Tunnetteko te naisia joiden kanssa on kiva käydä mielenkiintoisia keskusteluja? Minä en montaa. Usein kuitenkin naiset pitää itseään "parempina" keskustelijoina kuin miehiä.
Tämä tuli mieleen kun luin toiselta palstalta naisen valitusta että oli lähtenyt kaverinsa kanssa jatkoille kahden miehen luo ja miehet olivatkin halunneet seksiä... Vaikka oli sovittu että juodaan vain viinii ja keskustellaan (nainen todella luuli tätä todeksi!). Että syntyyköhän tällaisista syistä se oletus siitä että ollaan jotenkin hyvää juttuseuraa?
Tuntuu että älykkäilläkin naisilla on tapana arastella sellaista syvällistä keskustelua jossa voi syntyä erimielisyyttä. Johtuu varmaan kasvatuksesta kiltiksi tytöksi. Tyhmät meluisat äijänaiset on oma lukunsa.
Tämä tuli mieleen kun luin toiselta palstalta naisen valitusta että oli lähtenyt kaverinsa kanssa jatkoille kahden miehen luo ja miehet olivatkin halunneet seksiä... Vaikka oli sovittu että juodaan vain viinii ja keskustellaan (nainen todella luuli tätä todeksi!). Että syntyyköhän tällaisista syistä se oletus siitä että ollaan jotenkin hyvää juttuseuraa?
Tuntuu että älykkäilläkin naisilla on tapana arastella sellaista syvällistä keskustelua jossa voi syntyä erimielisyyttä. Johtuu varmaan kasvatuksesta kiltiksi tytöksi. Tyhmät meluisat äijänaiset on oma lukunsa.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Tässä lienee sama syy miksi jokainen nainen luulee olevansa ulospäinsuuntaunut ja sosiaalinen jnejne koska miehet tekevät kaiken valmiiksi. Paitsi tietysti AT-miehet.
Mä en ainakaan ole koskaan kuvitellut tai väittänyt olevani sosiaalinen, koska en oikeasti pidä ihmisistä (paitsi itsestäni). Miehille ei tarvi edes paljon feikata, täydestä menee
Naiset tykkäävät ehkä keskustella miehiä enemmän ja sellaisista omasta mielestään syvällisistä aiheista kuten ihmissuhteista ja tunteista. En tiedä onko naiset parempia keskustelemaan näistä asioista vaikka niistä enemmän ja miehiä mieluummin keskustelevatkin. Ristiriitatilanteessa naisilla saattaa olla taipumusta lukkiutua omiin poteroihinsa ja jatkaa passiivis-aggressiivisella linjalla eli tehdä verhottuja hyökkäyksiä ihan muiden asioiden ja teennäisen kohteliasuuden takaa (tällaisesta on omaa kokemusta, en tarkoita että koskee välttämättä kaikkia maailman naisia). Toisaalta taas monia miehiä ei kiinnosta keskustella tunteista ja suhteista muuta kuin tuollaisella Pulkkismaisen karkealla tavalla kuin aloittajakin ("lähdettiin panemaan mutta muija ei antanutkaan, viddu").
Naiset ehkä välttävät konflikteja tai mielipide-eroja miehiä useammin ja yrittävät kääntää keskustelua toisaalle tai sitten ottavat itseensä, eli eivät osaa keskustella asioista asioina vaan ottavat poikkeavat näkemykset henkilökohtaisina hyökkäyksinä. No ei tämäkään kaikkia naisia koske, mutta mutun mukaan kuitenkin useampia naisia kuin miehiä.
Olen kans huomannut että harvoin osaavat olla ottamatta itseensä eli oudolla (naisen logiikalla?) tavalla päättelevät keskustelukumppanin olevan kaikessa paha ja huono jos ei ole jostain asiasta samaa mieltä. Mun mielestä hyvään keskusteluun kuuluu eriävät mielipiteet samoin kuin hyvään suhteeseen se että ollaan vähän vastavoimia.
Kyllä mun tuntemat miehet on yleensä suhteista puhuessa syvällisempiä kuin naiset. Poislukien pelimiehet joilla ei ole oikein mitään sanottavaa, ainoastaan jänniä kertomuksia muttei mitään "tulkintaa" tai "näkemystä" mistään.
Naisilla on myös miehiä enemmän taipumusta auktoriteettiuskoon ja sovinnaisuuteen, eli juurikin niitä omia tulkintoja ja poikkeavia näkemyksiä harvemmin löytyy edes sieltä "älykkönaisten" piiristä vaan enemmänkin ollaan omaksuttu vain jotain valmiita oppeja ja ajatuksia joita sitten toistellaan älykkyyden merkkinä.
Kun opiskelin ja meitä oli sitten kolmen naisen kippa iltaa istumassa, jutustelimme terassin lasienblokkaajan kanssa niitä näitä ja ihan syvällisestikin. Paikka meni muistaakseni kymmeneltä kiinnikin. No, kun pyysimme, että mennään sun luokse kahville, oli vastaus, ettei hän ole sellainen mies. Me mitään kolmen kimppaa ehdotettu, vaan juttelua ja kahvinjuontia.
Siis neljän kimppaa :P
Niin niin, ja naiset menee baariinkin seksikkäissä mekoissaan pitämään vain hauskaa kavereiden kanssa. No eipä se varmaan olisi haitannut jos se kolmen kimppa olisi "vain tapahtunut" että siihen "vain ajauduttiin" ettei "sille voinut mitään".
"Niin niin, ja naiset menee baariinkin seksikkäissä mekoissaan pitämään vain hauskaa kavereiden kanssa"
Toki. Mutta toive/haaveena että laadukas mies yllättää supliikilla ja vie naisen jalat alta kipinöiden ja kohta meikit leviää toiletin seksihurjastelun päätteeksi.
Ei siinä mitää supliikkia tarvita. Tuijottaa silmiin ja sanoo möreästi moi. Se on siinä...
Emme muuten olleet, mitenkään seksikkäästi pukeutuneita. Tuohon terassille poikettiin mm. kesken lenkkeilyn, yms. :D Ei ihan verkkareissa oltu, mutta liki sitä.
Mun mielestä naisissa ei ole kovinkaan montaa hyvää keskustelijaa. Ei suurin osa osaa jauhaa mistään muusta kun omista suhteistaan. Yritäpä keskustella maailman tapahtumista, politiikasta, tai ihan mistä vaan. Suurin osa ei kyllä mun kokemuksen mukaan osaa keskustella pätkääkään eikä ole kovin mielenkiintoisia noin niinkun kovin kauaa. Tosin, on toki heitäkin! Olen aika paljon ihmisiä tavannut ja kyllä tällä hetkellä miehet johtaa mielenkiintoisissa keskusteluissa, tosin, miesten miinukseksi täytyy sanoa, että he ovat yhtä ennakkoluuloisia, elleivät jopa ennakkoluuloisempia kun naiset. Jos nainen on kaunis se ei voi tietää mitään, on rasittavan yleistä ja samoin se näyttämisen halu, että kyllä minä sentään olen hel-vetin fiksu, - vaikkei olisikaan.
Ettei se ns. johto kovin suuri ole, tavat olla tylsiä on vaan erilaisia. Naiset harvoin ikäänkuin luulevat olevansa kovin älykkäitä, mitä miehet taas luulevat olevansa aina.
Tosin naiset sitten taas usein kuvittelevat olevansa jotain "ihmistuntijoita" ja heillä lienee suurempi tarve uskoa omiin ajatuksen lukukykyihinsä, kun miehillä. Niin, siis "intuitioon" joka harvinaisen usein tuntuu olevan ennakkoluuloja ja keittiöpsykologiaa. Miehillä taas ei ehkä niin ole siihen tarvetta, mutta he eivät myönnä omaa juoruiluaan...
Naisilla on tapana pelätä juurikin tuosta syystä, että sitä kyllä edelleen hoetaan ihan väsymiseen saakka, miten ei saa itkeä, meluta ja pitää olla kiltti, säyseä ja samaa mieltä. Ei saa olla hankala eikä eri mieltä, silloin nainen on akka, kamala, epähaluttava, ämmä ja vastarannankiiski. Agressiivinenkään ei saa olla, vaikka kimppuun käytäisiin. Semmoinen stereotypinen kasvatus rajoittaa kyllä monia edelleen, ja he toteuttavat sitä jopa tajuamattaan. Myös miehiä tosin. Sitten on nämä ääripäät kyllä, naisissa nää äärikamalat, jotka ei ole enää reippaita ja hyviä tyyppejä ja mimmejä, vaan jotain sotanorsun lähisukulaisia ja miehissä nämä ylinyssyt pehmeitä arvoja muka noudattavat yliherkkikset, joita halutakseen naisen pitäisi olla lesbo, koska he ovat löytäneet totisesti feminiinisen puolensa: paremmin kuin suurin osa naisista! Kultainen keskitie jotenkin muistissa olisi hyvä tässäkin.
Mutta sitä ikäänkuin väärin keskustelemista, eli siis itseensä ottamista ja eri mielisen pahana pitämistä, olen kyllä havainnut ihan miehissäkin. Että en menisi vannomaan, että sitä on enemmän tai vähemmän, miehet ovat tosi herkkiä ottamaan itseensä, etenkin, jos sanojana on nainen.
Väittelemistä täällä ei kovin hyvin osata eikä keskusteluja. Aletaan heti syyttää toista, kertoa olettamuksia toisesta ja kertoa mitä toisen pitäisi olla. Tai sitten on näitä alentavia yrityksiä "mun mielestä sulla on väärä asenne/sä olet agressiivinen/sun pitäs hävetä kun ajattelet näin".
No, ehkä ihmiset ei vaan ole kovin hyviä keskustellijoita ylipäätään, luuloistaan riippumatta. Mutta joo, naisista ei suurin osa ole sitä myöskään: he vain luulevat olevansa.
Monikaan ei osaa keskustelun/ ajatusten vaihdon jaloa taitoa. Monilla on valmiiksi ikävä ennakkoasenne, ennen kuin toinen ehtii suutansa aukaista.
Keskustelun taito vaatii hyvää kuuntelemisen kykyä, joka monilta puuttuu. Suurin osa alkaa pälpättämään päälle eikä malta kuunnella toista loppuun. Eri asia on, jos toinen ei anna suunvuoroa ollenkaan, vaan harrastaa monologiaa 30min putkeen... Vastapuoli voi unohtaa asiat, mitä piti kommentoida.
Erityisen ikävää on puhua henkilöiden kanssa, jotka ovat dominoivia persoonia ja suorastaan loukkaantuvat jos joku on eri mieltä tai kyseenalaistaa heidän näkemyksensä. (Miehissä tätä esiintyy usein.)
Sitäkään ei tietenkään pidä tehdä pelkästään sen tähden, että tahtoo periaatteesta aina olla eri mieltä muiden kanssa. Niitäkin henkilöitä löytyy.
Parhaimpia on henkilöt, jotka pysyvät rauhallisina, keskittyvät asiasisältöön ja puhuvat asioista eri näkökulmilta. Tietysti jos aihe on henk.koht., tunteet helposti leimahtaa ja se on ymmärrettävää, tai jos aihe koskee ihmisoikeuksia/ eläinten oikeuksia, voi tulla tiukkaa tekstiä ja tunteet kiehua.
Kuitenkin, tuntuu että monia ei edes kiinnosta muiden mielipteet, vaan elämän keskipiste on minä, minä, minä ja sen hetkinen tekeminen.
Useimmat naiset tuntuvat olevan ainakin siinä suhteessa hyviä keskustelijoita, että he ottavat huomioon myös keskustelukumppaninsa.
Tämän oivalsin oikeastaan vasta nyt, kun olen jo pitkään seurustellut miehen kanssa, joka keskustellessamme aina jotenkin onnistuu "lätistämään" minut: hän tuntuu aina olevan oikeassa ja aina saavan viimeisen sanan.
Tätä ongelmaa en juurikaan ole kohdannut naispuolisten ystävieni enkä edes työtovereideni parissa, vaan heidän kanssaan keskustelu on vastavuoroista ja kannustavaa. Tämä tosin ei ole vain sukupuolesta kiinni: entinen mieheni oli myös tällainen "vastavuoroinen" keskustelija.
Tunnen.
Minä olen tarjonnut majapaikkaa tyypille, joka myöhästyi viimeisestä junasta ja vaikka useaan otteeseen varmistin, että tyyppi tajuaa etten todellakaan aio harrastaa seksiä hänen kanssaan, niin piti kuitenkin potkia ulos keskellä yötä kun yritti lähennellä. Sitä yrittää hyvää hyvyyttään auttaa ja toinen rupeaa kusipääksi...
Tästä viisastuneena olen laittanut kaikki kulkurit häkkivarastoon nukkumaan.
Siis et osaa keskustella, koska joudut turvautumaan ääri ratkaisuihin.
Mitä selität?
Tunnen joitakin mutta eivät kuulu ystäväpiiriini.
Ei pidä yleistää sen vuoksi, että omissa ympyröissä on vain keskustelutaidottomia tai muulla tavalla inhottavia ihmisiä. Muualla niitä nimittäin on.
Siksihän kysyin kun olen itse törmännyt lähinnä tommoisiin. "en tunne montaa" kirjoitin, se tarkoittaa että kyllä tunnen hyviä keskustelijoita mutta en montaa.
en mielestäni yleistänyt yleiseksi totuudeksi vaan halusin kuulla teidänkin kokemuksia.
Hei! Täällä on vitseille ihan oma palsta jossain.
Tunnen muutaman, kaikki ulkomaalaisia ja puhe on englannilla.
Suomalaiset naistuttuni taas mitä itsellä on lähipiirissä ovat ''hyviä keskustelijoita'', tarkoittaen ainoastaan sitä että itsestä jaksetaan jauhaa vaikka mitä ihan tuntitolkulla, ei tarvii muutakun seistä vierellä, kattoo silmiin ja välillä nyökytellä...
Mun mielestä naisten kans on ihan yhtä kiva jutella ku miesten, puheenaiheet vaihtuu kyllä täysin. Ainoa asia mitä en oikeesti tykkää tehdä naisen kanssa on käydä vaatekaupoilla, muuten ovat kyllä hyvää seuraa.
Miehet ovat paljon kiinnostavampia keskustelijoita kuin naiset, naiset usein vain myötäilevät.