkellä olla mielestäni poikki.

Kuten jo edellä olen sanonut, ihminen voi mennä syystä tai toisesta niin pahasti pois tolaltaan, että jumalasuhdekin joutuu hetkellisesti katkolle. Ja kun otin alkuperäisessä tekstissäni esille päihteet ja lääkeaineet, niin tarkennan asiaa vielä niin, että ne voivat aiheuttaa sen, ettei ihminen hallitse hetkellisesti itseään.

Lue lisää

Muistathan että näitä tulkintoja me teemme itsestämme käsin.

”…ja tulkitsen sen henkilökohtaiseksi jumalasuhteeksi, mikä tarkoittaa Jumalan jatkuvaa läsnäoloa omassa elämässä.”

Miten kukaan ulkopuolinen ihminen voi tietää toisen uskosta ja mikä on juuri se oikea suhde Jumalaan?

Ihminen voi sairastua ja väsyä. Siinä mielessä on totta, että luottamus Jumalaan vaihtelee. Esimerkkinä, väsynyt ja jatkuvista kiputiloista kärsivä ei enää saa apua mistään. Yksinäisyydestä kärsivä tulee hylätyksi useamman kerran ja tai ehkä hän ei enää pääse lähtemään kotoaan. He yrittävät pyytää apua, mutta kyllin monta kertaa torjutuksi tultuaan ei vain enää jaksa eikä halua elää.

Depressio on sairaus, jossa aivan varmasti usko ohenee. Se ohenee tulevaisuuden suhteen ja se ohenee Jumalan rakkauden suhteen. Moni sairaus voi viedä muistin tai kyvyn hahmottaa omaa tilaansa. Depressio on monen muun sairauden kylkiäinen, kun tulee hylätyksi, sairastuu vakavasti tai ei vain enää jaksa kantaa niitä taakkoja joita niskaan lykätään.

Henkinen kipu voi olla suorastaan fyysistä. Kun ihminen ei enää näe muuta ulospääsytietä, hän voi kokea että kuolema on se armo pois siitä. Totta on sekin että etenkin nuori voi tehdä tekonsa varsin suuressa tunnekuohussa eikä elämänkokemus vielä ole opettanut, että kyllä Jumala kantaa vaikeuksien keskellä.

Jokainen meistä tarvitsee läheisen auttavaa kättä. Itselläni tulee aina tunne, että muistanko itse tässä jokapäiväisessä elämässä ojentaa sen silloin, kun joku sitä kipeimmin tarvitsee. Jos kuulen jonkun tehneen itsemurhan, rukoilen hänen puolestaan hänen syntejään anteeksi. Luottaen että kyllä Jumala on nähnyt juuri sen totuuden, mikä meidän ihmisten silmissä on jäänyt näkemättä.

mummomuori kirjoitti:

Muistathan että näitä tulkintoja me teemme itsestämme käsin.

”…ja tulkitsen sen henkilökohtaiseksi jumalasuhteeksi, mikä tarkoittaa Jumalan jatkuvaa läsnäoloa omassa elämässä.”

Miten kukaan ulkopuolinen ihminen voi tietää toisen uskosta ja mikä on juuri se oikea suhde Jumalaan?

Ihminen voi sairastua ja väsyä. Siinä mielessä on totta, että luottamus Jumalaan vaihtelee. Esimerkkinä, väsynyt ja jatkuvista kiputiloista kärsivä ei enää saa apua mistään. Yksinäisyydestä kärsivä tulee hylätyksi useamman kerran ja tai ehkä hän ei enää pääse lähtemään kotoaan. He yrittävät pyytää apua, mutta kyllin monta kertaa torjutuksi tultuaan ei vain enää jaksa eikä halua elää.

Depressio on sairaus, jossa aivan varmasti usko ohenee. Se ohenee tulevaisuuden suhteen ja se ohenee Jumalan rakkauden suhteen. Moni sairaus voi viedä muistin tai kyvyn hahmottaa omaa tilaansa. Depressio on monen muun sairauden kylkiäinen, kun tulee hylätyksi, sairastuu vakavasti tai ei vain enää jaksa kantaa niitä taakkoja joita niskaan lykätään.

Henkinen kipu voi olla suorastaan fyysistä. Kun ihminen ei enää näe muuta ulospääsytietä, hän voi kokea että kuolema on se armo pois siitä. Totta on sekin että etenkin nuori voi tehdä tekonsa varsin suuressa tunnekuohussa eikä elämänkokemus vielä ole opettanut, että kyllä Jumala kantaa vaikeuksien keskellä.

Jokainen meistä tarvitsee läheisen auttavaa kättä. Itselläni tulee aina tunne, että muistanko itse tässä jokapäiväisessä elämässä ojentaa sen silloin, kun joku sitä kipeimmin tarvitsee. Jos kuulen jonkun tehneen itsemurhan, rukoilen hänen puolestaan hänen syntejään anteeksi. Luottaen että kyllä Jumala on nähnyt juuri sen totuuden, mikä meidän ihmisten silmissä on jäänyt näkemättä.

Lue lisää

Tarkoitin tuolla lainaamallasi kohdalla ainoastaan ja vain sitä, miten ymmärsin aloittajan käyttämän sanan "tosikristitty" - en kenenkään vakaumusta.

YAK-42 kirjoitti:

Mennäänpä tuohon "tosikristityn" käsitteeseen. Se ei ole peräisin omasta, vaan aloittajan tekstistä, ja tulkitsen sen henkilökohtaiseksi jumalasuhteeksi, mikä tarkoittaa Jumalan jatkuvaa läsnäoloa omassa elämässä. Jos uskovainen tekee itsemurhan, niin juuri tuon suhteen täytyy itsemurhan tekohetkellä olla mielestäni poikki.

Kuten jo edellä olen sanonut, ihminen voi mennä syystä tai toisesta niin pahasti pois tolaltaan, että jumalasuhdekin joutuu hetkellisesti katkolle. Ja kun otin alkuperäisessä tekstissäni esille päihteet ja lääkeaineet, niin tarkennan asiaa vielä niin, että ne voivat aiheuttaa sen, ettei ihminen hallitse hetkellisesti itseään.

Lue lisää

Jumalasuhde ei joudu katkolle sairauden takia vaikka meistä itsestämme ja varsinkin toisten mielestä siltä tuntuukin, koska suhteen tekijä on Jumala, emme me. Jumala rakastaa eniten juuri sitä joka sairastaa niin kuin olemme omilta vanhemmiltammekin toivottavasti oppineet. Me teemme kauhean synnin jos sanomme itsemurhaa suunnittelevalle että hänen jumalasuhteensakin on poikki. Se voi olla viimeinen pisara että hän toteuttaakin aikomuksensa. Älkäämme viekö sairaalta ehkä hänen ainoaa turvaansa, uskoa Jumalaan. Kannattaisi lukea Jobia.

Ev. lut. (se oikea) kirjoitti:

Jumalasuhde ei joudu katkolle sairauden takia vaikka meistä itsestämme ja varsinkin toisten mielestä siltä tuntuukin, koska suhteen tekijä on Jumala, emme me. Jumala rakastaa eniten juuri sitä joka sairastaa niin kuin olemme omilta vanhemmiltammekin toivottavasti oppineet. Me teemme kauhean synnin jos sanomme itsemurhaa suunnittelevalle että hänen jumalasuhteensakin on poikki. Se voi olla viimeinen pisara että hän toteuttaakin aikomuksensa. Älkäämme viekö sairaalta ehkä hänen ainoaa turvaansa, uskoa Jumalaan. Kannattaisi lukea Jobia.

Lue lisää

Ei Jumala ihmistä toki hylkääkään, mutta ihminen voi kääntää selkänsä Jumalalle. On esim. hyvinkin tavallista, että kun jotain traumaattista tapahtuu, ihminen ajattelee, ettei Jumalaa voi olla olemassa, kun hän salli jotain sellaista tapahtua. Ihminen voi myös olla niin vihainen Jumalalle, että kääntää tälle ainakin tilapäisesti selkänsä.

Ihmisellä pitäisi aina olla kunnossa sekä yhteys sekä omaan itseen, yhteisöön että Jumalaan. Näkemykseni on, että kaikki kolme yhteyttä pitää olla poikki, ennen kuin ihminen tekee itsemurhan. Itsemurhahan on epätoivoinen teko. Ei silloin ole mitään kantavaa uskoa tai toivoa paremmasta jäljellä.

YAK-42 kirjoitti:

Ei Jumala ihmistä toki hylkääkään, mutta ihminen voi kääntää selkänsä Jumalalle. On esim. hyvinkin tavallista, että kun jotain traumaattista tapahtuu, ihminen ajattelee, ettei Jumalaa voi olla olemassa, kun hän salli jotain sellaista tapahtua. Ihminen voi myös olla niin vihainen Jumalalle, että kääntää tälle ainakin tilapäisesti selkänsä.

Ihmisellä pitäisi aina olla kunnossa sekä yhteys sekä omaan itseen, yhteisöön että Jumalaan. Näkemykseni on, että kaikki kolme yhteyttä pitää olla poikki, ennen kuin ihminen tekee itsemurhan. Itsemurhahan on epätoivoinen teko. Ei silloin ole mitään kantavaa uskoa tai toivoa paremmasta jäljellä.

Lue lisää

Tämä on taas näitä ”isi*” lauseita. Niin pitäisi mutta kun ei ole. Totuuden näkeminen on sitä, että ymmärtää tuon!

”Ihmisellä pitäisi aina olla kunnossa sekä yhteys sekä omaan itseen, yhteisöön että Jumalaan.”

Kun on vain niin paljon erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat. Eikä yhteyden tarvitse olla poikki vaan ohentunut. Eihän muuten sairaita oltaisikaan!
Mutta ellei Jumala meitä hylkää, vaan näkee tuon sairauden ohi, niin eikö Hän voi nähdä myös sen mikä tuon ihmisen ytimessä on?

tmiv kirjoitti:

Niin, Jumala säätää, mitä mistäkin seuraa, se on totta. En kuitenkaan voi uskoa, että Jumala ensin itse sallisi tilanteen päästä sellaiseksi, että ihminen ei enää aidosti kykene muuhun kuin elämänsä päättämiseen - ja sitten rankaisisi tätä ihmistä siitä ratkaisusta. Sellainen ei minusta voi olla armoa. Jos jokin muu ratkaisu on olemassa, Hän aivan varmasti antaa sen sitten tiettäväksi tälle henkilölle, tai jollakin muulla tavalla kantaa häntä vaikeimman paikan yli.

En suinkaan siis ajattele, että armo KEHOTTAISI turvautumaan siihen ratkaisuun. Ketään en siihen ratkaisuun tuon nojalla yllyttäisi, niinkuin en voi kehottaa ketään esim. eroamaan avioliitostaankaan - vaikka ajattelenkin, että Jumalan armo ja kyky antaa anteeksi ovat Hänen lakiaan suuremmat. Pikemminkin ajattelen, että tietoisuus tämän armon olemassaolosta vaikuttaisi niin, että vaikeuksissa oleva ihminen ehkä sittenkin jaksaisi luottaa vielä hetken siihen, että asiat ratkeavat jollakin muulla tavalla, kuin itsemurhalla. Tapahtuuko sitten niin vai ei - se on täysin Jumalan ja tuon ihmisen välinen asia.

TMIV

Lue lisää

Tässä mielestäni on uskon ydintä;
”Pikemminkin ajattelen, että tietoisuus tämän armon olemassaolosta vaikuttaisi niin, että vaikeuksissa oleva ihminen ehkä sittenkin jaksaisi luottaa vielä hetken siihen, että asiat ratkeavat jollakin muulla tavalla, kuin itsemurhalla.”

Jos me jaksaisimme antaa luuri tuollaista lähimmäisen rakkautta epätoivoisille ihmisille, jolla voisimme vahvistaa hänen luottamustaan Jumalan rakkauteen, niin eikö se ole evankeliumin mukaista?

Jos tuollaista ihmistä kehotetaan vain varoituksin ja uhkailun synnintuntoon, se voi viedä juuri tuohon epätoivoiseen tekoon. Olisi jotain turvallisempaa ja käsivarsia jotka ottaisivat vastaan sillä hetkellä sen kummempia kysymättä.

Tilanteet kuitenkin ovat aika erilaisia jos asiaa ajatellaan ikäryhmittäin. Etenkin nuoret miehet ovat riskiryhmää ja nykyään yksinäiset vanhukset. Jokaista heitä tulee lähestyä omalla tavallaan. Kuunnella tarkoin mitä heillä on sanottavaa, ja vasta sitten puhua Jumalasta sekä evankeliumista.

tmiv kirjoitti:

> Kyllä uskon Jumalaan täytyy olla ainakin teon hetkellä olematon.

Varmuuden vuoksi kysyn: mitä tarkoitat tällä, siis mitä tuosta sinun mielestäsi seuraa?

TMIV

Lue lisää

Saanen huomauttaa,että tiedän papinkin tehneen itsemurhan ja hengenmiehellä kyllä uskoa riitti.Sanoipa ennen tekoaan kirkossa sunnuntaina saarnatessaan,että hän ei voisi tehdä päivääkään papin töitä,jos ei tietäisi,että Jumala on olemassa.
Siis väite,että ei ole olemassa itsemurhan tehneitä kristittyjä ,on siis perätön.
Ja mitä tulee tuohon kirkkomaan ulkopuolelle hautaamiseen,niin vuonna1918 ei kommunistina teloitettuja haudattu kirkkomaahan.Tämä tosi kristilyys taitaa olla monella vain veruke,jonka taakse on hyvä piiloutua,kun tuomitsee tyoisenajattelijat.

mummomuori kirjoitti:

Tämä on taas näitä ”isi*” lauseita. Niin pitäisi mutta kun ei ole. Totuuden näkeminen on sitä, että ymmärtää tuon!

”Ihmisellä pitäisi aina olla kunnossa sekä yhteys sekä omaan itseen, yhteisöön että Jumalaan.”

Kun on vain niin paljon erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat. Eikä yhteyden tarvitse olla poikki vaan ohentunut. Eihän muuten sairaita oltaisikaan!
Mutta ellei Jumala meitä hylkää, vaan näkee tuon sairauden ohi, niin eikö Hän voi nähdä myös sen mikä tuon ihmisen ytimessä on?

Lue lisää

Ja mites on tuon kasteen armon kanssa.Kiellämekö senkin itsemurhan tehneiden kohdalla?

mummomuori kirjoitti:

Tämä on taas näitä ”isi*” lauseita. Niin pitäisi mutta kun ei ole. Totuuden näkeminen on sitä, että ymmärtää tuon!

”Ihmisellä pitäisi aina olla kunnossa sekä yhteys sekä omaan itseen, yhteisöön että Jumalaan.”

Kun on vain niin paljon erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat. Eikä yhteyden tarvitse olla poikki vaan ohentunut. Eihän muuten sairaita oltaisikaan!
Mutta ellei Jumala meitä hylkää, vaan näkee tuon sairauden ohi, niin eikö Hän voi nähdä myös sen mikä tuon ihmisen ytimessä on?

Lue lisää

"Mutta ellei Jumala meitä hylkää, vaan näkee tuon sairauden ohi, niin eikö Hän voi nähdä myös sen mikä tuon ihmisen ytimessä on?"

Vain Jumala voi ihmisen ytimeen nähdä ja juuri siksi ihmisen kuoleman jälkeinen kohtalo on Jumalan käsisssä.

"Kuitenkaan meidän ihmisten tehtävänä ei ole ensinnäkään arvioida kenenkään uskon aitoutta eikä iankaikkista kohtaloa"

Tältä välttyminen lienee mahdottomuus niin kauan kun on erilaisia oppirakennelmia, joissa määrittelevät kadotukseen johtavia syntejä tai jopa pelastuskysymykset toisistaan poikkeavasti?

Vaikka arvioita ei haluttaisikaan tehdä ne tulee kuitenkin tosiasiallisesti tehtyä silloin kun opillisiin näkemyksiin vedoten määritellään pelastuksen ehtoja?

Hei kuulolla oleva kirkko!

Olen alkuperäisen viestin kirjoittaja ja olen pahoillani, että se kuulosti "raflaavalta ja raa'alta".

Olen saanut paljon hyviä vastauksia, joista etenkin olen vaikuttunut niistä, joista huokuu lähimmäisenrakkaus ja välittäminen. Toisaalta, minusta tuntuu, etten kuitenkaan ole saanut vastausta kysymykseeni, vaan ainoastaan tunneperäisiä mielipiteitä.

Sinulta on hyvä kysyä kirkon kantaa itsemurhaan, koska olet pappi. Haluaisin siis tietää yksinkertaisesti, mikä on ev.lut kirkon etiikan ja pelastuskäsityksen virallinen käsitys itsemurhasta.
Johtaako itsemurha kadotukseen, vai onko itseltään hengen riistävällä ihmisellä mahdollisuuksia pelastukseen? Jos on, missä tapauksissa?

Sitten vielä eräs asiaan liittyvä kysymys: Jos itsemurhan tekijä saattaa pelastua, miksi kirkko tulkitsee Juudas Iscariotin kohtalon kadotukseksi? Itsemurhaa lukuunottamatta, hänen syntinsä eivät olleet Simon Pietarin syntejä pahemmat ja hän katui tekojaan.

Haluaisin saada selkeitä vastauksia, vaikka aihe onkin erittäin arkaluontoinen. Kiitos!

loodi kirjoitti:

Hei kuulolla oleva kirkko!

Olen alkuperäisen viestin kirjoittaja ja olen pahoillani, että se kuulosti "raflaavalta ja raa'alta".

Olen saanut paljon hyviä vastauksia, joista etenkin olen vaikuttunut niistä, joista huokuu lähimmäisenrakkaus ja välittäminen. Toisaalta, minusta tuntuu, etten kuitenkaan ole saanut vastausta kysymykseeni, vaan ainoastaan tunneperäisiä mielipiteitä.

Sinulta on hyvä kysyä kirkon kantaa itsemurhaan, koska olet pappi. Haluaisin siis tietää yksinkertaisesti, mikä on ev.lut kirkon etiikan ja pelastuskäsityksen virallinen käsitys itsemurhasta.
Johtaako itsemurha kadotukseen, vai onko itseltään hengen riistävällä ihmisellä mahdollisuuksia pelastukseen? Jos on, missä tapauksissa?

Sitten vielä eräs asiaan liittyvä kysymys: Jos itsemurhan tekijä saattaa pelastua, miksi kirkko tulkitsee Juudas Iscariotin kohtalon kadotukseksi? Itsemurhaa lukuunottamatta, hänen syntinsä eivät olleet Simon Pietarin syntejä pahemmat ja hän katui tekojaan.

Haluaisin saada selkeitä vastauksia, vaikka aihe onkin erittäin arkaluontoinen. Kiitos!

Lue lisää

Kirkko on suhtautunut historian kuluessa monella tavalla itsemurhan tehneisiin. Heitä ei ole edes haudattu siunattuun maahan ja itsemurha on katsottu olevan se syntien synti minkä Juudaskin teki. Dante kuvasi Juudaksen alimmaiseen helvettiin.

Kirkossa on erilaisia käsityksiä tänäänkin asiasta. Erityisesti ne piirit, jotka katsovat uskon olevan oma ratkaisu ja oma ansio minkä voi ottaa niin kuin juuston kaupan hyllyltä, pitävät itsemurhaa suunnittelevaa jumalattomana ja tuomittavana.

Kirkosta löytyy ed. mainittuja herätysliikkeitä mm. viidesläisyys jotka eivät itsemurhan tehneelle jumalan armoa antaisi, ja sitten on muunlaisia mielipiteitä. Itse edustan sitä ajatusta että juuri psyykkisesti sairaat ovat Jumalan silmissä rakkaita ja Jumalan armo kuuluu juuri heille. Meidän kristittyjen tehtävä on osoittaa sitä!

Psyykkisestä sairaudesta ei pidä tehdä päätelmiä ihmisen kelpaamisesta Jumalalle tai hänen uskostaan tai pelastumisestaan. Raamatusta löytyy monenlaisia ajatuksia ja niistä toki voi vetää monenlaisia johtopäätöksiä, aivan päinvastaisiakin.

Ex-viidesläinen kirjoitti:

Kirkko on suhtautunut historian kuluessa monella tavalla itsemurhan tehneisiin. Heitä ei ole edes haudattu siunattuun maahan ja itsemurha on katsottu olevan se syntien synti minkä Juudaskin teki. Dante kuvasi Juudaksen alimmaiseen helvettiin.

Kirkossa on erilaisia käsityksiä tänäänkin asiasta. Erityisesti ne piirit, jotka katsovat uskon olevan oma ratkaisu ja oma ansio minkä voi ottaa niin kuin juuston kaupan hyllyltä, pitävät itsemurhaa suunnittelevaa jumalattomana ja tuomittavana.

Kirkosta löytyy ed. mainittuja herätysliikkeitä mm. viidesläisyys jotka eivät itsemurhan tehneelle jumalan armoa antaisi, ja sitten on muunlaisia mielipiteitä. Itse edustan sitä ajatusta että juuri psyykkisesti sairaat ovat Jumalan silmissä rakkaita ja Jumalan armo kuuluu juuri heille. Meidän kristittyjen tehtävä on osoittaa sitä!

Psyykkisestä sairaudesta ei pidä tehdä päätelmiä ihmisen kelpaamisesta Jumalalle tai hänen uskostaan tai pelastumisestaan. Raamatusta löytyy monenlaisia ajatuksia ja niistä toki voi vetää monenlaisia johtopäätöksiä, aivan päinvastaisiakin.

Lue lisää

On eri asia olla psyykkisesti sairas ja tehdä itsemurha. Kaikki näyttävät täällä ajattelevan, että minä (aloittaja) halusin kertoa, kuinka onnettomilla, masentuineilla, sairailla ja yksinäisillä sielurievuilla ei olisi mahdollisuutta päästä paratiisiin.

Siis olen aivan samaa mieltä kanssasi. Ihmiset, jotka ovat vaikeuksissa, ovat varmasti Herramme erityisessä huolenpidossa.

Minun kysymykseni koskikin, itsemurhan TEHNEITÄ, niitä, jotka ovat kuolleet ja heidän uskoansa.

On olemassa Jobin kaltaisia ihmisiä tänäkin päivänä. Ihmisiä, jotka menettävät kaiken; kaikki rakkaansa, kaiken omaisuutensa ja terveytensä, mutta eivät silti hylkää uskoaan.

En käsitä, jos "psyykkisesti sairas" on Jumalan extra huolenpidossa, miksi hän tosiuskovaisena kääntäisi selkänsä Herralle ja toivottomana (koska ei enää luota Herran apuun) tekisi itsemurhan. Onko tällöin kyse todellisesta uskosta? Eikö todellinen usko kestä kaikki koettelemukset, henkiset ja fyysiset?

-_- Se on alkaa tuomiTA!

Kirjoitetussa kielessä käytetään rakennetta "alkaa tehdä".

On, ihminen on aina syypää itsemurhaansa. Kukaan toinen ei voi itsemurhata esim. minua. Jos joku toinen on syypää minun itsemurhaani, se on murha.

Niin, Jumala on se, joka tuomitsee, ei kukaan muu. En ole väittänyt toisin.
Usko on kuitenkin se asia, joka pelastaa ihmisen. Jos joku tekee itsemurhan, hän ei voi olla todellisesti uskossa, eikä siis voi pelastua.

Ohimennen, miten olet voinut keskustella itsemurhan tehneen kanssa? Sen on täytynyt olla hyvin "valaisevaa". Kysyitkö häneltä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu?

loodi kirjoitti:

On, ihminen on aina syypää itsemurhaansa. Kukaan toinen ei voi itsemurhata esim. minua. Jos joku toinen on syypää minun itsemurhaani, se on murha.

Niin, Jumala on se, joka tuomitsee, ei kukaan muu. En ole väittänyt toisin.
Usko on kuitenkin se asia, joka pelastaa ihmisen. Jos joku tekee itsemurhan, hän ei voi olla todellisesti uskossa, eikä siis voi pelastua.

Ohimennen, miten olet voinut keskustella itsemurhan tehneen kanssa? Sen on täytynyt olla hyvin "valaisevaa". Kysyitkö häneltä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu?

Lue lisää

Monet teologit ovat tänään sitä mieltä että Juudaskin pelastui.

Yleensäkään meidän ihmisten tehtävänä ei ole edes arvioida toisten ihmisten uskoa tai pelastumista vaan meidän tehtävämme on osoittaa Jeesuksen käskyn mukaan lähimmäisenrakkautta erityisesti psyykkisesti sairaille.

Aloituksesi oli hyvä ja sitä pitäisi pohtia vieläkin enemmän. Siinä esiintyy koko kristinuskon ymmärrys.

loodi kirjoitti:

On, ihminen on aina syypää itsemurhaansa. Kukaan toinen ei voi itsemurhata esim. minua. Jos joku toinen on syypää minun itsemurhaani, se on murha.

Niin, Jumala on se, joka tuomitsee, ei kukaan muu. En ole väittänyt toisin.
Usko on kuitenkin se asia, joka pelastaa ihmisen. Jos joku tekee itsemurhan, hän ei voi olla todellisesti uskossa, eikä siis voi pelastua.

Ohimennen, miten olet voinut keskustella itsemurhan tehneen kanssa? Sen on täytynyt olla hyvin "valaisevaa". Kysyitkö häneltä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu?

Lue lisää

Ihan kirjaimellisesti otettuna uskokaan ei pelasta ihmistä, vaan sen tekee ainoastaan Jumala ( = Jeesus Kristus).

Jos ihminen luottaa siihen, että Jeesus Kristus on kuolemallaan sovittanut kaiken tuon ihmisen syntisyyden (eli hänen epäuskonsa ja siitä seuraavat Jumalan tahdon vastaiset teot), niin silloin Jumala katsoo, että tuo ihminen on liitetty mukaan Jeesuksen Kristuksen ylösnousemukseen, kaikista tuon ihmisen teoista ja tekemättä jättämisistä huolimatta.

Huomaa nyt erityisesti tuo *KAIKKIEN Jumalan tahdon vastaisten tekojen sovittaminen* - siis MYÖS sen itsemurhan. Itsemurhakaan ei siis mitätöi ihmisestä luottamusta siihen, että tuo sovitus on Jeesuksessa hänellekin annettu.

Älä silti mene tappamaan itseäsi, ethän. SInuakin tarvitaan vielä täällä.

TMIV

loodi kirjoitti:

On, ihminen on aina syypää itsemurhaansa. Kukaan toinen ei voi itsemurhata esim. minua. Jos joku toinen on syypää minun itsemurhaani, se on murha.

Niin, Jumala on se, joka tuomitsee, ei kukaan muu. En ole väittänyt toisin.
Usko on kuitenkin se asia, joka pelastaa ihmisen. Jos joku tekee itsemurhan, hän ei voi olla todellisesti uskossa, eikä siis voi pelastua.

Ohimennen, miten olet voinut keskustella itsemurhan tehneen kanssa? Sen on täytynyt olla hyvin "valaisevaa". Kysyitkö häneltä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu?

Lue lisää

Miksi miettiä sitä kuka on syyllinen? Onko se se, joka aiheutti pahaa ja kipua toiselle? Miksi joku kokee olevansa nurkkaan ajettu – ihan vain oma vika? Ajattelen tässä kiusattuja ja syrjittyjä, pahoinpideltyjä ja peloteltuja. Entä jos mietitään sairaita. Takana voi olla pahoja kiputiloja, eikä toivetta terveydestä enää ole. On vaikka sairautensa takia hylätty, eikä ketään enää kiinnosta koko ihminen.
Päihdeongelmia, joista on koettanut kuntoutua monin tavoin, mutta jotka jälleen murskaavat kaiken jo rakennetun. Taloudellinen romahdus, jolloin tuntee pettäneensä läheiset ja tehneensä heille todella pahaa.

Takana voi olla niin paljon turhautumista, takaiskuja ja pettymyksiä, että voimat ovat huvenneet. Voi olla puolison väkivaltaa, pettämistä moni tavoin sekä suoranaista nöyryyttämistä. Häpeä on kääntynyt vääräksi häpeäksi, ja se nousee esteeksi , ettei enää voi omasta mielestään turvautua Jumalaan. Ei yksikertaisesti usko enää olevansa yhtään kenenkään rakkauden arvoinen – ei edes Jumalan.
Sanotaan ettei kukaan voi uskoa väkisin. Ihmistä voi vain ohjata uskon ääreen, mutta hän itse on se joka hyväksyy tai hylkää Jumalan kutsun. masennus voi olla tila, jossa ei enää kuule tuota kutsua, kuin heikosti.

Itsemurha voi olla aktiivinen, kertakaikkinen teko josta ei voi pelastua. Se voi olla vain hätähuuto läheisille, yrittäjä löydetään ajoissa ja selviää. Se voi olla passiivinen, eli elämää aletaan tuhota järjestelmällisesti omilla teoillaan – päihteet, liiallinen riskinotto (altistetaan itsensä onnettomuuksille), syömättömyys, lääkkeiden väärinkäyttö jne.

Miten siis mitataan ”usko”? Kuka sen mittaa? Eikö Jumala voi antaa sitä anteeksi, että uskomme horjuu aina silloin tällöin? Tuo usko voi horjua jo siitäkin, että ei enää usko kenenkään ihmisen olevan hyvä, eikä näin voi saada apua. Usko kyllä säilyy Jumalaan. Emmekö siis saa olla heikkoja? Emmekä vajaita millään tavoin?

Jos tutustut itsemurhaa yrittäneiden tarinoihin, voit huomata että liian usein kyse on ollut siitä, ettei tätä ihmistä ole kuunneltu eikä osoitettu sitä lähimmäisen rakkautta.

loodi kirjoitti:

On, ihminen on aina syypää itsemurhaansa. Kukaan toinen ei voi itsemurhata esim. minua. Jos joku toinen on syypää minun itsemurhaani, se on murha.

Niin, Jumala on se, joka tuomitsee, ei kukaan muu. En ole väittänyt toisin.
Usko on kuitenkin se asia, joka pelastaa ihmisen. Jos joku tekee itsemurhan, hän ei voi olla todellisesti uskossa, eikä siis voi pelastua.

Ohimennen, miten olet voinut keskustella itsemurhan tehneen kanssa? Sen on täytynyt olla hyvin "valaisevaa". Kysyitkö häneltä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu?

Lue lisää

Jos ei ole todelisessa uskossa niin ei pelastu.Jos itsemurhan tehnyt on kastettu,niin tosi uskovalla on näemmä oikeus ottaa pois kasteen armo häneltä.
Olen minäkin muten jutellut monen itsemurhan tehneen kanssa ja niiden kanssa,jotka eivät ole onnistuneet ja taivaan valooon ovat aina uskoneet pääsevänsä

loodi kirjoitti:

On, ihminen on aina syypää itsemurhaansa. Kukaan toinen ei voi itsemurhata esim. minua. Jos joku toinen on syypää minun itsemurhaani, se on murha.

Niin, Jumala on se, joka tuomitsee, ei kukaan muu. En ole väittänyt toisin.
Usko on kuitenkin se asia, joka pelastaa ihmisen. Jos joku tekee itsemurhan, hän ei voi olla todellisesti uskossa, eikä siis voi pelastua.

Ohimennen, miten olet voinut keskustella itsemurhan tehneen kanssa? Sen on täytynyt olla hyvin "valaisevaa". Kysyitkö häneltä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu?

Lue lisää

laardi
27.2.2012 04:10

aivopierut osa 2.
>>>Ohimennen, miten olet voinut keskustella itsemurhan tehneen kanssa? Sen on täytynyt olla hyvin "valaisevaa". Kysyitkö häneltä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu?

mummomuori kirjoitti:

Miksi miettiä sitä kuka on syyllinen? Onko se se, joka aiheutti pahaa ja kipua toiselle? Miksi joku kokee olevansa nurkkaan ajettu – ihan vain oma vika? Ajattelen tässä kiusattuja ja syrjittyjä, pahoinpideltyjä ja peloteltuja. Entä jos mietitään sairaita. Takana voi olla pahoja kiputiloja, eikä toivetta terveydestä enää ole. On vaikka sairautensa takia hylätty, eikä ketään enää kiinnosta koko ihminen.
Päihdeongelmia, joista on koettanut kuntoutua monin tavoin, mutta jotka jälleen murskaavat kaiken jo rakennetun. Taloudellinen romahdus, jolloin tuntee pettäneensä läheiset ja tehneensä heille todella pahaa.

Takana voi olla niin paljon turhautumista, takaiskuja ja pettymyksiä, että voimat ovat huvenneet. Voi olla puolison väkivaltaa, pettämistä moni tavoin sekä suoranaista nöyryyttämistä. Häpeä on kääntynyt vääräksi häpeäksi, ja se nousee esteeksi , ettei enää voi omasta mielestään turvautua Jumalaan. Ei yksikertaisesti usko enää olevansa yhtään kenenkään rakkauden arvoinen – ei edes Jumalan.
Sanotaan ettei kukaan voi uskoa väkisin. Ihmistä voi vain ohjata uskon ääreen, mutta hän itse on se joka hyväksyy tai hylkää Jumalan kutsun. masennus voi olla tila, jossa ei enää kuule tuota kutsua, kuin heikosti.

Itsemurha voi olla aktiivinen, kertakaikkinen teko josta ei voi pelastua. Se voi olla vain hätähuuto läheisille, yrittäjä löydetään ajoissa ja selviää. Se voi olla passiivinen, eli elämää aletaan tuhota järjestelmällisesti omilla teoillaan – päihteet, liiallinen riskinotto (altistetaan itsensä onnettomuuksille), syömättömyys, lääkkeiden väärinkäyttö jne.

Miten siis mitataan ”usko”? Kuka sen mittaa? Eikö Jumala voi antaa sitä anteeksi, että uskomme horjuu aina silloin tällöin? Tuo usko voi horjua jo siitäkin, että ei enää usko kenenkään ihmisen olevan hyvä, eikä näin voi saada apua. Usko kyllä säilyy Jumalaan. Emmekö siis saa olla heikkoja? Emmekä vajaita millään tavoin?

Jos tutustut itsemurhaa yrittäneiden tarinoihin, voit huomata että liian usein kyse on ollut siitä, ettei tätä ihmistä ole kuunneltu eikä osoitettu sitä lähimmäisen rakkautta.

Lue lisää

Olen alkuperäinen kirjoittaja ja suvussani on kaksi itsemurhan tehnyttä. Toinen hirtti itsensä saatuaan HIV-tartunnan ja toinen otti yliannostuksen psyykelääkkeitä alkoholin kanssa.

Lisäksi, olen mielenterveyspoliklinikan asiakas ja olen kuullut tuhannet kerrat nyyhkytarinoita itsemurhayrityksistä. Olen saanut soiton eräältä potilastuttavaltani moottoritien varrelta ja hänen asiansa oli: "Hypätäkö tielle vai eikö hypätä."

Olen siis melko tietoinen itsemurhakandidaattien ajatuksista. Sinulla ei ole aavistustakaan, kuinka arkipäivää se on minulle. Lähes joka viikko päiväyksikössä joku on meinannut päättää päivänsä.
En edes ymmärrä miksei niitä laiteta suljetulle osastolle.

Voiko ihmisen uskonpuutteesta syyttää toisia ihmisiä?
Jos ihmisen uskonpuute on toisten ihmisten syytä (esim. en saa osakseni tarpeeksi lähimmäisenrakkautta), silloin myös esim. hindu voi pelastua; hänen epäuskonsahan on vain hänen vanhempiensa kasvatuksen ja ympäröivän kulttuurin syytä.

Hei ikiateisti,

Minua ei ole aivopesty lainkaan. Minut on kasvatettu "näkemysneutraalisti" kunnioittamaan kaikkia uskontoja ja toisaalta olemaan niistä täysin tietämätön.

En tiedä, miksi kutsut minua fundamentalistiksi. En kuuluu mihinkään kirkkoon, enkä ole edes kristitty. Esittämäni näkemykset eivät ole omiani, vaan ne ovat olettamuksia mahdollisesta virallisesta näkemyksestä.

Tulin tänne palstalle saadakseni tietää kirkon virallisen kannan itsemurhaan, mutta kukaan ei näytä antavan minulle vastausta. Kaikki vain paasaa moraalittomuudesta ja lähimmäisenrakkaudesta.

Eivät taida tietää, että kadotus on yhtä todellinen, kuin pelastus, ellei todellisempi ja pelastukseen on äärettömän vaikea päästä, niinkuin Jeesus itse sanoo.

Ei pelastukseen päästä olemalla "hyviä kristittyjä", vaan uskomalla.
Usko onkin sitten vähän vaikeampi asia, kuin olla kristitty. Uskolla siirretään vuoria, ei murhata itseään.