Heivaanko hänet ulos?

Tarvitsisin tervehenkisten aikuisten neuvoa. Minulla on eräs todella pitkäaikainen ystävä. mutta vimeisten noin 5 vuoden aikana ystävyytemme on lähes kuihtunut olemattomin. Isoja pettymyksiä...olemme jo kypsässä aikuisiässä, ja hänellä jatkuva "kiire", tai oma-keksimäkiire, eli aerobicia, pallopelejä, lasten harastuksia, työ, jne. Suurin pettymys liittyy että minun merkkipäivät ei enää liikuta mihinkään suuntaan. Edessäni on kohta ISO syntymäpäivä, ja jo kauhulla ajattelen ettei läheisimmät ystäväni tule todennäköisest muistamaan minua lainkaan. Niin kuin ei viimeksikään, kun on niiin "KIIRE".No,mitä iHMETTÄ siten roikkuu edes minussa jos ei ole aikaa ystävyydelle?? Tätä en tajua. Siis, kuinka pahana loukkauksena pidätte ystävältänne jos sinun merkkipäiviä ei muisteta edes tekstarilla? Heivaisitko pois sellaisen "ystävän". 30-vuotis päivänä sain tältä henkilöltä kortin, Siis kortin! Ei lahjaa, ei puhelinsoittoa, ei muuta. Vaadinko liikaa ystävältä, kun itse olen aina suhtautunut merkkipäiviin että ystävän velvollisuus on muistaa, vai olenko jotenkin itsekäs?
4183
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Itse en niin välitä omista merkkipäivistä, onhan se tietenkin kiva jos muistetaan. Mutta se, että jos ei muutenkaan pidä yhteyttä tai ehdi nähdä ikinä, niin en kyllä jaksaisi minäkään enää yrittää nähdä häntä. Kokeile olla pitämättä häneen yhteyttä vähään aikaan, katso pyytääkö hän seuraasi itse, jos ei niin taitaa olla aika sanoa heipat.

Äänestä

Mä en muista kenenkään merkkipäiviä, en edes omiani...

Lasten merkkipäivät yritän merkata kalenteriin, niitä juhlitaan 15-vuotiaaksi asti. Sitten onkin 18-vuotissynttärit seuraavat, joita voi muistaa, onhan kyseessä täysi-ikäistyminen. Jos joku näkee hyväksi järkätä bileet 30 vuotta täyttäessään, niin mikäs siinä, mutta silloinkin pääasia on kyllä ne bileet eikä se synttäri. Ja sitten seuraavat juhlat onkin 50-vuotisjuhlat, eikä niitäkään tartte kenenkään "muistaa": jos aikuinen haluaa juhlia hän järjestää itse juhlat ja lähettää kutsut.

(Siis itse en aio juhlia...)

Äänestä

itse en ole 7 vuoteen saanut lahjoja tai onnitteluja. Kun täytin 30 v niin makasin yksin himassa ja join kaljaa. kukaan ei onnitellut tai muistanut mitenkään. ei mulla ole yhtään ystävää tänäkään päivänä.

Äänestä

Tuskin kukaan muistaa merkkipäiviä! Aika menee niin sukkelaan, merkkipäivät tulevat joka vuosi nopeammin ja nopeammin. Itse en muista kenenkään enkä totisesti toivo että he muistuttavat että HEI sinä olet taas vuoden vanhempi!

Mitä taas tulee rientoihin, miksi et voisi mennä samalle salille aerobiciin tai menkää kunnon reippaalle kävelylenkille joka toinen viikko.

Kuka tahaansa jolla lapset ovat vielä kotona, käsii jatkuvasta ajan puutteesta. Esim. sinä voisit mennä heidän mukaansa seuraamaan pallopeliä tai mika urheilutilaisuus onkaan menossa. Siinä pari tuntisen ajan penkillä istuessa vedät termospullon ja paperikupit esiin ja saatte rauhassa juoda kahvinne ja tarinoida.

Tai tarjoudu viemään heidän lapset harrastuksiisa, silloin voit mennä heille puolitunta aikaisemmin ja viettää sen ajan ystäväsi kanssa.

Käytä ideoitasi kuinka voitte järjestää yhteistä aikaa ystäviesi kanssa. Heillä ilmeisesti kaikki voimavarat menevät perheen kanssa, oikeutetusti! Ujuttaudu sinne vain mukaan!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


neuvo kirjoitti:

Tarvitsisin tervehenkisten aikuisten neuvoa. Minulla on eräs todella pitkäaikainen ystävä. mutta vimeisten noin 5 vuoden aikana ystävyytemme on lähes kuihtunut olemattomin. Isoja pettymyksiä...olemme jo kypsässä aikuisiässä, ja hänellä jatkuva "kiire", tai oma-keksimäkiire, eli aerobicia, pallopelejä, lasten harastuksia, työ, jne. Suurin pettymys liittyy että minun merkkipäivät ei enää liikuta mihinkään suuntaan. Edessäni on kohta ISO syntymäpäivä, ja jo kauhulla ajattelen ettei läheisimmät ystäväni tule todennäköisest muistamaan minua lainkaan. Niin kuin ei viimeksikään, kun on niiin "KIIRE".No,mitä iHMETTÄ siten roikkuu edes minussa jos ei ole aikaa ystävyydelle?? Tätä en tajua. Siis, kuinka pahana loukkauksena pidätte ystävältänne jos sinun merkkipäiviä ei muisteta edes tekstarilla? Heivaisitko pois sellaisen "ystävän". 30-vuotis päivänä sain tältä henkilöltä kortin, Siis kortin! Ei lahjaa, ei puhelinsoittoa, ei muuta. Vaadinko liikaa ystävältä, kun itse olen aina suhtautunut merkkipäiviin että ystävän velvollisuus on muistaa, vai olenko jotenkin itsekäs?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu