Toimiiko etäsuhde muutaman avoliittovuoden jälkeen? Haluaisin lähteä opiskelemaan, ja lähin alan koulu, josta olen kiinnostunut, on reilu 70 km päässä. Ei mikään pitkä matka, mutta ei ole autoa. Eli joutuisin heräämään kamalan aikaisin kerkiäkseni kouluun ja sitten olenkin myöhään vasta kotona.. joten olen ajatellut että helpompi olis muuttaa kyseiselle paikkakunnalle vaikkapa opiskelija-kämppään ja asua arkipäivät siellä ja opiskella, sitten viikonloppuisin ja lomilla tulis miehen luona käymään. Jos on kokeita tai muuta tärkeää menoa (tarkotus olis hankkia muutaki sosiaalista elämää kuin pelkästään miehen kanssa oleilu. kun nyt työttömänä ja yksinäisenä en muita ihmisiä näekkään kuin vain mieheni, mikä ei pidemmän päälle vain yksinkertaisesti riitä...)
Aluksi varmaan ikävä on kova, mutta luulisin että etäsuhde saattais jopa virkistää meidän jo vähän pölyttynyttä suhdetta (kun ei näe joka päivä, kerkii tulla ikävä ja sitten kun näkee ei varmaan malta pitää näppejään erossa; nyt taas tuo intiimielämäkin on vähän kuollutta, miehen vähäisten halujen takia)
Olin ohimennen tässä maininnu miehelleni, et mitä jos menisin kauemmaks opiskelemaan nii vastaukseks tuli et "sä mihinkään muualle lähde" ja "tossaki lähelllä on koulu, mikset hae sinne" ja kun yritän selittää että siellä ei opiskella just sitä mitä mä haluaisin opiskella, niin mies jotenkin vähän virnuilee...
Täytyy varmaan joku päivä istuttaa se pöydän ääreen ja puhua vakavasti tästä. Olen työtön ja en ole valmistunutkaan mihinkään ammattiiin ikinä. Töitä en saa hakemisesta huolimatta joten se on vähän pakko ja olis myös suuri halukin opiskella taas. Mies o varmaan tottunu siihen et oon joka päivä kotona aamusta iltaan, en missään käy ja siivoon ja teen ruokaa...
No kuitenkin, anteeksi kauhee stoori :D
Eli kysymys kuuluu, voiko etäsuhde onnistua yhdessä asumisen jälkeen? Mihin kannattaa varautua, mitkä asiat on pahimmat riskit suhteen kannalta jne jne muita omia kokemuksianne kiitos! :)
Avoliitosta etäsuhteeseen
6
700
Vastaukset
- Kokemusta on
Ero tulee...
- diipadaapaaa
Tee kuten itse haluat, kaikesta selviää kunhan on asenne kohdallaan! Vaikuttaa jopa siltä ettei miehesi halua että lähdet opiskelemaan, mikä on mielestäni outoa.... Onnea!
- no joo
Minä olen kulkenut päivittäin n. 80 km päässä kotoani, ja ei se linja-autollakaan koko päivää mennyt, aamulla lähdin ja kotona olin ruoka-aikaan, matkoihin meni n. tunti.
Tunnen pareja joissa toinen on usean vuoden yhdessä olon jälkeen lähtenyt toiselle puolen suomea (välimatka siis satoja kilometrejä) ja hyvin on mennyt. - anonymous_lady
Yleensähän sitä sanotaan, että etäsuhteessa näkee miten kommunikaatio toimii suhteessa ja missä mennään. Ei kukaan voi etukäteen onnistuuko suhde vai ei, sen näkee sitten myöhemmin. Se riippuu aika paljon siitä mitä molemmat haluavat suhteelta. Jos olet miehesi kanssa "tositarkoituksella" ja hän on sitä myös, niin varmaan etäsuhde voi vähän piristääkin. Toki siinä on myös se toinen vaihtoehto mahdollinen, eli ero tulee.
Opiskelu on varmaan sulle paras vaihtoehto, saat ammatin joten et (toivottavasti) jää tulevaisuudessa ihan tyhjän päälle. Koulutuksella saat paremmin töitä ja vaikka ero tulisikin jossain vaiheessa elämää niin pystyt pärjäämään omillasi. Miehesi pitää vain hyväksyä että sulla on omakin elämä eikä hän voi sitä rajoittaa.
Omalta kohdaltani voin sanoa että oma etäsuhteeni ei toiminut, mutta nyt olen huomannut että suhde ei kestänyt etäisyyttä erilaisuutemme vuoksi. Toivottavasti teille ei kuitenkaan käy samoin jos päätät opiskelemaan lähteä :) - sazzzzzzzzzzzzz
Etäsuhdekkin kertoo suhteen vakavuudesta ja siitä että onko valmis uhrauksiin toisen puolesta? eli ei näe joka päivä vaikka itse haluaiskin mut on ajateltava myös sitä toista osapuolta joka tarvitsee töitä/opiskella. Kyllä molemmille tekee hyvää vähän välimatkakin. En tiedä minkä ikäinen olet mutta itsellä tulee ainakin sellainen opiskelijaelämä fiilis enemmän kun on omillaan.. siitä vähän nauttiikin ku saa ite päättää mitä tekee milloinki.. eikä aina tarvii toista miettii. Toivottavasti teillä kestää juttu vaikka lähtisit opiskelemaan! Mutta opiskele siihen ammattiin mihin oikeesti haluut eikä siihe mihi su poikaystäväs haluu. Ura on aika tärkeä osa elämää joten siinä täytyy viihtyä oli sitten opiskelemaan lähtö täynnä uhrauksia tai ei.
- aloittajaaaaa
Kiitos kaikille vastauksista! :)
No, kouluihin on haettu ja nyt vaan odotan kesään niin saan tietää, että pääsinkö edes mihinkään. :D
Välimatkahan ei mikään kovin pitkä ole (about 75 km), mutta vaikeaksi sen tekee se, kun julkisilla ei pääse suoraan paikasta a paikkaan b. Eli joudun ensin kulkee n. tunnin bussilla, sitten 45 min junalla... asutaan aika peräkylässä nimittäin. Siksi tuon matkan kulkeminen päivittäin ei oikein houkuttele. Eli vaikka olisin ns. ruoka-aikaan kotona, niin aikaa menee siihen ruoan tekemiseen, syömiseen, muihin kotitöihin, ja läksyjäkin pitäis tehdä ja muutenkin lukea. Eli ei siinä arkena kerkiä juurikaan miehen kanssa olla, joten oikeastaan ihan sama olenko kotona vai jossain muualla :D
Ajattelinkin että arkipäivisin keskityn siihen kouluun mahdollisessa ihanassa solu-asunnosani, ja sitten viikonloput pyhittäisin miehen kanssa olemiseen ja tekemiseen.
Asiasta ollaan miehen kanssa puhuttu, ja mies oikeastaan vielä vastustaa ajatusta siitä että muuttaisin pois yhteisestä kämpästä, mutta toisaalta haluaa että teen sitä mitä haluan ja kannustaa opiskelemaan. Tajuaa sen olevan ihan hyödyllistä (ja pakollista) minun tilanteessani, kun ei sitä ammattia vielä ole vaikka reilu parikymppinen olenkin... Sanoin, että kannattaa miettiä sitä taloudellista puoltakin, kun on yks suu vähemmän ruokittavana (mieheni on käytännössä elättänyt mua jo jonkin aikaa), että kun opiskelemaan lähden, saan ihan opintotuen ja vielä sos.toimistosta tukea (kun lainaa en saa), että ihan hyvin pärjään omillani, eikä mieheni siis tarvitsisi tukea rahallisesti opiskeluaikoina muuta kuin sitten ehkä äärimmäisessä hädässä :D
Myönnän kyllä että varmasti kova ikävä tulee ja alussa vollotan iltaisin ihan hulluna, mutta eiköhän se ajan kanssa helpota. Kyllä varmaan sen arjen kestää, kunhan vaan ajattelee että "viikonloppuna taas nähdään". Ja tosissaan on puhelimet, facebookit, skypet ja meset keksitty, että yhteyttä voi pitää muutenkin.
No, toivotaan kuitenkin että saan sen opiskelupaikan! :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta354592Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä203185Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2692331Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui532197- 1642056
Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu891670- 171653
Vielä kerran.
Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä3601651Aku Hirviniemi tekee paluun televisioon Aiemmin hyllytetty ohjelma nähdään nyt tv:ssä.
Hmmm.....Miksi? Onko asiaton käytös nyt yht´äkkiä painettu villaisella ja unohdettu? Kaiken sitä nykyään saakin anteeksi1131622M nainen tiedätkö mitä
Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti151279