Olen 22-vuotias nainen. Seurustelin ensimmäisen kerran 16-vuotiaana, mies oli 2 vuotta vanhempi. Suhde kesti reilut puoli vuotta. Tämä mies tykkäs käydä yökerhoissa joissa hän tanssi muiden kanssa hitaita ja suuteli, joskus lähti myös saattamaan tyttöjä kotiin jossa juttelivat. Mies kertoi aina minulle tekemisistään. Minusta ei tuntunut yhtään pahalta vaikka mies pussaili muitakin, olihan hän hellä minullekin... Miehen mukaan hän ei koskaan pettänyt harrastamalla seksiä, mutta ei minua haittaa vaikka niin olisikin käynyt... En tuntenut pienintäkään mustasukkaisuutta. Itse olin täysin uskollinen, viihdyin kotona, en olisi voinut edes kuvitella että olisin suudellut muita tms. Olin aina ollut kiltti tyttö, eikä minulla ollut tarvetta pettää poikakaveriani. Tämän reilun puolen vuoden jälkeen, oltiin välillä sinkkuja ja välillä molemmat seurusteli muitten kans. Sinkkuaikana naitiin yhdessä silloin tällöin. Joskus hänen seurustellessaan hän myös petti tyttöystäväänsä minun kanssa. Itse en pettänyt ketään hänen kanssaan.
Tuona sekavana aikana minulla oli 3 suhdetta toiseen mieheen.
Ensimmäinen niistä (ollessani 19v) kesti noin kuukauden. Emme harrastaneet seksiä. En pettänyt koskaan tätä miestä koska hän tuntui "oikealta", vaikka tykkäskin käydä silloin tällöin pilettämässä minun istuessa kiltisti kotona. Tämä mies petti minua monien muiden naisten kanssa sinä aikana - ja se TUNTUI MINUSTA PAHALTA. En ollut kuitenkaan mustasukkainen, vaan annoin hänen huidella missä sattuu. Tiesin näistä pettämisistä jo kun olimme olleet yhdessä vasta noin 2 viikkoa mutta en kertonut, että tiesin, enkä jättänyt ihan heti, halusin kostaa. 2 viikon päästä jätin miehen kylmästi ja ilkeällä tavalla, jonka hän luultavasti muistaa... Mies puhkesi itkemään keskellä kaupunkia :)
Pian tämän jälkeen tapasin toisen miehen, jonka kanssa seurustelin 3 kuukautta. Suhteeseen kuului myös seksi. Sitten mukaan tuli toinen mies - ihastuin kaveriini jonka olin tuntenut noin vuoden. En kertonut kummallekaan toisistaan ja seurustelin kahden miehen kanssa. Tämän toisen miehen kanssa en mennyt suutelua pidemmälle. Lopetin kuitenkin pettämisen muutaman kerran jälkeen ja katkaisin suhteen tähän entiseen kaveriini täysin, koska hän ei ollut kovinkaan älykäs ja pidin enemmän älykkäistä tyypeistä. Tässä kaverimiehessä minua kiehtoi lähinnä seksikkyys ja se että hän kehui minua kauniiksi yms. Kun taas poikakaverissani kiehtoi älykkyys. Poikakaverini ei koskaan kehunut minua kauniiksi, ja koska minulla oli huono itsetunto, tarvitsin kehuja muilta, siksi petin häntä. En seurustellut vakavissani poikakaverini kanssa vaan kävin treffeillä myös muiden kanssa. Siis yritin löytää paremman (sellaisen joka arvostas mua), mutta olin läheisriippuvainen, enkä halunnut olla yksin... Suhde päättyi kun sain tietää poikakaverini yrittäneen pettää minua. Hyväksyin täysin sen että itse petin, mutta en hyväksynyt sitä että hän YRITTI pettää minua!
Tämän suhteen jälkeen harrastin 2 yhden illan juttua. Kummastakin jäi PASKAMAINEN fiilis! Ja siitä hetkestä koen muuttuneeni täysin. Halusin vihdoin löytää jonkun johon voisin sitoutua ja elää koko loppuelämän uskollisena hänen kanssaan. Katkaisin suhteet kaikkiin tuntemiini miehiin ja lähdin etsimään sitä oikeeta. Tällä kertaa lähdin etsimään hieman eri tyyppistä miestä...
Löysin sen oikean ollessani 20,5-vuotias. Hän on aivan erilainen mies, niin ihana, huomaavainen, ymmärtäväinen ja uskollinen ja kaikkea... Ei niin komea, mutta mielestäni se ei ole lainkaan täkeää... Luonne on nykyisin mielestäni tärkeintä. Nyt vasta koen että olen RAKASTUNUT ensimmäisen kerran.... Miehelläni ei ole koskaan ollut muita naisia (poikuus oli tavatessamme tallessa, eikä ollut esim. suudellut muita, eikä tanssinut muitten kans) ja hän on minua 5 vuotta vanhempi. Tämä on minusta tosi erinomainen juttu, sillä olen jostain syystä muuttunut järkyttävän mustasukkaiseksi. En kestäisi sitä jos miehelläni olisi joskus aikaisemmin ollut joku toinen... Tiedän ettei se ole tervettä, varsinkaan kun itse olen ollut muiden kanssa... En ole koskaan aikaisemmin ollut mustasukkainen miehestä, mutta ihanasta kullastani olen mustis. Ja hän on minusta. Tajuan nyt että kun rakastaa ja välittää toisesta oikeesti, niin mustasukkaisuus tulee myös mukaan kuvioihin. Asumme yhdessä. Olisin valmis tekemään mitä vain hänen puolestaan, ja tunnen että hänkin tekisi mitä tahansa minun puolesta. Kumpikin viihdytään kotona, ei käydä pilettämässä, eikä vilkuilla muita... Enää ei tarvi - olen löytänyt sen oikean - vihdoin!
Mitä mieltä olette minusta? Ymmärrän vasta nyt tehneeni väärin silloin tyhmänä nuorena... Vasta nyt olen oppinut mitä sana RAKKAUS tarkoittaa.... Kaduttaa... Harmittaa etten odottanut elämäni rakkautta... Haluaisin pyyhkäistä kaiken kokemani pois mielestä... :(.
Tuona sekavana aikana minulla oli 3 suhdetta toiseen mieheen.
Ensimmäinen niistä (ollessani 19v) kesti noin kuukauden. Emme harrastaneet seksiä. En pettänyt koskaan tätä miestä koska hän tuntui "oikealta", vaikka tykkäskin käydä silloin tällöin pilettämässä minun istuessa kiltisti kotona. Tämä mies petti minua monien muiden naisten kanssa sinä aikana - ja se TUNTUI MINUSTA PAHALTA. En ollut kuitenkaan mustasukkainen, vaan annoin hänen huidella missä sattuu. Tiesin näistä pettämisistä jo kun olimme olleet yhdessä vasta noin 2 viikkoa mutta en kertonut, että tiesin, enkä jättänyt ihan heti, halusin kostaa. 2 viikon päästä jätin miehen kylmästi ja ilkeällä tavalla, jonka hän luultavasti muistaa... Mies puhkesi itkemään keskellä kaupunkia :)
Pian tämän jälkeen tapasin toisen miehen, jonka kanssa seurustelin 3 kuukautta. Suhteeseen kuului myös seksi. Sitten mukaan tuli toinen mies - ihastuin kaveriini jonka olin tuntenut noin vuoden. En kertonut kummallekaan toisistaan ja seurustelin kahden miehen kanssa. Tämän toisen miehen kanssa en mennyt suutelua pidemmälle. Lopetin kuitenkin pettämisen muutaman kerran jälkeen ja katkaisin suhteen tähän entiseen kaveriini täysin, koska hän ei ollut kovinkaan älykäs ja pidin enemmän älykkäistä tyypeistä. Tässä kaverimiehessä minua kiehtoi lähinnä seksikkyys ja se että hän kehui minua kauniiksi yms. Kun taas poikakaverissani kiehtoi älykkyys. Poikakaverini ei koskaan kehunut minua kauniiksi, ja koska minulla oli huono itsetunto, tarvitsin kehuja muilta, siksi petin häntä. En seurustellut vakavissani poikakaverini kanssa vaan kävin treffeillä myös muiden kanssa. Siis yritin löytää paremman (sellaisen joka arvostas mua), mutta olin läheisriippuvainen, enkä halunnut olla yksin... Suhde päättyi kun sain tietää poikakaverini yrittäneen pettää minua. Hyväksyin täysin sen että itse petin, mutta en hyväksynyt sitä että hän YRITTI pettää minua!
Tämän suhteen jälkeen harrastin 2 yhden illan juttua. Kummastakin jäi PASKAMAINEN fiilis! Ja siitä hetkestä koen muuttuneeni täysin. Halusin vihdoin löytää jonkun johon voisin sitoutua ja elää koko loppuelämän uskollisena hänen kanssaan. Katkaisin suhteet kaikkiin tuntemiini miehiin ja lähdin etsimään sitä oikeeta. Tällä kertaa lähdin etsimään hieman eri tyyppistä miestä...
Löysin sen oikean ollessani 20,5-vuotias. Hän on aivan erilainen mies, niin ihana, huomaavainen, ymmärtäväinen ja uskollinen ja kaikkea... Ei niin komea, mutta mielestäni se ei ole lainkaan täkeää... Luonne on nykyisin mielestäni tärkeintä. Nyt vasta koen että olen RAKASTUNUT ensimmäisen kerran.... Miehelläni ei ole koskaan ollut muita naisia (poikuus oli tavatessamme tallessa, eikä ollut esim. suudellut muita, eikä tanssinut muitten kans) ja hän on minua 5 vuotta vanhempi. Tämä on minusta tosi erinomainen juttu, sillä olen jostain syystä muuttunut järkyttävän mustasukkaiseksi. En kestäisi sitä jos miehelläni olisi joskus aikaisemmin ollut joku toinen... Tiedän ettei se ole tervettä, varsinkaan kun itse olen ollut muiden kanssa... En ole koskaan aikaisemmin ollut mustasukkainen miehestä, mutta ihanasta kullastani olen mustis. Ja hän on minusta. Tajuan nyt että kun rakastaa ja välittää toisesta oikeesti, niin mustasukkaisuus tulee myös mukaan kuvioihin. Asumme yhdessä. Olisin valmis tekemään mitä vain hänen puolestaan, ja tunnen että hänkin tekisi mitä tahansa minun puolesta. Kumpikin viihdytään kotona, ei käydä pilettämässä, eikä vilkuilla muita... Enää ei tarvi - olen löytänyt sen oikean - vihdoin!
Mitä mieltä olette minusta? Ymmärrän vasta nyt tehneeni väärin silloin tyhmänä nuorena... Vasta nyt olen oppinut mitä sana RAKKAUS tarkoittaa.... Kaduttaa... Harmittaa etten odottanut elämäni rakkautta... Haluaisin pyyhkäistä kaiken kokemani pois mielestä... :(.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tarinasi on melko tavallinen ja hyvin kuvattu. Siinä oli havaittavissa normaali ihmisen kehittyminen nuoresta aikuiseksi, siinä ohella kehittyy kaikki ihmisen osa-alueet. Jokainen tekee asioita nuorempana, mistä ottaa opikseen ja mitä katuu. Vahingoista, niin kuin ajattelemattomuusestakin, oppii ja kaikesta on maksettava oppirahat. On kuitenkin tärkeää, näitä kokemuksiaan ei vedä kivirekenä perässään lopun ikää ja ajattele, että kaikki menettelevä samoin ja kenties vielä pahemmin. Niin itsensä kuin muidenkin syyllistämien on pahasta, mutta sitä tapahtuu valitettavan paljon, jokainen kantaa taakkansa itse. Kaikella tekemisellä on seurauksensa, oli tekeminen sitten hyvää tai pahaa. Pääasia kuitenkin on, että elämässä löytyy kypsymisen myötä onnistumisia, tyyneyttä, rauhaa ja hyvää mieltä. Sillä sitähän meidän pitäisi kylvää kaiken aikaa koko olemuksellamme. Itsensä kanssa epäonnistunut ihminen ei ole tasapainoinen ja on valmis syyttämään sivullisia jopa omista virheistään. Kiva kuulla tuollaisia tarinoita elämässä onnistumisesta ja sitähän on paljon elämässä, emme vain aina näe sitä. Niin paljon kuuluu rakkauteen...