opiskelu+etäsuhde

Heippa!

Olen 20v poika ja parisuhteessa vuotta nuoremman tytön kanssa.
Kävin intin (vuoden, kotiuduin kesällä 2011) jonka aikana aloimme seurustella ja syksyllä muutin opiskelemaan eri paikkakunnalle kuin tyttöystäväni. Tähän mennessä olemme siis seurustelleet melkein vuoden.

tilanteesta tekee vaikean se että:

1.paikkakunnalla, jossa tyttö asuu, on vain yksi koulutus mikä voisi edes vähän kiinnostaa minua.
2. alaa jota tyttö opiskelee, voi vain opiskella siellä ja pääkaupungissa.
3. pääkaupunkiseudulle muutto ei ole vaihtoehto, joten hän ei voi opiskelukaupungistaan muuttaa mihinkään ja minun muutto sinne olisi pieni riski, koska en tiedä tykkäisinkö siitä koulutusohjelmasta mikä siellä olisi vaihtoehtona.
4. toisaalta en tietä itsekään mikä se oma ala olisi, joten välillä ajattelen että sama olisi muuttaa tytön paikkakunnalle opiskelemaan ja samalla voisi tutkia omia kiinnostuksia. opiskelu ei kuitenkaan menisi hukkaan vaikka sieltä muuttaisikin mahdollisen eron takia pois, sillä kyseessä on silti sama ala mitä kuitenkin opiskelisin joten saisin paljon kursseja hyväksyluettua.
5. mutta jos päätänkin jäädä nykyiselle paikkakunnalle opiskelemaan niin edessä olisi pitkä kaukosuhde. uskon että kestämme toisenkin vuoden, mutta koska kyseessä on yliopisto, kestäisi etäsuhteemme ainakin 2. vuotta lisää, todennäköisesti vielä kuitenkin 4. vuotta lisää, olettaen että tekisin gradun samassa paikassa.


siinä on jutun pointti, jos päätän jäädä tänne, onko se käytännössä pitkällä aika välillä loppu suhteellemme. vai pitäisikö kuitenkin muuttaa tytön luo.

helpottaisi kun itse tietäisi mitä haluaisi opiskella, niin sillon valinta olisi joko muuttaa tai ei muuttaa, riippuen kiinnostuksesta ja opiskelumahdollisuuksista.

mutta kun en oikeen itsekään tiedä mikä se oma koulutusohjelma olisi, ala on kyllä tiedossa.

rakastan kyllä tyttöäni mutta tuntuu että en voi enää ajatella asioita järkevästi koska alan olemaan aika stressaantunut, koska kohta pitäisi tietää mitä aikoo tehdä. Lisäksi olen alkanut kyseenalaistamaan että olenko kuitenkaan tarpeeksi kiintynyt tyttööni jotta kannattaa muuttaa yhteen. Olen huomannut että tilanteesta johtuen olen muuttunut jotenkin etäisemmäksi ja enkä edes osoita välitämistäni useasti.
Kai tämä on jotain tiedostamatonta valmistautumista pahimpaan..

Uskon kuitenkin että jos eläisimme yhdessä tai edes samalla paikkakunnalla ilman mitään huolia ja stressiä tulevaisuudesta, eläisimme onnellisina :) olemme niin samanlaisia ja sovimme kuitenkin hyvin yhteen, eikä meillä ole ollut mitään isojakaan riitoja.


viesti on kyllä sekava mutta toivon että tästä tulee keskustelua, jotta voin selventää asioita.

antakaa oikeasti neuvoja ja näkökulmia, en osaa kohta enää itse päättää mitään järkevää. tilanne alkaa syömään minua jo liiaksi, että kohta tämä pelkkä ongelma koituu suhteen kohtaloksi.